Korkomarkkinoiden näkymiin vaikuttavat keskuspankkien rahapoliittiset linjaukset ja pitkän aikavälin inflaationäkymät.
Merkittävimmät keskuspankit ovat jo viestittäneet tulevista linjanmuutoksista ja rahapoliittisen elvytyksen odotetaan vähenevän koronashokin jäädessä taka-alalle. Monissa maissa ovat keskuspankit jo ehtineet nostaa ohjauskorkojaan.
Fed on ilmoittanut osto-ohjelmansa pienentämisestä ja ennen koronnostoja keskuspankki ajaa sitä asteittain alas. Fed joutunee silti edelleen sijoittamaan markkinoille takaisin taseestaan erääntyvien lainojen ja kuponkien varoja, jottei likviditeetti taloudessa kiristy liian nopeasti.
Koska Fedin reagointi inflaatiokehitykseen on muuttunut aiemmasta uudistetun politiikan myötä, se haluaa nyt viivytellä koronnostojen aloitusta. Ohjauskoron nostoihin ryhdytään vasta kun osto-ohjelmaa ajetaan alas. Markkinoilla Fed:n odotetaan nostavan ohjauskorkoaan jo keväällä 2022 ja nostojen jatkuvan sen jälkeen tasaista tahtia.
Nostotahti voi nyt olla korkeammasta inflaatiosta johtuen ripeämpää kuin edellisellä nostokierroksella. Jos ohjauskoron nostosykli olisi vuosien 2015-2018 tapainen, nähtäisiin kolmessa vuodessa yhteensä 2,25 prosenttiyksikön suuruiset nostot. Jos nostotahti sen sijaan olisi vuosien 2004-2006 tapainen, nähtäisiin kahdessa vuodessa yhteensä 4,25 prosenttiyksikön suuruiset nostot.
Euroopan keskuspankin asema on samankaltainen. EKP kertoi joulukuun kokouksessaan vähentävänsä PEPP ohjelmansa ostomääriä ja vahvisti sen päättymisen maaliskuussa 2022. EKP:n odotetaan silti myös sijoittavan markkinoille takaisin varoja erääntyvistä lainoista mahdollisen uuden ohjelman puitteissa. EKP:n ohjauskoron ensimmäisen noston odotetaan ajoituvan ensi vuoden loppuun.
Inflaation kehitys on haaste molemmille keskuspankeille
Kumpikin pitää tämänhetkisiä korkeita inflaatiotasoja ohimenevinä ja talouden tarjontapuolen ongelmista johtuvina. Molemmat keskuspankit ovat kuluneen vuoden aikana tarkistaneet inflaatiotavoitteitaan kattoinflaatiosta keskimääräisen inflaatiotason tavoitteluun. Uudet linjaukset jättävät kuitenkin avoimeksi kysymyksen, kuinka kauan ja kuinka paljon yli kahden prosentin tavoitetason inflaatio voi pysytellä, ennen kuin ne ryhtyvät voimakkaampiin rahapoliittisiin kiristyksiin.
Markkinoilla ja taloudessa ovat pitkän aikavälin inflaatio-odotukset olleet nousussa ja lisäksi epävarmuus inflaation kehityksestä on kasvanut. Tämän tulisi tarkoittaa inflaatioriskipreemion nousua eli käytännössä tuottokäyrien jyrkkenemistä, eli pitkien korkojen nousua lyhyitä korkoja enemmän. Jyrkkenemiseen vaikuttaa toisaalta keskuspankkien kyyhkys- tai haukkamaisuus tulevan vuoden aikana.
Keskuspankkien osto-ohjelmilla on ollut pitkiin korkoihin madaltava vaikutus
Osto-ohjelmien takia tai ansiosta ovat pitkät korot matalammalla kuin mitä ne olisivat ilman osto-ohjelmia. Ostojen päättyminen poistaa ylimääräistä kysyntää pitkistä korkosijoituksista, millä on myös nostava vaikutus pitkiin korkoihin.
Pitkien valtionlainojen tarjonta on myös aiempaa suurempi suurista budjettialijäämistä ja pandemiatukien rahoituksesta johtuen. Keskuspankkien ostoilla on ollut merkittävä vaikutus nettomääräiseen tarjontaan.
Nykyisessä ympäristössä pitkien korkosijoitusten odotettu reaalituotto on vahvasti negatiivinen. Mikäli pitkissä koroissa ei hinnoitella talouskasvun uutta heikkenemistä ja inflaatiopaineiden muuttumista deflaatiouhaksi, liikkuu pitkien korkojen taso korkeammalle kohti pitkän aikavälin tasapainotilaa.
Yrityslainamarkkinoiden näkymät ovat edelleen suotuisat
Yritysten perustilanne on pääsääntöisesti hyvä. Velkaantuminen euroalueen investment grade yhtiöillä on jopa vähentynyt ja high yield yhtiöllä noussut vain lievästi. Kassavirrat useimmilla toimialoilla ovat olleet vahvoja ja yritysten maksuvalmiudet ovat pysyneet hyvinä.
Yritysten investoinnit ovat toistaiseksi jääneet suhteellisen vähäisiksi. Yrityskauppojen määrät ovat kuitenkin olleet nousussa, mutta ne eivät ole juurikaan kohdistuneet yrityslainamarkkinoilla oleviin yhtiöihin. Ensi vuonna ja tulevina vuosina voidaan nähdä enenevässä määrin investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilijalanjälkien pienentämiseksi. Tämä voi näkyä vihreiden joukkovelkakirjalainojen tarjonnan kasvuna.
Yrityslainojen riskilisät ovat matalat vahvaa perustilannetta heijastaen. Positiivisen talouskehityksen toteutuessa ensi vuonna voivat ne pysyä matalina edelleen. Luottoriskien yleiselle kasvulle ei ole näköpiirissä merkittävää syytä. Suurin riskitekijä muodostuu keskuspankkien rahapolitiikkojen kiristymisistä. Odotettua nopeammat tai suuremmat ohjauskorkojen nostot olisivat negatiivinen tekijä eniten velkaantuneille yhtiöille ja voisivat johtaa yritysten maksuhäiriöiden lisääntymiseen.
Lue myös blogisarjan aikaisemmat blogit:
Talous- ja markkinanäkymät – skenaariomme vuodelle 2022
Talous- ja markkinanäkymät - Yhdysvallat
Talous- ja markkinanäkymät - Eurooppa
Talous- ja markkinanäkymät - Kiina
Talous- ja markkinanäkymät -Miten hiilineutraaliuden tavoittelu vaikuttaa näkymiin
Tomas Hildebrandt
