Siirry sisältöön
Meren aaltojen murtuminen.

Donald Trump ajaa rauhaa Ukrainaan kuin käärmettä pyssyyn. Eurooppa on plaseerattu geopoliittiseen lastenpöytään ja Trump syyttää Ukrainaa peräti sodan aloittamisesta. Trumpin Amerikka ensin -politiikalla voi olla hyvinkin kauaskantoiset vaikutukset Euroopalle.

Eurooppa plaseerattu lastenpöytään

Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla on kiire saada aikaan rauha Ukrainaan. Hän tarjoaa jo nyt myönnytyksiä Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Hän myös syyttää nimenomaisesti Ukrainaa sodan aloittamisesta, mikä vierittää painetta Ukrainan suuntaan. Rauhanneuvotteluissa neuvottelevat Putin ja tietenkin Trump itse. Ukrainaa ei kutsuttu ja Eurooppa on plaseerattu lastenpöytään. 

Trumpin politiikka on tuttua hänen viime kaudeltaan. Politiikka on sarja vaihdantaa, jossa Yhdysvallat kiristää itselleen parempia ehtoja. Kansainväliset instituutiot ja pitkäaikaisten liittolaisten kunnioittaminen sopii huonosti tähän maailmankuvaan. Vaikka Trumpia on pelätty Euroopassa, on tapahtumien kulku silti yllättänyt Euroopan ja Ukrainan. Eurooppalaiset ovat epätoivoisesti yrittäneet kalibroida omaa vastaustaan. 

Trump pitää itseään sateentekijänä. Kaikkien aikojen diilintekijänä. Tätä taustaa vasten hänen neuvotteluavauksensa on epäortodoksinen. Hän luopui useammasta neuvotteluvaltista ennen kuin neuvottelut alkoivat. Hän totesi, että Ukrainan NATO-jäsenyys ei ole mahdollista ja alueluovutukset ovat realiteetteja. Tämän seurauksena Venäjä lisäsi heti reunaehtoja, esimerkiksi sen, että NATO-rauhanturvaajia ei saisi lähettää Ukrainaan.

Trump sopii, Ukraina ja Eurooppa maksavat

On epäselvää missä määrin jatkossa Amerikka lähettää aseapua Ukrainalle. Trump on ilmaissut tyytymättömyytensä aseavun suhteen ja vaatinut Ukrainaa antamaan vastineeksi harvinaisia maametalleja. 

Tilannetta on vaikea analysoida muuten kuin siten, että Trump haluaa rauhan Ukrainaan eikä häntä suuremmin kiinnosta, miltä rauhansopimus näyttää. Asetelma on sinänsä looginen, kun ymmärtää Trumpin brutaalin logiikan. Amerikka ei joudu käyttämään rahaa aseapuun eikä jälleenrakennukseen. Ukraina luopuu alueistaan, joiden nimiä amerikkalainen äänestäjä ei kykene lausumaan. Euroopan strateginen asema heikkenee, mutta kuten mainittiin, Trump ei näe liittolaisissa arvoa. Kaiken lisäksi eurooppalaiset joutuvat ostamaan merkittävän osan aseistaan Amerikasta, mikä hyödyttää Amerikkaa.

Toinen syy amerikkalaiseen aggressiiviseen pasifismiin on suurvaltakalkyyli. Osa Yhdysvaltojen hallinnosta laskelmoi, että resurssit pitää säästää Kiinan vastaan, joka on Yhdysvaltojen todellinen vastustaja. Lisäksi Yhdysvaltain hallinto ajattelee, että Euroopalla on taloudelliset rahkeet maksaa oma puolustuksensa. Tämä on tietenkin totta.

Saavutetaanko rauhansopimus

Sotilaalliset ja poliittiset analyytikot pitävät edelleen sekä tulitaukoa että rauhaa vaikeasti saavutettavina. Vedonlyöntimarkkinat ovat kuitenkin selvästi kohottaneet tulitauon ja rauhan todennäköisyyttä. Eurooppalaiset osakkeet ovat nousseet tulitauon ja mahdollisen rauhan toivossa. Euroopan talouden kannalta rauhan merkittävin hyöty olisi halpa energia venäläisen maakaasun myötä. Laivateitse tuotu nesteytetty maakaasu on paljon kalliimpaa kuin putkea pitkin tuotu maakaasu.

Ratkaisun avaimet ovat Euroopan käsissä

Ukrainan mahdollisuudet käydä sotaa heikkenevät selvästi, jos Amerikka väsyy aseavun myöntämiseen ja Eurooppa ei ota suurempaa vastuuta sotilaallisesta avusta. Euroopalta puuttuu riittävä valmistuskapasiteetti ja tietyissä aselajeissa valmiuksia ei ole ollenkaan.

Lyhyellä aikavälillä Eurooppa voi ratkaista asian ostamalla aseita Yhdysvalloista. Trump olisi oletettavasti tyytyväinen, koska Yhdysvallat hyötyy hänen silmissään välittömästi. Ratkaisussa on muitakin elementtejä, mitkä liittyvät Euroopan ja Yhdysvaltojen neuvotteluihin. Koska summat tulevat puolustusbudjeteista, eurooppalaiset pääsisivät lähemmäs Naton kriteerejä, mitä Yhdysvallat on vaatinut. Puolustusbudjetteja pitää siis joka tapauksessa nostaa, ja loogista olisi tietenkin kohdistaa ostokset Ukrainalle. Sotilaalliset hankinnat lieventäisivät myös kauppajännitteitä, koska ne lisäävät Yhdysvaltojen vientiä Eurooppaan.

Samaan aikaan eurooppalaisten tulisi investoida omaan asetuotantoonsa. Investoinnit nostaisivat talouskasvua ja varmistaisivat Euroopan turvallisuuden. Lopulta tämä tarkoittaisi tietenkin aseostojen loppumista Yhdysvalloista. Ironisesti Trumpin Amerikka ensin -ulkopolitiikka olisi siten asia, joka veisi Euroopan integraation lopulta maaliin.

 

Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin? 

Tilaa uutiskirje Evli Visio

Tämä saattaa myös kiinnostaa sinua