Ilmastonmuutos ja luontokato ovat systeeminen riski, jonka hallitsemiseen tarvitaan paljon resursseja. Sijoituksilla on mahdollisuus muuttaa maailmaa parempaan suuntaan, muistuttivat valtiovarainministeriön Mikko Spolander ja Sitran Outi Haanperä Evlin ESG-koulutuspäivillä.
Tiedämme, että ilmasto lämpenee ja luonnon monimuotoisuus kuihtuu, mutta mitä aiomme tehdä asialle?
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolanderin mukaan ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus pakottavat löytämään entistä tehokkaampia ja kestävämpiä tapoja tuottaa ja elää. Nykyisellä, maapallon resursseja kuluttavalla tiellä jatkaminen käy ennen pitkää mahdottomaksi, mutta elintasomme radikaali leikkaaminen ei sekään ole Spolanderin mukaan realistista.
Maapallon keskilämpötilan nousu voidaan yrittää pysäyttää tinkimällä elintasosta tai kehittämällä ja ottamalla käyttöön entistä tehokkaampia ja puhtaampia teknologioita entistä nopeammin.
”Elintasosta pitäisi tinkiä niin valtavasti seuraavien vuosikymmenten aikana, että en usko sen olevan mahdollista eikä voittajastrategia missään vaaleissa. Sopeutumiselta vaadittava mittaluokka olisi sama kuin jos elintasomme Suomessa alenisi vuoteen 2050 mennessä tasolle, jolla se oli 1950-luvun alussa”, Spolander pohtii tekemiensä laskelmien valossa.
Siksi Spolander laittaakin uskonsa teknologiaan ja sen myötä syntyvään kestävämpään, puhtaaseen energiaan ja materiaalien kierrätykseen perustuvaan tuotantoon ja kulutukseen. Hänen mukaansa se on konkreettisin ratkaisu ja ”vähimmän vaivan tie” ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Teknologia ja tuotantorakenteen muutos vaativat innovaatioita ja uusia ratkaisuja, mikä avaa tien markkinoiden uusjaolle ja uusille menestystarinoille.
”Kaikkia maailman ideoita ei ole vielä keksitty”, Spolander pohtii. ”Meitä on kahdeksan miljardia, ja tänäänkin joku keksii jotain uutta. On myös jo olemassa olevia teknologioita, joita voidaan ottaa käyttöön ja kaupallistaa. Suomalaiset yritykset ovat olleet tässä edelläkävijöitä maailmassa.”
Muutokseen mukaan lähteminen tulee vaatimaan runsaasti investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta, ja ainakin alkuun meidän pitää tinkiä muusta niiden hyväksi. Spolanderin mukaan Suomi ei kuitenkaan voi olla tekemättä mitään, sillä jättäytymällä sivuun muutoksesta Suomesta tulisi ”teknologinen ulkomuseo”, emmekä kykenisi tarjoamaan ratkaisuja globaaleille markkinoille ja kilpailukykymme rapautuisi.
”Mielestäni teknologian ja tuotannon murrokseen mukaan lähteminen on ainut realistinen tapa, jolla voidaan rakentaa maapallon kantokykyyn sovitettu arvonlisäyksen pohja, jonka varaan pystytään rakentamaan hyvä elämä tulevaisuudessa.”
Luonnon taloudellinen arvo on tehtävä näkyväksi
Kun puhutaan taloudesta, pitää puhua myös luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, painottaa Sitran Luonto ja talous -projektin johtaja Outi Haanperä. Sitran tuorein, vuoden 2023 alussa julkaistu megatrendiraportti nostaa luonnon kantokyvyn murenemisen aikamme keskeiseksi haasteeksi ja painottaa, että luontokadon vaikutukset muuttuvat sitä pahemmiksi, mitä hitaammin muutamme toimintaamme.
”Luontokato aiheuttaa systeemisen riskin myös pääomamarkkinoille”, Haanperä muistuttaa.
Yhä useammat yksilöt, yritykset ja julkiset toimijat ovat tietoisia luontokadon riskeistä ja vaikutuksista, mutta jatkavat silti elämäänsä entiseen tapaan. Haanperän mukaan muutos saadaan aikaiseksi vain, jos luonnon taloudellinen arvo näkyy päätöksenteossa. Esimerkiksi hän nostaa metsät ja puun.
