Keinoäly muuttaa maailmaa merkittävällä ja rikkaalla tavalla. Kaikki eivät kuitenkaan voita. Rekat ajavat itseään, kone tekee sopimukset ja arvioi kannattaako mennä lääkärille, tutkimus ja talouspolitiikka muuttuvat, ja treffialustoilla kaikki ovat sanaseppoja.
Visioita on laidasta laitaan. Utopioissa keinoäly tekee epämiellyttävät työt, ja ihmiset voivat uppoutua mihin sitten haluavatkaan uppoutua. Näitä visioita on kuultu aikaisemminkin. Esimerkiksi ekonomisti John Maynard Keynes kirjoitti kirjassaan ”Economic Possibilities for our Grandchildren” (1930), että sadan vuoden päästä, vuonna 2030, teknologian myötä työviikon pituus voisi olla vain 15 tuntia.
En usko, että työpäivä välttämättä lyhenee, mutta sen sisältö on muuttumassa merkittävästi. Vähemmänkin utopistinen maailma on monella tavalla parempi maailma kuin nyt. Keinoäly kehittää syöpälääkkeitä ja ratkaisee miten voimme muuttaa maata uhkaavan asteroidin liikerataa.
I'll be back
Dystopiassa keinoäly on Terminaattori-elokuvan Skynet, joka lahtaa ihmiskuntaa. Kysyin ChatGPT-keinoälyltä, miksi keinoäly haluaisi lahdata ihmiskunnan? Se vastasi, että sillä ei ole syytä tuhota ihmiskuntaa.
Keinoäly perusteli vastaustaan siten, että sen toimet perustuvat siihen, miten se on ohjelmoitu ja mihin sitä käytetään. "Sillä ei ole tietoisuutta, motiiveja tai haluja, kuten ihmisillä." Aseet eivät tapa ihmisiä, vaan ihmiset tappavat ihmisiä, sanonta kuuluu.
Jos keinoälyn edut ovat riittävän suuret, tulisi meidän silti ottaa hypoteettinen täystuhon riski. Mikäli keinoäly parantaa radikaalisti terveydenhuoltoa, eliminoi köyhyyttä ja suojelee asteroideilta, hyödyt oikeuttavat eksistentiaalisenkin riskin.
Uutta tämä ei ole. Ainakaan yksilötasolla. Ihmiset ottavat päivittäin pieniä elämää uhkaavia riskejä. Ihmiset tekstailevat autoa ajaessaan, eivät käytä pyöräilykypärää tai turvavyötä tai käy säännöllisesti lääkärintarkastuksissa.
Autokratian unelma
Relevantimpi uhka liittyy keinoälyn mainitsemaan vastuuvapauslausekkeeseen, eli keinoälyn toimet perustuvat siihen, miten se on ohjelmoitu tai mihin sitä käytetään. Miltä näyttää Venäjän tai Kiinan luoma keinoäly? Kiinalaisen keinoälyn vastaukset tulevat olemaan hyvin erilaisia kuin demokratioissa.
Mutta onko tämä uusi asia? Kiina ja Venäjä ovat rajanneet kansalaistensa tiedonsaantia jo pidemmän aikaa. Internetin alussa oli hetki, jolloin ajateltiin, että valtiot eivät kykenisi rajaamaan kansalaistensa tiedonsaantia, kuten aikaisemmin. Internet levittäisi demokratiaa ympäri maailmaa.
Valtio on kuitenkin mukautuva instituutio ja onnistui valjastamaan teknologian oman propagandansa levittämiseen. Venäjä on onnistunut vaikuttamaan paitsi omiin kansalaisiinsa, myös muiden maiden kansalaisiin, kuten yhdysvaltalaisten äänestyskäyttäytymiseen.
Teknologia ei ole hyvä tai paha, vaan työväline, joka tehostaa toimintaa. Keinoäly tässä tapauksessa voi vahvistaa Venäjän ja Kiinan kontrollia omien kansalaistensa ajattelun ja tiedonsaannin suhteen.
Keinoäly nopeuttaa talouskasvua kiihdyttämällä tuottavuuskasvua
Kuten internet, keinoäly on yleiskäyttötekniikka, joten se vaikuttaa asioihin monella tavalla. Goldman Sachs arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana keinoäly voi nostaa maailmantalouden kokoa seitsemällä prosentilla.
