Osakemarkkinat ottivat Donald Trumpin riemukkaasti vastaan. Mitä seuraavat neljä vuotta merkitsevät taloudelle ja markkinoille? Yleensä elokuvien jatko-osat ovat huonompia kuin alkuperäinen. Miten on tällä kertaa?
Kaikkien aikojen comeback
Wall Street Journal -lehti luonnehti entisen presidentin Donald Trumpin vaalivoittoa kaikkien aikojen poliittiseksi comebackiksi. Trumpin voitto oli murskavoitto. Hän sai jopa naisilta enemmän ääniä kuin vastaehdokas varapresidentti Kamala Harris.
On hämmentävää, että Trump kampanjoi talous edellä ja voitti. Yhdysvaltojen talous on kasvanut lähes kolmen prosentin vauhtia, mikä on nopeampaa kuin muissa suurissa länsimaisissa talouksissa. Valtakunnassa vallitsee täystyöllisyys ja palkat ovat nousseet nopeammin kuin inflaatio. Amerikkalaiset eivät ole ikinä olleet näin varakkaita.
Äänestäjä elää kuitenkin eri todellisuudessa. Amerikka ei ole maallisen mammonan nirvana. Ruokakaupassa ja bensapumpulla hinnat ovat pilvissä. Omat palkankorotukset ovat taas omaa, ei valtion ansiota.
Kuilu todellisen ja koetun taloudellisen maailman välillä tuli selväksi vaaliuurnilla. Epäilemättä käsitysten välinen kuilu ulottuu myös muihin asioihin. On klisee, että sosiaalisen median nousu ja perinteisten tiedotusvälineiden syrjäytyminen ajavat ihmiset kupliin. Yhdysvaltojen osalta tuli selväksi mikä kupla on suurin.
Kuvio 1: Yhdysvalloissa vallitsee täystyöllisyys
Drill, baby, drill
Yhdysvaltain osakemarkkinat olivat haltioissaan vaalituloksesta. S&P 500 -osakeindeksi nousi vaalipäivänä yli kaksi prosenttia ja pieniä yrityksiä kuvaava Russell 2000 -indeksi nousi peräti kuusi prosenttia. Yhdysvaltain joukkovelkakirjalainoja myytiin ja dollari nousi. Tärkeä syy Yhdysvaltojen markkinoiden nousuun oli myös uhka, joka torjuttiin. Siinä missä Trump kampanjoi yritysverotuksen alentamisella, Kamala Harris esitti yritysverokannan nostamista 21 prosentista 28 prosenttiin.
Pankkijätti JP Morganin osakekurssi nousi vaalipäivänä yli yksitoista prosenttia. Muutkin pankkiosakkeet kirivät. Pankit hyötyivät, koska Harrisin hallinto olisi jatkanut pankkisääntelyn tiukentamista. Trumpin hallinto sen sijaan ajaa alas sääntelyä.
Energiaosakkeet olivat myös selviä voittajia. Alan sääntely vähenee ja porausoikeudet laajenevat. Tai kuten Trump asian ytimekkäästi ilmaisi: "Drill, baby, drill."
Kuvio 2: Osakkeet riemuitsivat Trumpin vaalivoittoa
Monopolit huokaisevat helpotuksesta
Tutkinnan kohteena olevat monopolit, kuten Visa ja Googlen emoyhtiö Alphabet, nousivat noin neljä prosenttia. Molemmat yritykset ovat joutuneet kilpailuviranomaisten hampaisiin monopoliasemansa takia. Yhdysvaltain kauppakomission (Federal Trade Commission) komissaari Lina Khan on ajanut aggressiivista monopolivastaista politiikkaa.
Jos Harris olisi voittanut, on mahdollista, että esimerkiksi Alphabet olisi pilkottu. Trumpin hallinnon alla edelleen jahdataan monopoleja, mutta sanktiot tulevat olemaan lievempiä.
Republikaanit viemässä kongressin
Kongressi on keskeisessä asemassa verojen ja nimitysten suhteen. Kuten vuonna 2016, republikaanit vaikuttavat vievän myös senaatin ja edustajainhuoneen. Tämä tarkoittaa, että veroja leikataan. Ihan kaikkea republikaanit eivät saa, sillä he eivät saa senaatissa kriittistä 60 paikkaa sadasta.
Vuonna 2016 republikaanit toteuttivat merkittäviä verouudistuksia, mukaan lukien yritysverokannan leikkaamisen 35 prosentista 21 prosenttiin. Tällä kertaa Trump on sanonut leikkaavansa yritysverokantoja 21 prosentista 15 prosenttiin.