”Tunnemme hyvin puun arvon raaka-aineena, tiedämme kuinka paljon tukkipuu maksaa kuutiolta ja kuinka ison osan viennistä metsäteollisuus muodostaa. Mutta metsä tuottaa valtavan määrän myös muita hyötyjä.”
Puut sitovat hiiltä, viilentävät ja säätelevät paikallisilmastoa, edistävät luonnon monimuotoisuutta, myötävaikuttavat ihmisten hyvinvointiin sekä estävät eroosiota. Nykyisessä tavassamme arvottaa luontoa nämä tärkeät palvelut eivät kuitenkaan näy.
”Emme tällä hetkellä hahmota kokonaisuutta kovin hyvin. Jos emme hahmota kokonaisuutta, osaammeko tehdä parhaita päätöksiä tulevaisuuden kannalta?”
Haanperän mukaan luonnon monimuotoisuuden taloudellista arvoa voidaan tuoda paremmin esiin esimerkiksi seuraavilla tavoilla: hinnoittelemalla luontoriskit rahoitusmarkkinoilla sekä asettamalla hinta luonnon kuormittamiselle. Jälkimmäiseen sisältyviä mekanismeja ovat esimerkiksi kestävän kasvun verouudistus sekä ekologisten kompensaatioiden käyttöönotto.
Lisäksi Haanperä uskoo, että markkinoilla on tilausta myös uudenlaisille sijoitustuotteille.
”Tarvitaan myös rahoitusinstrumentteja luonnon ekosysteemipalveluiden ympärille. Millaisia ne voisivat olla?”, hän heittää haasteen rahoitusalan ammattilaisille.
Muutos on myös mahdollisuus
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja luontokadon vaikutusten lieventämiseen tähtäävien ratkaisujen kysyntä on valtavaa. Boston Consulting Groupin (BCG) ja Global Financial Markets Associationin (GFMA) arvion mukaan niihin tarvitaan maailmanlaajuisesti kolmesta viiteen tuhatta miljardia dollaria vuodessa seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan.
Summa saattaa kuulostaa tähtitieteelliseltä, mutta Spolander valaa toiveikkuutta suhteuttamalla tarpeen bruttokansantuotteeseen (BKT): vuotuiset tarvittavat investoinnit ovat kolmesta viiteen prosenttia maailman BKT:stä.
Spolanderin mukaan investoinneista tuleekin globaalin talouspolitiikan ydinkysymys: miten onnistutaan luomaan rahoitusympäristö, jossa sijoitukset ohjautuvat oikeisiin ratkaisuihin?
Sijoitukset ovat paitsi globaali myös paikallisesti kiinnostava kysymys. Suomen vientipotentiaali ilmastoystävällisille ratkaisuille on merkittävä, BCG:n arvion mukaan jopa 85–100 miljardia dollaria vuoteen 2035 mennessä. Viennin kannalta kiinnostavia aloja ovat esimerkiksi ilmastoystävällinen rakentaminen, biopohjaiset materiaalit sekä vihreä vety ja metallit.
Spolander pitää konsulttitalon arviota suurena mutta uskoo, että Suomella on mahdollisuus tulla kokoaan suuremmaksi ilmasto- ja luontoystävällisen osaamisen ja teknologian vientimaana. Lisäksi paljon julkisuudessa esillä olleiden vihreän energian ja teollisuuden investointiaikeiden realisoituminen Suomeen olisi merkittävää taloudelle. Muutoksessa sekä valtiolla, yrityksillä että sijoittajilla tulee olemaan tärkeä rooli.
”Valtion toimet ovat oleellisia, jotta siirtymä on mahdollista. Julkisen vallan vastuulla ovat koulutus, osaaminen ja tutkimus, jotta on kaikki edellytykset sille, että yritykset pystyvät tekemään tuotekehitystä ja luomaan uusia teknologioita, joita voidaan skaalata maailmalle. Sieltä tuottavuus syntyy.”
Spolander ja Haanperä olivat puhujavieraina Evlin salkunhoidon ESG-koulutuspäivillä marraskuussa 2023.
Me Evlissä haluamme kasvattaa asiakkaidemme varallisuutta vastuullisesti. Lue lisää vastuullisen sijoittamisen periaatteistamme, Evlin tekemästä ilmastotyöstä, biodiversiteetin ottamisesta huomioon sijoitustoiminnassa sekä asiakkaan tarpeisiin räätälöidystä ilmastosalkusta.
