Trumpin presidenttiys vaikuttaisi talouteen ja markkinoihin. Kaksi tärkeintä vaikutuskanavaa ovat tullit ja verot, kuten vuonna 2016. Presidentti voi sooloilla tullien kanssa, mutta verot säädetään kongressin kanssa. Paljon riippuu siis siitä, tuleeko punainen aalto vai ei.
Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään marraskuun 5. päivänä
Entinen presidentti Donald Trump ja varapresidentti Kamala Harris kilpailevat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, jotka järjestetään marraskuun 5. päivänä. Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tietenkin aina tärkeä sekä maailmantalouden että markkinoiden kannalta. Tällä kertaa tulos on kuitenkin vielä tärkeämpi, sillä ehdokkaiden ohjelmat eroavat radikaalisti.
Polymarket-vedonlyöntisivustolla Trumpin voiton mahdollisuuden arvioidaan olevan yli 60 prosenttia. Vuonna 2016 vedonlyöntimarkkinat antoivat Trumpille noin 30 prosentin mahdollisuuden.
Vuonna 2016 Trumpin voitto oli yllätys, kun taas nyt hän on ennakkosuosikki. On hyvä muistaa, että äänestäjäkunta on muuttunut paljon sitten vuoden 2016. Esimerkiksi vuoden 1981 jälkeen syntyneiden äänestysaktiivisuus on noussut säännöllisesti vuoden 2016 vaaleista alkaen.
Kuvio 1: Trump on ennakkosuosikki markkinoiden ja vedonlyöntisivustojen mukaan
Trump asettaisi tulleja ja leikkaisi veroja
Trumpin politiikka ei ole varsinaisesti arvoitus, vaan se tulee olemaan pitkälti samanlainen kuin vuonna 2016. Hän haluaa asettaa tulleja, laskea veroja ja kitkeä maahanmuuttoa.
Sekä Bloombergin että Joe Roganin haastattelussa hän ilmoitti, että hänen lempisanansa englannin kielessä on "tariff" eli tulli. Trump on puhunut vastavuoroisten tariffien asettamisesta. Yhdysvaltojen keskimääräinen tulli on noin puolet sitä vastaan asetettujen tullien tasosta, mikä on tyypillistä kehittyneissä talouksissa. Hän on puhunut 15–20 prosentin yleisten perustullien asettamisesta ja 60 prosentin Kiina-tulleista.
Trump haluaa myös leikata verotusta. Vuonna 2016 hän leikkasi veroja 35 prosentista nykyiseen 21 prosenttiin. Nyt hän haluaa leikata niitä edelleen 15 prosenttiin. Hän haluaa myös vaikuttaa Yhdysvaltain keskuspankin Fedin rahapolitiikkaan ja hillitä laitonta maahanmuuttoa. Politiikka edellyttäisi velkaantumisen kiihtymistä, mutta velan kasvun suhteen Trump on ollut vaitonainen.
Harris ei asettaisi tulleja vaan nostaisi veroja
Tullien suhteen Harris on peräänkuuluttanut strategisia ja kohdennettuja tulleja. Yritysveroastetta hän nostaisi 21 prosentista 28 prosenttiin. Vähimmäisverokantaa ja omien osakkeiden verotusta nostettaisiin. Keskuspankin itsenäisyyteen ei kajottaisi. Harris on luvannut erilaisia tukia, jotka kohdistuvat ennen kaikkea lapsiperheisiin ja ensiasunnonostajiin. Hänen talouspolitiikkansa myötä velka ei kasvaisi yhtä nopeasti kuin Trumpin kohdalla.
Vuonna 2016 Trump oli hyvä osakkeille laskiessaan yritysveroja
Vuonna 2016 monet ennustivat Trumpin valinnan olevan myrkkyä taloudelle ja markkinoille. Hänen vaalivoittonsa jälkeen osakekurssit kuitenkin kipusivat tasaisesti, ja hänen kautensa aikana S&P 500 -indeksi nousi noin 50 prosenttia. Tämä kaikki siitä huolimatta, että hän käynnisti kauppasodan Kiinaa vastaan ja uhkaili muun muassa Pohjois-Koreaa.
Pörssiin vaikuttavat monet tekijät, mutta se, että Trump ja republikaanit laskivat yritysveroja 35 prosentista 21 prosenttiin, nosti tuloskasvua selvästi Yhdysvalloissa. Tuloskasvu on lopulta tärkein asia osaketuottojen kannalta. Hänen ulkopoliittiset toilailunsa eivät painaneet yhtä paljon kuin veronleikkausten tuoma hyvä.
Mutta on tärkeää ymmärtää, että Trump kykeni leikkaamaan verotusta 2017, koska republikaanit voittivat presidentinvaalit, edustajainhuoneen ja senaatin, eli tapahtui niin sanottu punainen aalto. Tullien suhteen presidentti voi toimia itsenäisesti, mutta verotus ja finanssipolitiikka säädetään kongressin kanssa.
Jos demokraatit olisivat vuonna 2016 voittaneet edustajainhuoneen tai senaatin, ei Trump olisi kyennyt leikkaamaan yritysverotusta ollenkaan samalla tavalla. Kauppasotaan tämä ei olisi vaikuttanut.
Kuvio 2: Yhdysvaltain valtio on velkaantunut nopeasti sitten Reaganin presidenttikauden
Toistuuko vuosi 2016?
