Valtavirrasta poikkeaminen vuosina 2016-2020, jolloin muutama suosikkiteema ajoi markkinoita, aiheutti Evli GEM -rahastolle poukkoilevan kyydin. Sitten jokin muuttui. Rahasto alkoi pärjätä ja näyttää silti edelleen arvostuskertoimiltaan houkuttelevalta.
Epäsuosittuihin arvo-osakkeisiin sijoittaminen ja vuosien 2016-2020 kuumien Kiina-teemojen puuttuminen salkusta veivät Evli GEM -rahaston melkoiseen vuoristorataan. Voi vain todeta rahaston poikenneen valtavirrasta, kun se suhtautui kriittisesti VIE-rakenteisiin pohjautuviin yhtiöihin kuten Alibabaan, arvioi kiinalaisten kiinteistökehittäjien olevan liian velkaantuneita ja piti joitain ”kasvu-” ja ”vihreitä” osakkeita ylihinnoiteltuina.
Kuusivuotispäivänään tammikuussa 2021 rahaston tuotto oli jäänyt vertailuindeksistään (MSCI Emerging Markets Net Return Index) kumulatiivisesti melkein 29 prosenttiyksikköä. Sitten jokin muuttui. Monet rahaston välttelemistä hittiteemoista alkoivat kärsiä ja rahasto pärjätä loppuvuonna niin erinomaisesti, että yhtäkkiä se pääsi taas perustamisajankohdastaan kumulatiivisesti laskettuna hieman indeksiään edelle.
Iso tuottopotentiaali
Arvostuskertoimiltaan rahaston salkku näyttää edelleen houkuttelevasti hinnoitellulta, sillä viimeisen vuoden vapaaseen kassavirtaan pohjautuva kerroin on 8.3 ja tulevan vuoden voittokerroin 9.4. Salkun tuottopotentiaali normaalihkossa markkinaympäristössä on suuri, puhumattakaan ympäristöstä, joka jälleen suosisi arvo-osakkeita.
Perpetuaalin käsitettä soveltaen ja muutamalla oletuksella höystäen: oletetaan, että salkun nykyiset sijoituskohteet lakkaisivat tykkänään kasvamasta. Salkkuyhtiöitä kohtaisi näin erittäin epätodennäköinen skenaario, jossa niiden vapaan kassavirran nimelliskasvu olisi tästä lähtien nolla. Houkuttelevalla 8.3:n kassavirtakertoimella salkun matemaattinen vuotuinen tuotto-odotus olisi silti 12 prosenttia.
Nollakasvu on tietenkin pessimistinen oletus pieniin ja keskisuuriin laatuyhtiöihin painottuvalle kehittyvien markkinoiden strategialle. Kehittyviltä markkinoilta odotetaan yleisesti kasvua, ja etenkin pienille ja keskisuurille yhtiöille luulisi löytyvän kasvumahdollisuuksia. Salkussa toteutuikin viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 35 prosentin vapaan kassavirran vuotuinen kasvu. Eräs rahastoanalyysiin keskittyvä riippumaton taho ennustaa rahastomme sijoitussalkulle 12.5 prosentin pitkän tähtäimen tuloskasvua.
Tämän mittaluokan vuotuiset kasvuennusteet eivät sovellu rahaston arvo-osakesuuntautuneeseen ja riskienhallintaa painottavaan lähestymistapaan. Leikitään sen sijaan hetki ajatuksella, että salkussa olisi elinkaarensa kypsemmässä päässä olevia yhtiöitä, joiden vapaan kassavirran pitkän tähtäimen kasvu olisi vuosittain 3 prosentin luokkaa. Perpetuaali-näkökulmaa käyttäen laskenta typistyy yksinkertaiseksi: tuo 3 nostaisi aiemmin mainitun 12 prosentin vuotuisen tuotto-odotuksen 15 prosenttiin.
Arvostuskertoimien noususta lisähyötyä
Etua voisi saada myös arvostuskertoimien noususta. Yksinkertaistaen rahasto ostaa matalan arvostuskertoimen osakkeita ja myy, kun kertoimet ovat nousseet. Jos pitkän tähtäimen matemaattinen vuotuinen tuotto-odotus osta-ja-pidä -strategialle on 15 prosenttia, saattaa lisäksi hyötyä reagoimalla keskipitkän aikavälin hintamuutoksiin. Vuosina 2010-2020 kehittyvien markkinoiden arvo-osakkeissa ei juurikaan nähty arvostuskertoimien nousua, sillä markkinaosapuolia kiinnosti enemmän ”kasvuosakkeiden” jahtaaminen. Sentimentti näyttää nyt muuttuneen, joten oletetaan, että salkun vapaan kassavirran arvostuskerroin nousee lähivuosina 8.3:sta 10:een, takaisin rahaston aloitusvuoden 2016 tasolle. Se olisi 20 prosentin korjaus ja lisäisi jo itsessään muutaman prosenttiyksikön vuotuiseen tuottoon, joka alkaisi siis lähestyä maagista 20:n rajapyykkiä.
Markkinat eivät välttämättä piittaa matematiikasta, tuotot ovat heiluvia ja todellisuus monimutkaista, eikä mitään voi luvata, mutta tämä yksinkertainen laskelma on yksi osoitus merkittävästä tuottopotentiaalista kehittyvien markkinoiden strategiassamme. Tätä helmeä voi hyvinkin odottaa villi 20-luku.
Hans-Kristian Sjöholm
