Metsillä on taloudellista arvoa paitsi puutavarana myös hiilidioksidin talteenottajana. Hiilitietoiselle sijoittajalle metsätalous on keino pienentää salkun hiilijalanjälkeä.
Kaikkialla maailmassa etsitään keinoja taistella ilmastokriisiä vastaan, ja siksi metsiin sijoittaminen on elpymässä.
Institutionaaliset sijoittajat ovat perinteisesti hakeneet metsistä hyvää pitkän aikavälin tuottoa ja pientä arvonvaihtelua, defensiivistä asemaa ja vähäistä korrelaatiota muihin omaisuusluokkiin. Metsistä on nyt tullut erittäin houkutteleva vaihtoehto myös hiilitietoisille sijoittajille.
"Metsäsijoittaminen voi pienentää sijoitussalkun hiilijalanjälkeä ja tehdä siitä hiilineutraalimpaa", kertoo Roger Naylor, jolla on luonnontieteiden maisterin tutkinto metsätaloudesta.
Metsät ovat hiilinieluja. Ne poistavat ilmakehästä hiilidioksidia ja varastoivat sitä ja ovat useiden tutkimusten mukaan tehokas ja edullinen ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sijoittamalla metsätalouteen voi vähentää sijoitussalkun kokonaishiilijalanjälkeä ja kompensoida muualla sijoitustoiminnassa syntyviä hiilidioksidipäästöjä.
"Metsäsijoitusten hiilivaikutuksen maksimoimiseksi on investoitava maailmanlaajuisesti, esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan, joissa puut kasvavat nopeasti. Hienoa nopeasti kasvavaan metsään sijoittamisessa on erityisesti se, että sillä saavutetaan kaksi toisiinsa läheisesti liittyvää tavoitetta: suurempi hiilivaikutus ja parempi vuosituotto. Esimerkiksi USA:n metsätalouden tuotot ovat historiallisesti olleet vuositasolla yli 8 prosenttia, kun taas Pohjoismaissa, jossa puut kasvavat hitaammin, vastaava tuotto on 4,5 prosenttia", Naylor kertoo.
Kaupalliset metsät ottavat hiiltä talteen monin tavoin
Sijoittajat voivat arvioida sijoitustensa hiilipäästöjä esimerkiksi MSCI:n kaltaisen luokituslaitoksen hiilijalanjälkitietojen avulla. Naylor kertoo, että johtavien metsärahastojen hoitajat ovat kehittäneet mittareita, jotka perustuvat vaativien institutionaalisten sijoittajien kestävän kehityksen raportointiin.
"Asianmukaisten hiilenlaskennan menetelmien avulla metsärahastojen hoitajat voivat raportoida vuosittain talteen otetun hiilen määrän", hän kertoo.
Menetelmät ja ymmärrys siitä, kuinka paljon hiiltä metsät voivat ottaa talteen, ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi. Tämä koskee erityisesti kaupallisia metsiä.
"Ilmastonäkökulmasta ei ole väliä sillä, mihin osaan puuta hiiltä varastoidaan", kertoo Juho Penttilä Simosolista, joka on metsäoptimointiin ja hiilimallinnukseen erikoistunut suomalainen yritys.
Nykyaikaiset hiilidioksidin talteenottomallit perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja metsien satelliittidataan. Jotta metsän arvoa hiilinieluna voitaisiin kattavasti arvioida, on otettava huomioon puun koko biomassa, eikä vain sen kaupallisesti arvokkaat osat eli runko, juuret ja oksat. Myös maa-aines, jossa puut kasvavat, ottaa talteen ja varastoi hiiltä esimerkiksi karikkeesta, kuolleesta puuaineksesta ja hakkuujätteestä, joista yleensä kertyy metsämaaperään huomattava määrä hiiltä.
Eikä siinä kaikki. Mallinnuksen täydentämiseksi on otettava huomioon puutuotteisiin varastoitu hiili, tuotteiden kuljetus- ja tuotantopäästöt ja elinkaari sekä vaikutus, joka päästöintensiivisempien tuotteiden, kuten teräksen, betonin ja muovin, puupohjaisilla tuotteilla korvaamisella on. Huomioon on toisin sanoen otettava koko toimialan arvoketju.
Metsäinvestoinnit kohdistuvat pääosin talousmetsiin, joten tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa hiilen talteenottoon auttaa sijoittajia arvioimaan salkkunsa hiilijalanjäljen tarkemmin.
"Sijoittajat saavat vuosittaisen raportin metsänsä kaupallisen arvon kehittymisestä ja voivat myös seurata pitkän aikavälin strategisia tavoitteita ja yhdistää ne metsäsijoitustensa ilmastovaikutustavoitteisiin. Konkreettisia vaikutuksia syntyy nykytilanteen muuttamisesta ja tavoitteiden muuntamisesta strategisiksi päätöksiksi", sanoo Penttilä.
Maailman metsien muuttuva arvo
On yhä selvempää, että metsät ovat hiilidioksidin talteenoton ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta erittäin tärkeitä. Tämä metsien tehtävä voidaan ottaa huomioon metsien arvossa puun kaupallisen arvon ohella.
Boston Consulting Group arvioi, että maailman metsien yhteenlaskettu arvo on 150 biljoonaa dollaria eli lähes kaksinkertainen maailman osakemarkkinoiden arvoon verrattuna. Suurin osa, jopa 90 prosenttia, arvosta perustuu metsien kykyyn säännellä ilmastoa hiiltä varastoimalla.
Metsäsijoitusten osalta tämä näkökohta on edelleen suurelta osin hinnoittelematon, Naylor toteaa. Muutos on kuitenkin jo tapahtumassa:
Ilmaston kannalta älykästä metsätaloutta tarjoavia rahastostrategioita on nyt saatavilla.
Päästökauppajärjestelmät, kuten Kalifornian hiilimarkkinajärjestelmä, ovat luoneet metsäsijoittajille uuden tulonlähteen. Metsänomistajille voidaan maksaa laskemalla liikkeeseen todennettuja hiilinieluhyvityksiä, jolloin puita ei tarvitse kaataa. Hyvitys perustuu ilmakehän hiilidioksidin mitattavaan vähentämiseen. Metsän kasvaessa kasvanut puuvolyymi voidaan joko myydä tukkeina perinteisille puumarkkinoille tai hiilihyvityksinä markkinoilla.
"Metsät ovat tällä hetkellä aliarvostettuja. Hiilihyvitysstrategiat ovat ensimmäinen askel arvostuksen korjaamisessa, ja ne voivat tarjota sijoittajille parempia tuottoja. Metsäala tunnustetaan yhä laajemmin biotalouden vihreiden rakennusmateriaalien ja muiden vähähiilisten tuotteiden lähteeksi. Metsätalous on sekä mahtava sijoitustilaisuus että kohde, johon on erityisen mukava sijoittaa", Naylor toteaa.
Evli Impact Forest Fund I on tarkoitettu ammattimaisille ja rajatulle joukolle ei-ammattimaisia asiakkaita, jotka tekevät vähintään 100.000 euron sijoituksen ja joilla katsotaan olevan riittävä ymmärrys rahastosta ja sen harjoittamasta sijoitustoiminnasta.