Tänä vuonna republikaanit todennäköisesti vievät senaatin, mutta edustajainhuoneen suhteen kisa on tiukka. Paljon riippuu jälleen siitä, tuleeko punainen aalto.
Jos Trump voittaa presidentinvaalit, mutta republikaanit eivät voita edustajainhuonetta, voivat demokraatit estää merkittävät veronalennukset. Tällöin Trumpkin keskittyy todennäköisesti kauppa- ja ulkopolitiikkaan.
Se, onko Trump hyvä yhdysvaltalaisille osakemarkkinoille vai ei, riippuu siitä, tuleeko punainen aalto vai ei. Eurooppalaisten ja kiinalaisten yhtiöiden kannalta tärkeintä on, tuleeko tulleja vai, eikä se edellytä punaista aaltoa.
Harris haluaa nostaa yritysverotusta, mikä painaisi yritysten tuottoja ja siten kurssikehitystä. Toisaalta vakauttava ulkopolitiikka tarkoittaa, että geopoliittiset shokit eivät aiheuta markkinaheiluntaa, kuten Trumpin tapauksessa. Hyvä skenaario markkinoiden kannalta olisi tilanne, jossa Harris voittaa presidentinvaalit, mutta ei tule sinistä aaltoa. Silloin Harris jatkaa vakauttavaa ulkopolitiikkaa, mutta ei kykene nostamaan veroja.
Kuvio 3: Osakemarkkinat nousivat vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen
Velka ja korot
Velkakirjamarkkinoiden kannalta kumpikin kandidaatti jatkanee velkaantumista, mutta punaisen aallon tapauksessa velkaantuminen olisi nopeampaa. Yhdysvaltojen velkakirjojen korot ovat jo selkeästi nousseet. Vuoden 2016 vaalivoiton jälkeen kymmenen vuoden korko nousi lähes prosentin, mutta tämän jälkeen korkojen nousu pysähtyi. Vuonna 2016 korot olivat selvästi matalammalla ja velkaa oli vähemmän.
Trump pyrkii samanlaiseen lopputulokseen kuin vuonna 2016, joten lopputulema lienee myös samankaltainen, eli korot nousevat. Se mikä on erilaista verrattuna vuoteen 2016 on se, että tällä kertaa hänen voittonsa ei ole shokki vaan se on odotettu. Tästä syystä korot ovat jo nousseet, eli markkina ennakoi hänen voittoaan. Hänen voittonsa on siis osittain hinnoissa ja siksi korot eivät voiton jälkeen nousisi yhtä paljon kuin vuonna 2016.
Kuvio 4: Yhdysvaltain pitkät korot nousivat lähes prosentin vuoden 2016 vaalien jälkeen
Trump seuraa pörssiä
Trumpin rajoitteet liittyvät vaalien lisäksi talouteen ja pörssikursseihin. Hän näkee itsensä sateentekijänä, joka korjaa edeltävien tunareiden aiheuttamat vahingot. Trump myös suhtautuu vakavasti osakekursseihin, jonkinlaisena menestymisen mittarina. Hänen presidenttikautensa aikana hän nimittäin twiittasi osakekursseista yli 150 kertaa.
Tästä näkökulmasta olisi ongelmallista, jos hänen toimensa johtaisivat talouden taantumaan ja pörssin mahalaskuun. Koska hänen vaaliohjelmansa toteuttaminen johtaisi juuri näihin lopputulemiin, ovat hänen vaalipuheensa juuri sitä.
Sopimisen taito ja nollasummapeli
Trump epäilemättä nostaa tulleja. Mutta on tärkeä ymmärtää tullit oikeassa kontekstissa. Trump on monesti kerskunut neuvottelutaidoistaan, ja korkeat tullit tulisi nähdä neuvotteluavauksena. Neuvotteluosapuolta uhataan korkeilla tulleilla, joista joustetaan alaspäin vastapuolen myönnytysten perusteella. Hänen taustansa on New Yorkin kiinteistökaupassa 1980-luvulla.
Keskeisin Trump-riski on se, että tärkeät neuvottelut epäonnistuvat pahasti. Pahimmassa tapauksessa hän kokee, että kasvojensäilytys edellyttää astronomisten tullien asettamista, vaikka näin ei alun perin pitänyt käydä.
Nollasummamaailmassa
Trumpin maailma on nollasummapeli, jossa kakkua ei kasvateta, vaan se jaetaan. Heikoille neuvottelijoille jää vain muruja. Maailma ei kuitenkaan ole nollasummapeli. Ironista kyllä, maailmankauppa on hyvä esimerkki siitä, että talous ei ole nollasummapeli. Yhdessä maassa ei kannata tehdä kaikkea, vaan kaikki hyötyvät, jos jokainen erikoistuu.
Trump on kuitenkin onnistunut muuttamaan maailmaa siinä mielessä, että valtiot haluavat olla omavaraisempia strategisilla toimialoilla, kuten puolijohdeteollisuudessa. Ollaan valmiita maksamaan, jos se lisää turvallisuutta erityisen paljon. Tämä muutos on tullut jäädäkseen ja saattaa olla se, mistä Trump muistetaan. Jos hän voittaa vaalit, voi olla, että hän vie tätä oppia pidemmälle. Kunhan hän ei vie sitä liian pitkälle.
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin?
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Valtteri Ahti
