Kenellekään tällä planeetalla ei ole voinut jäädä epäselväksi, että näkymätön tappaja niittää kuolemaa ympäri maailmaa ikään, sukupuoleen tai ihonväriin katsomatta. Tappaja riehuu aamusta iltaan ja idästä länteen. Se kylvää kauhua ihmisissä, yrityksissä ja viranomaisissa.
Mikä pahinta: ystävistämme ja läheisistämme on tullut uhka itsellemme. Ihmiskunnan puolustuksena on linnoittautua omaan kotiin.
Koskaan aikaisemmin ei kollektiivinen pelko ole levinnyt yhtä nopeasti ja laajalle kuin nyt – ei kylmässä sodassa, ei terrori-iskuissa eikä finanssikriisissä. Pelko on pysäyttänyt maailman menon ja talouden rattaat.
Taloustieteen Nobelin palkinnon saanut professori Robert Shiller puhuu yleismaailmallisista tarinoista ja kertomuksista, jotka ohjaavat talouden ja markkinoiden kehitystä. Yksi niistä on vuoden 1929 pörssiromahdus ja sitä seurannut 30-luvun lama. Se on jättänyt traumaattiset jäljet talouspolitiikkaan ja ihmisten muistiin.
Shiller kuitenkin huomauttaa, että maailma on muuttunut paljon kohta 100 vuodessa. Talous- ja yhteiskuntatieteet ovat kehittyneet, osaaminen ja ymmärrys talouden vuorovaikutustekijöistä on parantunut. Tiedonvälitys ja teknologia mahdollistavat entistä nopeammat tilannearviot.
Vielä helmikuun lopussa harva, jos kukaan, osasi arvioida, millä nopeudella koronavirus leviäisi maailmanlaajuisesti, kuinka tappava se on, ja kuinka voimakkaita toimenpiteitä viranomaiset ympäri maailmaa ottaisivat käyttöön epidemian pysäyttämiseksi.
Reaktiot finanssi- ja rahapolitiikoissa eri puolilla maailmaa ovat nyt myös olleet ennenäkemättömän nopeita. Jo nyt päätettyjen talouden pysäytystä lievittävien toimenpiteiden yhteenlaskettu maailmanlaajuinen määrä lähentelee viittä prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta.
Rahalla ei vielä taltuteta itse virusta, eikä se korvaa jo tapahtuneita menetyksiä tai tappioita. Rahan jakamisella on tarkoituksena rakentaa ”silta yli kuolemanlaakson” ja mahdollistaa aikanaan paluu normaaliin.
Talous lähtee käyntiin ja kasvuun ensimmäisten rohkeiden alkaessa toimia. Rohkeus tarvitsee silti taustavoimia – muuten se on hullunrohkeutta. Taustavoimat ovat oikeat tiedot ja tilannekuva sekä luottamus siihen, että muutkin alkavat toimia samojen päämäärien saavuttamiseksi.
Koronakriisi ei ole pelkästään tilapäinen maailmaanlaajuinen häiriötekijä. Se voi myös olla alku isommille rakenteellisille muutoksille maailman kehityksessä. Kun elpyminen kriisistä alkaa, palaammeko entiseen normaaliin vai suuntaammeko kohti uutta parempaa tulevaisuutta?
Tämän tarinan viisi askelta ovat: tunteiden hillintä, pelon voittaminen, järjen käyttö, rohkeus ja luottamus.
Tomas Hildebrandt on varainhoidon markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja
Tomas Hildebrandt