Kuten internet ja aikaisemmat teknologiat, keinoäly nostaa talouskasvua kiihdyttämällä tuottavuuskasvua. Internet hävitti, mutta myös loi uusia työpaikkoja. Uusjaon myötä tehokkuus ja tuotanto kasvoivat. Työuransa ehtoopuolella työnsä menettäneille työntekijöille mullistus voi tietenkin olla katastrofi.
Voittajiin kuuluvat myös toimenkuvat, joissa tarvitaan työntekijän luovuutta tai sosiaalisia taitoja. Yritysten tutkimusyksiköissä arvostetaan enemmän analyytikkoja, jotka osaavat ohjeistaa koneita ja ymmärtävät, miten koneista saa enemmän irti. Asiantuntijan rooli muuttuu, kun oleellisempaa on, että hän ymmärtää käsitteitä eikä se kuinka laajan faktisen tietämyksen omaa.
Voisi kuvitella, että myyntimiehet olisivat immuuneja koneiden ylivallalle, mutta tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos ostaja käyttää keinoälyä valitsemaan toimittajan, myyntiorganisaatiot valjastavat omat myyntikeinoälynsä, jotka kilpailevat tai muodostavat kartelleja keskenään.
Viranomaiset mukautuvat. Kilpailuviranomaisten keinoäly metsästää keinoälykartelleja. Jäädessään kiinni yritykset vakuuttavat, että keinoäly on itse älynnyt muodostaa kartellin. Tuomioistuimen keinoäly puntaroi, onko tämä todennäköistä vai ei.
Kallis ohjelmointivirhe
Koneälyllä on merkitystä tutkimuksen ja talouspolitiikan saralla. Kuten koronakriisin jälkeen, vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen valtiot velkaantuivat elvytystalkoiden seurauksena. Ekonomistit Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff kertoivat arvovaltaisessa tutkimuksessaan "Growth in a Time of Debt", että talouskasvu hidastuu merkittävästi, kun valtionvelka on korkea eli ylittää noin 90 prosenttia kansantaloudesta.
Tulosta käytettiin lyömäaseena politiikassa, ja se johti Euroopassa ankarampaan talouspolitiikkaan kuin olisi pitänyt. Myöhemmin paljastui, että tulos perustui Excel-virheeseen. Kun virhe korjattiin havaittiin, että velkataakka ei juurikaan heikentänyt talouskasvua.
Tutkimuksessa on paljon virheitä, sillä vertaisarvioinnissa ei yleensä tarkasteta koodia. Siihen ei yksinkertaisesti riitä aika. Tutkimus ja politiikka voivat siis muuttua, kun tutkimuksessa ei enää synny virheellistä koodia tai ainakaan räikeitä virheitä.
Ehkä vielä syvällisemmin osa professoreista kertoo, että keinoäly kirjoittaa parempaa koodia ja graduja kuin opiskelijat. Opetusmetodologiaa joudutaan muuttamaan. Keinoäly muuttaa tietenkin myös muita koulutusasteita kuin korkeakoulua.
Kuka kirjoittaa?
Paras tapa tutustua keinoälyyn on keskustella sen kanssa, esimerkiksi tämän linkin avulla. Keskustelu on vaivatonta ja avartavaa. Vahva suositus. Konetta voi pyytää kirjoittamaan ystävänpäivärunon tai pyytää äitienpäivälahjaehdotuksia.
Koneälylle voi myös syöttää omia kirjoituksia ja pyytää konetta kirjoittamaan tyylillisesti samankaltaisen kirjoituksen jostain muusta aiheesta. Väitetään, että jos koneelle syöttää riittävästi kirjoituksia, se kykenee tuottamaan samantyylistä tekstiä mielivaltaisesta aiheesta. Mitä on siis luovuus, jos tyylin voi replikoida?
En ole vielä uskaltanut kokeilla omien tekstien syöttämistä. Ehkä kuitenkin muutaman vuoden sisällä kone suoltaa kirjoituksia Valtteri Ahti-tyyliin.
Katsotaan, huomaako kukaan eroa. Tai huomaanko itsekään.
Valtteri Ahti
