Vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan paljon, ja syystäkin. Viimeisten vuosien aikana ESG-rahastoihin suuntautuneet rahavirrat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, globaalin markkinan yltäessä tänä vuonna 2.5 biljoonaan dollariin Morningstarin mukaan. Tästä suuri osa painottuu kuitenkin listattuihin osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin, kun taas listaamaton markkina jää usein taka-alalle.
Sijoittajan näkökulmasta ongelmana lienee se, että vastuullisen sijoittamisen käytännöt ja standardit painottuvat vahvasti julkiseen markkinaan johtuen muun muassa yhtiöiden raportointikäytännöistä ja ESG-datan saatavuudesta.
Miten tulisi siis lähestyä listaamatonta markkinaa, ja eritoten pieniä ja keskisuuria kasvuyhtiöitä? Miten ja miksi heidän tulisi keskittyä vastuullisuuden implementointiin entistä vahvemmin standardien uupuessa? Entä mikä sitten on sijoittajan rooli tässä yhtälössä?
Pääomasijoittajien huomio on historiallisesti kohdentunut kahteen asiaan – ihmisiin ja kasvupotentiaaliin. Yrityksen pitää kyetä ennakoimaan markkinan pidemmän aikavälin muutosta, koska yritykset ovat normaalisti markkinoilla täydessä mitassaan vasta vuosien päästä. Yritysten pitää myös kyetä rakentamaan ja kasvattamaan tiimiä lahjakkailla ihmisillä läpi kasvumatkan, jotta ideat saadaan muutettua kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Nykypäivänä ekologisuus ja eettisyys alkaa olemaan jo valtavirtaa ja trendi on voimistumassa edelleen. Kasvavaan tulevaisuuden markkinaan uskova pääomasijoittaja joutuukin faktoroimaan tämän trendin jo laskelmiinsa. Tähän kun vielä yhdistää sen tosiasian, että vahva tietoisuus yritysten arvopohjasta ja toimintatapojen vastuullisuudesta ohjaa yhä voimakkaammin parhaiden työntekijöiden valintoja, lienee selvää, että vastuullisuuden merkitys pääomasijoittamisessa ei ainakaan tule vähenemään.
Näin ollen, jo ihan tuottomielessä, tulisi vastuullisuuden ja vaikuttavuuden merkitys huomioida läpi sijoitusprosessin. Yhtiöiden kasvaessa, asiat kuten yrityskulttuuri, toimintatavat ja hallintotavat muovautuvat kasvun mukana. Tässä kasvussa sijoittajan tuki nouseekin kriittiseen pisteeseen ja antaa myös mahdollisuuden aitoon arvonluontiin.
Mikä siis on pääomasijoittajan rooli tänä päivänä? Miten se on kehittynyt ja mitä haasteita on vielä näköpiirissä?
Jos aloitetaan roolista, termi aktiivinen omistajuus usein painottuu. Rooli eroaa listatusta markkinasta eritoten vaikuttavuuden saralla, sillä pääomamarkkinoilla sijoittajan mahdollisuus vaikuttaa yhtiöihin on yleensä suurempi. Tämä juontaa juurensa usein merkittävään omistusosuuteen yhtiöissä (oli kyse sitten enemmistö- tai vähemmistösijoitus), suppeaan sijoittajakuntaan sekä nimensä mukaisesti yhtiöiden kasvuvaiheeseen.
Vastuullisuustyössä aktiivinen omistajuus konkretisoituu hallitustyöskentelyn kautta. PwC:n (2021) tuoreen tutkimuksen mukaan globaalisti pääomasijoitettujen yhtiöiden hallituksissa vastuullisuutta käsitellään 56 prosenttia keisseistä vähintään vuosittain. Vielä kolme vuotta sitten kyseinen luku oli 35 prosenttia. Pääomasijoittajien tuleekin pitää aktiivisesti huolta omasta osaamisestaan, jotta he voivat olla aidosti kasvun tukena. Osaamista tulisikin löytyä laajasti koko sijoitustiimin läpi. Mikäli yrityksissä vastuullisuustyö on vasta aluillaan tai resursseja on rajatusti, tulisi nimenomaisesti pääomasijoittajalla olla intressi viedä työtä eteenpäin. Yleisesti kyvykkyys jakaa parhaita käytäntöjä portfolion läpi muodostaa kilpailuetua myös itse pääomasijoittajalle.
Hallitustyön ohella tänä päivänä vastuullisuus on entistä vahvemmin integroitu myös osaksi yhtiöiden kasvusuunnitelmaa, esimerkiksi 100- ja 1000-päivän arvonluontisuunnitelmien ja KPI:den määrittämisen kautta. Myös ESG-periaatteiden laatiminen toteutuu yli 65 prosentissa tapauksista (PwC). Kasvusuunnitelmiin vastuullisuuden ja vaikuttavuuden integroiminen ei monestikaan ole helppo tehtävä vaan vaatii pääomasijoittajalta kohde kohtaista räätälöintiä, jotta ne aidosti auttavat kohdeyhtiöiden arvonluonnissa, eivätkä jää ”tick-the-box” tyylisiksi harjoitteiksi. Lisäksi riskinhallinnan näkökulmasta ESG-liitännäisten riskien merkitys on korostunut viimeisten vuosien aikana radikaalisti ja arvostukseen saakka vaikuttavat mainehaitat ovat konkreettisesti läsnä.
Vaikka vastuullisuustyöhön on viimeisten vuosien aikana panostettu läpi toimialan, on alalla silti kokonaisuudessaan vielä haasteita. Kriittisimpinä Pitchbookin (2021) teettämän tutkimuksen mukaan ovat vastuullisuuden mitattavuus sekä datan saatavuus ja vertailukelpoisuus, jotka johtuvat alan murroksesta ja yhtiöiden kasvuvaiheesta.
Valoa tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä, sillä toimintamallit kehittyvät kiihtyvällä tahdilla ja esimerkiksi datantarjoajien määrä on selvästi kasvussa. Yhtenä esimerkkinä impakti-datan parissa pioneerityötä tekevä suomalainen Upright Project. Pääomasijoittamiseen suunnattujen ESG-mittareiden kehitystä on myös edistetty aktiivisesti alan toimijoiden kesken kansainvälisesti ja kansallisesti. Näistä tuoreena esimerkkinä on Pääomasijoittajat ry:n ESG työkalupakki, joka julkaistiin kesällä 2022.
Tulevaisuuteen peilaten, vastuullisuustyön valtavirtaistuessa, on pääomasijoitusala varmasti vasta murroksen alussa. Vaikka regulaatio ja raportointivaatimukset aiheuttavat työnsarkaa nyt ja lähivuosina, ovat kehitysaskeleet kokonaisuudessaan viemässä alaa vahvasti vastuullisempaan suuntaan.
Alkuperäinen teksti julkaistu Finsifin sivuilla.
Petra Hakamo