Vuonna 2016 veronalennusten toteuttamiseen meni vuosi. Tälläkin kertaa tulemme näkemään samanlaisen viiveen. Osakemarkkinat hinnoittelivat veronalennukset täysimittaisesti vasta voimaantulon jälkeen.
Tullit ovat tulossa
Veronalennukset vievät aikaa, mutta tullit tulevat nopeasti. Tullit eivät nimittäin vaadi kongressin hyväksyntää. Richard Nixon asetti vuonna 1971 kymmenen prosentin universaalin tullin vetoamalla Yhdysvaltojen kaupankäyntitaseen alijäämäisyyteen, mikä rajoitti tullien keston 150 päivään. Trump taas asetti teräs- ja alumiinitullit kansallisen turvallisuuden perusteella, mikä tarkoitti, että aikarajaa ei ollut.
Trump ja selvästi suuri osa amerikkalaisista pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että muu maailma asettaa Yhdysvalloille korkeammat tullit kuin mitä Yhdysvallat maailmalle. Trumpin entinen talousneuvonantaja Kevin Hassett on kertonut, että Yhdysvallat voi asettaa 3,4 prosentin tulleja, kun taas EU voi asettaa 5 prosentin ja Kiina 10 prosentin tulleja.
Yhdysvallat käytti tulleja laajasti ennen vuotta 1910
Yhdysvallat on aiemminkin käyttänyt tulleja. Vuosina 1860–1910 Yhdysvaltojen keskimääräinen tulli oli tyypillisesti yli 20 prosenttia ja ajoittain jopa yli 30 prosenttia. Samana ajanjaksona Britannian ja Ranskan keskimääräiset tullit olivat alle kymmenen prosenttia.
Yhdysvallat oli ennen vuotta 1910 hyvin erityyppinen talous, joka keskittyi pääasiassa raaka-aineiden ja maataloustuotteiden vientiin. Mutta jo tuolloin se oli yksi maailman vauraimmista maista, ainakin jos maita vertaa bruttokansantuote (BKT) per capita -mittarilla.
Ulkomaankaupan rajoitukset eivät rajoitu tulleihin. Tullit ovat yleisiä lännessä, mutta esimerkiksi Kiina ja Venäjä suosivat muita kuin tullipohjaisia rajoituksia. On ironista, että esimerkiksi Venäjä vetosi myrkyllisiin metalleihin, kun se kielsi georgialaisen punaviinin tuonnin.
The Art of the Deal
Trump pitää tulleja keskeisenä osana maan pyrkimystä neuvotella paremmat sopimukset muun maailman kanssa. Taitava diilinteko on oleellinen osa Trumpin kultivoimaa myyttiä. Taitava neuvottelija avaa aggressiivisella tarjouksella. Ensimmäinen avaus on korkea tulli. Jos neuvottelu ei kariudu, ovat lopulliset tullit matalammat. Kanssakäyminen on transaktionaalista. Liittolaisuus ei ole tunnettu määre tässä nollasummapelissä. Maailma on staattinen, ei dynaaminen. Jokainen kierros on mahdollisuus pusertaa vieläkin enemmän vastapuolelta.
Kiina ja Euroopan unioni ryhtyvät tietenkin vastatoimiin ja määräävät omat tullitariffinsa. Näin ollen tariffien taso nousee kautta linjan. On vaikeaa nähdä, etteivätkö tullit olisi tallaisessa maailmassa korkeammat kuin aiemmin.
Julkinen velka kasvaa edelleen ja aiempaa nopeammin
Trump on esittänyt, että hän rahoittaa veronalennukset tulleilla. Ajatus on utopistinen. Tullit, joilla alijäämä rahoitettaisiin käsitteellisesti, eivät mahdollista kannattavaa vaihdantaa kuin joissain poikkeustapauksissa.
Trump on väittänyt, että Yhdysvaltojen historiassa tulleilla on aiemmin rahoitettu valtion menot. Tässä on ripaus totta. Ongelma on se, että nykyajan hyvinvointivaltion menot ovat huomattavasti suuremmat kuin ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä laissez-faire-talouksissa. Nykyaikaista terveydenhuolto- ja koululaitosta ei rahoiteta tullimaksuilla.
