Korkosijoitukset ja lyhyet yrityslainat ovat sijoittajien kannalta kiinnostavimpia kohteita vuonna 2024. Sijoittajat, jotka odottavat helpotusta korkojen nopean laskun myötä, joutuvat pettymään. Vaikeuksia on myös kasvuyhtiöissä, sillä riskipääoma on nyt kallista.
Sijoitusmarkkinoilla vuotta 2023 leimasi epävarmuus ja korkojen nousun mukanaan tuomat mahdollisuudet. Korkomarkkinan tuoma hyvä tuotto tuli monelle yllätyksenä, ja vuodesta 2023 tulikin todella vahva korkovuosi. Meidän näkemyksemme on, ettei tämä ollut poikkeus, vaan myös kuluva vuosi jatkuu samalla tavalla. Vuoteen 2024 lähdetään siis viime vuotta selkeämmissä tunnelmissa.
Olen huomannut, että moni odottaa korkojen selkeää laskua ja sen aiheuttamaa käännettä, mutta itse en siihen täysin usko. Me Evlissä näemme, että inflaatio tulee rytinällä alas, eivätkä keskuspankit enää kiristä rahapolitiikkaansa, vaan vuonna 2024 lasketaan korkoja.
Samalla kun euforia nollakorkojen lähestymisestä siivittää korkomarkkinaa, olen itse sen suhteen aika varovainen. Vaikka korot eivät nouse ja ohjauskorot laskevat, maailma on yhä täynnä velkaa, joka pitää uudelleenrahoittaa. Samaan aikaan, kun talouskasvu hidastuu entisestään, on suuri riski, että uudelleenrahoituksen kustannus nousee ja hinta velalle tulee olemaan korkea. Näin ollen matalammat korot eivät vuonna 2024 merkittävästi helpota yritysten tilannetta.
Koroista kiinnostunutta suosittelen tutustumaan kuluvana vuonna erityisesti lyhyisiin yrityslainoihin. Niiden kuponki tuottaa ja yield-tasot ovat korkealla. Jos kaikki pysyy ennallaan, sieltä on mahdollista saada vakaata kuuden prosentin tuottoa. Jos uskaltaa sijoittaa korkeariskisiin yrityslainoihin, ovat tuottonäkymät selkeästi tätäkin korkeammat. Viime vuonna high yield -lainat tuottivat yli 10 % kulujen jälkeen, eikä ole ollenkaan poissuljettua, etteikö tänä vuonna sama toistuisi. Jos ei vielä strategisesti painota korkoja, se kannattaa tehdä vuonna 2024.
Vuosi 2024 on vielä haasteellinen kasvumarkkinoilla
Riskit ovat kuluvana vuonna edelleen korkealla kasvuyritysmarkkinassa. Slushissa nähtiin jälleen optimistisuutta, mutta kasvuyrityksillä on vielä haasteita uudessa korkoympäristössä. Monista tekijöistä näkee, että kaikki ei ole nyt hyvin. Esimerkiksi riskipääomasta on selkeä pula ja yritysten valuaatiot ovat olleet laskussa. Erityisen haasteellinen tilanne on niille yrityksille, jotka polttavat jatkuvasti pääomia eli ovat vahvasti EBIT-negatiivisia. Vuoden 2024 aikana nähdään vielä pettymyksiä tällä markkinalla.
Kuluva vuosi tarjoaa myös mahdollisuuksia, kun kertoimet ovat selvästi matalammat. On hyvä muistaa, että tämä on osa kasvumarkkinoiden dynamiikkaa. Sijoittajen kannattaa aina muistaa pitkäjänteisyys ja terve hajauttaminen.
Suomi huonoimpien länsimaiden joukossa – private debt ja infrastruktuuri kiinnostavat
Vuonna 2024 sijoittajien kannattaa pitää mielessä riski ja tietty epävarmuus, minkä maailmantilanne tuo väkisin tullessaan. Jos katsoo edellisvuotta, hajautettu globaali salkku tuotti hyvin. Samalla on viisasta hakea sijoituskohteita muualtakin kuin Suomesta. Valitettavasti tilanne on täällä vähän mollivoittoinen; Suomi oli viime vuoden tuottojen osalta yksi huonoimmista osakemarkkinoista länsimaissa.
Vaihtoehtoisissa sijoitustuotteissa kehotan private debtin ja infrasijoittamisen suuntaan. Infrasijoitukset ja private debt eli ei listattu velka ovat tällä hetkellä hyvin arvostettuja. Esimerkiksi private debtin arvo on nyt huomattavasti korkeampi kuin se on ollut koskaan historiansa aikana.
Kiinteistösijoittamisen suhteen olemme Evlissä varovaisempia, mutta ne eivät välttämättä ole huonoja pitkällä aikavälillä. Hyvin hoidettu kiinteistösalkku on kuin pitkä korkosijoitus vakaalla kassavirralla. Viime vuoden aikana kiinteistöjen tuottotaso nousi, ja pahin lasku niiden arvoissa näyttää olevan takana päin. Kiinteistöt antavat myös hyvän inflaatiosuojan, mikäli inflaatio jossakin vaiheessa jälleen kiihtyy. Erityisesti liikekiinteistö-, logistiikka- ja hoivakiinteistöt ovat tällä hetkellä mielenkiintoisia.
Kim Pessala
