Talous- ja markkinanäkymät – skenaariomme vuodelle 2022

Perusskenaario

Maailmantalouuden elpyminen ja normalisoituminen jatkuu vakaalla uralla.

Työllisyys kasvaa palvelualojen palautuessa koronashokkia edeltäville tasoille. Teollisuuden investoinnit kasvavat kysynnän tyydyttämiseksi, uusien teknologioiden käyttöönottamiseksi sekä ilmastonmuutokseen vaikuttamiseksi.

Keskuspankit vähentävät elvytystoimia hallitusti ja maltillisesti inflaatiokehityksen hilliintyessä. Hintapaineet vähenevät globaalin tarjonnan jälleen kasvaessa ja kilpailun kiristyessä.

Talouskasvu ja talouden virkeä aktiviteetti parantavat valtiontalouksien tilaa, hilliten uutta velanottotarvetta ja pienentäen velan määrää BKT:hen nähden.

Hyvä skenaario

Negatiiviset reaalikorot, julkiset investoinnit ja luotonannon kasvu kiihdyttävät talouskasvua entistäkin ja odotettua enemmän.

Uusia työpaikkoja syntyy ja työllisyys elpyy selvästi koronakriisiä korkeammille tasoille. Talouden tuottavuus kasvaa harppauksin uusien teknologioiden ansiosta ja yritysten tulokset kasvavat voimakkaasti.

Globaali kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa ja kasvavat vauhdilla rinta rinnan. Uutta kysyntää muodostuu ilmastoinvestoinneista, kuluttajien tottumusten muutoksista ja kehittyvien maiden väestön vaurastumisesta ja tarpeista.

Huono skenaario

Tuotannon pullonkaulat jatkuvat eri toimialoilla sekä eri alueilla, eikä tarjonta pysty täyttämään globaalia kysyntää tuotteissa ja palveluissa.

Tuotantoa joudutaan keskeyttämään tai pysäyttämään logistiikan takkuillessa. Työllisyyden elpyminen pysähtyy. Teollisuuden ja kuluttajien luottamus laskee.

Pulaa muodostuu teknologisista komponenteista, uusista ajoneuvoista ja liikennevälineistä, energiasta, osaavasta työvoimasta ja jopa elintarvikkeista. Hintapaineet tuottaja- ja kuluttajahinnoissa kasvavat. Julkinen tyytymättömyys lisääntyy ja tukitoimenpiteitä vaaditaan eri aloille.

Keskuspankit joutuvat tasapainoilemaan inflaatiopaineiden ja heikomman kasvun ristiaallokossa. Rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään ja julkinen talous rasittuu lisää.

Riskiskenaariot

Kiina:

Luottamus Kiinan talouteen horjuu sen talousnäkymien hapantuessa kiinteistö- ja pankkisektoreiden luottotappioista johtuen. Keskushallinto empii tilanteen korjaamisessa ja vahinkojen lieventämisessä.

Maa vetäytyy vahvemmin kuoreensa ja ajautuu syvään vastakkainasetteluun länsimaiden kanssa. Kauppasuhteet tulehtuvat ja ulkomaankauppa vähenee rajusti. Neuvotteluissa ajaudutaan umpikujaan.

Valuuttamarkkinat reagoivat muuttuvaan tasapinotilaan ja paineet heijastuvat myös länsimaisille korko- ja osakemarkkinoille.

Korona:

Uusi koronaviruksen aalto johtaa sairaanhoidon kapasiteetin romahtamiseen ja kuolemantapausten uuteen rajuun nousuun, pakottaen hallitukset päättämään uusista liikkumis- ja aktiviteettirajoituksista.

Eri maissa ei ole enää kapasiteettia tukea ahdinkoon joutuvia toimialoja ja yrityksiä, mikä sysää liikkeelle konkurssi- ja työttömyysaallon.