Yhdysvallat rahoittaa noin kolmanneksen valtion budjetista velalla. Budjettialijäämä suhteessa BKT:hen on noin kuusi prosenttia, eikä kumpikaan puolue osoita kiinnostusta velankasvun hillitsemiseen. Korot ovat jo nousseet tandemissa Trumpin kannatuksen kanssa ja lisää vaalivoiton myötä. Vuoden 2016 vaalien jälkeen korot nousivat lähes prosenttiyksikön, mutta nousu tasaantui tämän jälkeen.
Tälläkin kertaa korkojen nousu pysähtyy, ellei tilanne merkittävästi muutu. Keskeistä on, kokevatko velkakirjamarkkinat, että Yhdysvallat pystyy lopulta hoitamaan velkansa. Tämä taas riippuu mahdollisesta veropohjasta. Yhdysvallat on nopeimmin kasvava suuri länsimainen talous, jolla on suhteellisen terve väestörakenne ja maailman reservivaluutta. Yhdysvallat on maailman rikkaimpia valtioita ja sotilaallisesti suvereeni. Jos pitäisi valita maa, joka hädän tullen kykenee maksamaan velkansa, niin se on Yhdysvallat.
Velkakirjamarkkinan näkökulmasta Yhdysvaltain talous ei ole ihanteellinen, mutta se on parempi kuin muut vaihtoehdot. Sijoittaminen on suhteellinen peli.
Kuvio 3: Yhdysvaltojen talous on kasvanut nopeasti
Trumpin vahinko osuu laajalle joukolle
Trumpin ulko- ja kauppapolitiikka aiheuttaa tälläkin kierroksella vahinkoa ja epävakautta. Ne, mitkä rajoittavat katastrofien mahdollisuutta, ovat Trumpin pragmatismi ja minäkuva. Ensimmäisen kautensa aikana Trump twiittasi osakemarkkinoista yli 150 kertaa. Hän ei halua, että pörssi romahtaa hänen takiaan.
Trump lukee osakemarkkinaa kuin golffari tasoitustaan. Talous on myös tärkeä, mutta BKT voi olla liian verkkainen mittari.
Trump on tehnyt paluun maailmannäyttämölle. Seurauksena ovat matalammat verot, korkeammat tullit ja paljon velkaantumista. Tullit nostavat hintoja, mikä nostaa pitkiä korkoja ja vähentää Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) koronlaskuja. Fedin autonomia voi muutenkin olla paineessa ja johto vaihtua, sillä Trump on ilmaissut tyytymättömyytensä Fedin pääjohtajaan Jerome Powelliin.
Osakemarkkinat jatkavat nousuaan, kunhan talous jatkaa kasvuaan. Osakemarkkinat seuraavat yritysten tuloskasvua. Veronalennukset tukevat yrityksiä nimenomaan tästä syystä. Pankit ja energiayhtiöt nauttivat sääntelyn hellittämisestä. Pienet yhtiöt ovat suhteellisia voittajia, koska ne eivät myy ulkomaille, kuten suuret yhtiöt. Monopolit porskuttavat, kun kilpailuviranomaiset eivät hengitä niskaan.
Talouskasvun suhteen on epäselvää kumpi vaikuttaa enemmän, tullit vai veroelvytys. Jos tullit ovat maltillisia, Yhdysvaltojen kaltaisessa suuressa suljetussa taloudessa veronkevennykset voivat tukea kasvua enemmän kuin tullit rokottavat. Tullien noustessa tarpeeksi korkealle voi olla, että tullit tekevät enemmän vahinkoa.
Euroopalle tullit ovat merkittävämpi asia, koska ulkomaankauppa on suurempi osa taloutta ja teollisuus on tärkeämpi osa taloutta kuin Yhdysvalloissa. Euroopan keskuspankille (EKP) Trump on tietenkin ongelma. EKP on kertonut tullien olevan uhka talouskasvulle, mutta tullit tuovat myös inflaatiota. Kiina painii omien kiinteistöongelmiensa parissa, joten Trump on viimeinen asia, jota maan johtaja Xi Jinping toivoi.
Trumpin suurimmat riskit liittyvät hänen nollasummamaailmankuvaansa, mikä on myrkkyä Suomen kaltaiselle reuna-alueella sijaitsevalle avotaloudelle. Kansainväliset instituutiot rapautuvat eikä sopimuksia noudateta. Vahvempi sanelee. Kaiken lisäksi aggressiivinen neuvottelutyyli tarkoittaa suurempaa riskiä epäonnistumisesta. Tästä aiheutuu kitkaa valtioiden väleihin, mikä on omiaan lisäämään epävakautta.
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin?
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Valtteri Ahti
