Yhdysvaltalaiset yritysjohtajat ovat kuorossa varoittaneet taantumavaarasta. JP Morganin toimitusjohtaja Jamie Dimon varoitti hurrikaanin lähestyvän Yhdysvaltojen taloutta. Teslan dynamo, toimitusjohtaja Elon Musk, kertoi hänellä ”olevan superhuono tunne taloudesta.” Musk lisäsi, että kymmenen prosenttia työntekijöistä irtisanotaan. Voisi kuvitella, ettei työlainsäädäntö suhtaudu mitenkään superhyvin kyseiseen irtisanomisperusteluun.
Instituutiosijoittajien gallupeissa mahdollinen taantuma on yksi suurimmista peloista. Kaksi muuta pelkoa ovat taantuman mahdollisia aiheuttajia eli korkea inflaatio ja korkojen nousu. Sota ja korona ovat jääneet taka-alalle perinteisten taloushuolien vallatessa markkinaosuutta.
Nousevat korot ja inflaatio rokottavat talouskasvua
Maailmantalous hidastuu, koska korot nousevat ja inflaatio syö ostovoimaa. Inflaatio nakertaa ostovoimaa ja ajaa työntekijät hakemaan suurempia palkankorotuksia, joka edelleen ruokkii inflaatiota. Kohonneet korot taas nostavat asuntolainojen- ja kulutusluottojen kuluja ja vaimentavat investointihaluja.
Inflaatio johtuu sekä tarjonta- että kysyntäsyistä. Finanssi- ja rahapoliittinen elvytys oli ylimitoitettua suhteessa koronataantumaan. Taantuma ei ollut niin paha kuin pelättiin, mutta elvytys oli monella mittarilla vieläkin mittavampaa kuin finanssikriisin yhteydessä. Korona lamautti tuotantoketjut, mikä tarkoitti tavaroiden saatavuusongelmaa. Ylenpalttinen elvytysraha kohtasi niukan tarjonnan. Markkinatalous ratkaisi allokaatio-ongelman, eli kuka saa niukat tuotteet, perinteisellä tavalla. Nostamalla hintoja.
Keskuspankit ja valtiovarainministeriöt tekivät virheen mitoittaessa elvytystään. Taustalla olivat finanssikriisin opit, jolloin mittava elvytys ei aiheuttanut inflaatiota. Viranomaiset ottivat opikseen ja elvyttivät koronakriisin yhteydessä ripeämmin ja aggressiivisemmin. Tällä kertaa inflaatio tapahtuikin. Nihkeä elvytys pandemian synkimpinä hetkinä, kun emme tienneet taudin kohtaloa, olisi ollut vaikea päätös. Mieluummin elvyttää liikaa kuin liian vähän.
Keskuspankit havahtuivat inflaatio-ongelmaan myöhään ja siksi vastaavat inflaatioon kiristämällä korkoja ripeällä tahdilla. Keskuspankeilla on kiire katkaista inflaatiokierre, ennen kuin inflaatiosta tulee pidempi ongelma. Korkojen noustessa erityisesti asuntovelkaiset kotitaloudet leikkaavat kulutustaan. Yritykset taas karsivat velkarahoitteisia investointikohteita.
Venäjän hyökkäyssota ja Kiinan omintakeinen koronastrategia voimistavat ennen kaikkea globaalia inflaatiota. Venäjän hyökkäyssota korottaa energian ja ruuan hintaa, ja Kiinan koronasulkujen vaikutus tuotantoketjuihin koettiin koronakriisissä.
Maailmantalouden kasvu saavutti huippunsa toukokuussa 2021. Talouskasvu on pitänyt pintansa ja hidastunut asteittain. Kasvua tukevat koronan aikana kuluttajille kertyneet säästöt ja kulutuksen purkautuminen omikron-aallon laannuttua. Kuluttajien ja yritysten vahvat taseet puskuroivat talouden hidastumista ja rajaavat mahdollisen taantuman kokoa.
Talousblokit eri vaiheessa suhdannetta
Talousblokit ovat eri vaiheessa taloussuhdannetta. Kiinan taloudella on suhdanteen lisäksi koronahaasteita maan ainutlaatuisen koronapolitiikan takia. Nollatoleranssistrategian ja matalan rokotusasteen johdosta väestö ei ole resistentti koronalle. Toisin kuin muut taloudet Kiina joutuu turvautumaan sulkuihin, jotka tekevät hallaa taloudelle. Korona-aallot luovat oman mikrosuhdanteen suhdanteen sisälle, jossa talous sulkeutuu ja virkoaa väkevästi sulkujen rytmittämänä. On tietenkin epäselvää, kuinka pitkään tilanne jatkuu. On hämmentävää, kuinka Kiina kykenee nitistämään korona-aallot, vaikka virus muuntuu alati tarttuvammaksi.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa talous hidastuu, joskin talouskasvu on vielä kelpo tasolla. Etenkin Euroopassa omikronin jälkeinen kasvupyrähdys on ollut vahva. Sekä kuluttajien että yritysten taseet ovat pulskassa kunnossa. Eteenpäin katsovat luvut, kuten ostopäällikköindeksien uudet tilaukset, kertovat kuitenkin suunnan olevan alaspäin.
Markkinat voivat korjata ylöspäin, kun inflaatiopaine vaimenee
Markkinat ovat koko vuoden laskeneet rajusti. Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla teknologiapainotteinen Nasdaq on laskenut syksyn huipuilta yli 30 prosenttia. Yhdysvaltojen lippulaivaindeksi S&P 500 on taas virallisesti karhumarkkinassa laskettuaan yli 20 prosenttia. Eurooppalaiset osakkeet ovat laskeneet lähes 20 ja suomalaiset osakkeet yli 20 prosenttia huipuista.
Osakkeiden laskun myötä pörssin arvostuskertoimet ovat pudonneet selvästi. S&P 500:n P/E-arvostuskerroin on laskenut joulukuun tasolta 26 tasolle 18. Eurooppalainen indeksi on taas laskenut joulukuun tasolta 20 tasolle 14,6.
Keskuspankit kiristävät inflaation johdosta rahapolitiikkaansa, mikä nostaa taantuman riskiä. Osakemarkkinat ovat kuitenkin hinnoitelleet jo miedon taantuman. Mikäli yritysten tulokset eivät laske ja taantumaa ei tulekaan, markkinat korjaavat virheenä ja nousevat. Käänne voi tapahtua, kun markkina huomaa Yhdysvaltojen inflaatiopaineen vaimentuvan.
Valtteri Ahti
