Sijoitukset metsään suojaavat sijoittajaa inflaatiolta ja auttavat ottamaan harppauksia CO2-päästöjen vähentämisessä. Mutta mitkä ovat sen riskit ja kuinka sijoittaa turvallisesti?
Ilmakehään vapautuu joka vuosi noin 35 miljardia tonnia hiilidioksidia, ja metsät ovat tärkeässä roolissa näiden päästöjen sitomisessa. Sijoittajille metsät ovat erityisen kiinnostava kohde myös siksi, että ne säilyttävät arvonsa. Metsien arvonnousu on päihittänyt inflaatiotahdin jokaisena vuosikymmenenä viimeisten 60 vuoden aikana.
Ensituntumalta pääoman sitominen 10–15 vuodeksi voi huolestuttaa sijoittajaa. Inflaation noustessa se kuitenkin kannattaa pitkällä aikavälillä. Suora metsän omistaminen ei kuitenkaan ole käytännöllistä valtaosalle sijoittajista, eikä pelkästään puunjalostus- tai pakkaussektorin yrityksien osakkeita sisältävä salkku tarjoa riittävää riskihajontaa.
Sijoittaminen globaalisti hajautettuun metsärahastoon voi olla houkuttelevampi vaihtoehto sekä yksityisille että institutionaalisille sijoittajille. Metsänhoidon ulkoistaminen ammattilaisille vähentää myös tulipalojen tai tuholaisten aiheuttamien menetysten riskiä. Kun metsiä hoidetaan sijoituksina, niissä ilmenee merkittävästi vähemmän tuhoja kuin julkisessa omistuksessa olevissa metsissä. Palokäytävät ja palontorjujatiimit suojelevat puiden arvoa, ja tuholaisia ja kuivuutta sietävien lajien istuttaminen auttaa selviytymään sateettomista ajanjaksoista.
"Metsäsijoituksilla on merkittävästi parempi Sharpen luku kuin maailman suurimmalla ja kehittyneimmällä osakemarkkinalla"
Sijoittajat palkitaan taloudellisesti houkuttelevalla tuotto-riskisuhteella. Yhdysvaltalaista NCREIF Timberland Property Indexiä käytetään kansainvälisesti metsäsijoitusten vertailuindeksinä. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana indeksi on noussut lähes yhdeksän prosentin vuosivauhtia keskihajonnan ollessa hieman alle yhdeksän prosenttia. Vertailun vuoksi sijoitukset yhdysvaltalaisiin osakkeisiin ovat tuottaneet vuosittain 10,5 prosenttia. Niiden hajonta on kuitenkin ollut 17 prosenttia vuositasolla. Näin ollen metsäsijoituksilla on merkittävästi parempi Sharpen luku kuin maailman suurimmalla ja kehittyneimmällä osakemarkkinalla.
Riskien ja tuottojen vertailu NCREIF Timberland Property Indexin ja Standard & Poor’s 500 Indexin välillä. (30 vuotta, 1992–2021)
Lähteet: Standard & Poor’s, NCREIF, Yhdysvaltain valtionvarainministeriö
*Sharpen luvun oletuksena on riskitön 2,29 prosentin korko, joka on Yhdysvaltojen kolmen kuukauden velkasitoumusten tuottoaste vuosina 1992-2021.
Metsäsalkussa tärkein tuottotekijä on puiden biologinen kasvu. Kasvutahti Latinalaisessa Amerikassa, Australaasiassa ja jopa Yhdysvalloissa on korkeampi kuin Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa. Korkeampia tuottoja tavoitellessa on siis otettava huomioon globaali perspektiivi.
Metsäsijoitusten tuottohistorian analyysi paljastaa kaikkein tärkeimmän tiedon: yhdysvaltalaisen metsätalousmaan arvonnousu on päihittänyt inflaatiotahdin vuodesta 1960 lähtien. Jokaisella vuosikymmenellä se on päihittänyt inflaation vähintään 2,5 prosentilla. Tämä korostui erityisesti 1980-luvulla, jolloin keskuspankit yrittivät hillitä korkeaa inflaatiota tuntuvilla koronnostoilla.
"Polku kohti hiilineutraalia taloutta vie siis kirjaimellisesti metsään"
Institutionaalisten sijoittajien tulee ottaa huomioon myös toinen seikka: sijoitusten pitää kohdistua hankkeisiin, joilla on positiivinen vaikutus ympäristöön. Maapallolla on neljä miljardia hehtaaria metsää, mikä parantaa merkittävästi planeettamme kasvihuonekaasutasapainoa. On arvioitu, että metsät sitovat kolmanneksen fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä syntyvistä hiilidioksidipäästöistä. Polku kohti hiilineutraalia taloutta vie siis kirjaimellisesti metsään. Kohdennetulla uudelleenmetsityksellä sekä nopeakasvuisten lajikkeiden istuttamisella lämpimille, paljon sadetta saaville alueille Uudessa-Seelannissa, Australiassa tai Latinalaisessa Amerikassa on suuri vaikutus.
Kaupallisten metsien arvo on 300–400 miljardia dollaria. Tästä noin sata miljardia kuuluu institutionaalisille sijoittajille ja loput metsäyhtiöille, yksityishenkilöille sekä kunnille. Tässä arviossa ei vielä oteta huomioon sidotun hiilen määrään perustuvia hiilisertifikaatteja. Sertifikaattikauppa tuo uuden ulottuvuuden metsäsijoitusten tuottopotentiaaliin. Omaisuusluokka voi olla jopa biljoonan dollarin arvoinen, jos hiilimarkkinat ja hinnat jatkavat kasvuaan. Puun globaalin kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan nykyiseen kulutukseen verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Puu on haluttu, ekologinen rakennusmateriaali. Sitä käytetään myös pakkausmateriaaleissa sekä tekstiiliteollisuudessa.
Pitkällä aikavälillä metsät ovat todistetusti arvokkaita sijoituskohteita, jotka kompensoivat inflaation vaikutusta. Puut kasvavat taloussykleistä huolimatta, ovat vastustuskykyisiä taantumassakin ja niiden omistajat voivat siirtää hakkuita tuonnemmaksi, jos puutavaran hinta ei ole kohdallaan. Lisäksi metsään sijoittaminen auttaa sitomaan hiiltä nettomääräisesti. Yritysten pitää ensi vuodesta lähtien raportoida ympäristövaikutuksensa entistä tarkemmin, mikä voi kasvattaa hiilidioksidia sitovien omaisuusluokkien kysyntää merkittävästi. Vaikka tämän näkökulman jättäisi huomiotta, kansainvälisten metsäsijoitusten mahdollisuuksia kannattaa harkita vakavasti. Nykyinen markkinaympäristö täyttää kaikki ehdot sille, että metsäsijoituksista voi tulla megatrendi.
Forest Research Notes, Vol. 19, No. 2. Inflation and Timberland Returns – Update
Timberland Investment Resources Europe LLP. Investment Attributes
Haluatko tietää lisää?
Roger Naylor
