Talouden aurinko nousee idästä

Olemme perjantai-iltapäivänä Varman pääkonttorissa Helsingin Salmisaaressa. Toimitusjohtaja Risto Murto katsoo kaukaisuuteen läpi korkeiden maisemaikkunoiden.  Murron katse ei ole seuraavan viikonlopun veneilyssä vaan kauempana.

– Aasia on Suomelle tärkeämpi kuin USA. Suomi on suuntautunut itään enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi. Se antaa meille suojaa tässä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa, Murto analysoi.

Murto pohtii Trumpin ilmastopolitiikkaa ja sitä, miten Kiinassa hyödynnetään kiihtyvällä vauhdilla uunituoreita, myös suomalaisyritysten toimittamia, cleantech-innovaatioita.

– On selvää, että Kiina on tällaisessa tilanteessa potentiaalisempi markkina suomalaisyrityksille kuin USA.

Valo loistaa muualtakin kuin Kiinasta.

– Kehittyvien markkinoiden kasvu on alkanut kiihtyä ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011. Samalla näiden talouksien painoarvo on maailmantaloudessa kasvanut. Haasteena Suomelle on se, että suuri osa tästä kasvusta menee yksityiseen kulutukseen, mihin teollisuutemme rakenne ei vastaa kovin hyvin.

Kiinni nousuun

Vuoden 2017 alkupuoli oli sekä Suomen että maailmantaloudessa positiivisin vuosiin. Vaikka muutos näkyi Suomen talouden mittareissa vasta tämän vuoden puolella, kasvun juuret ovat kansainvälisen talouden elpymisessä vuoden 2016 puolella.

Suomi on päässyt kansainväliseen kasvuun mukaan ensimmäisen kerran vuoden 2008 jälkeen. Yllätys on ollut siksi suuri, että Suomen talous oli vielä keväällä 2016 vakavissa vaikeuksissa.

– Olimme viime vuoden alkupuolella lamaa muistuttavissa olosuhteissa. Se näkyi erityisesti investointitavaroita tuottavilla aloilla, kuten kaivannais- ja energiateollisuudessa.

Murron mukaan näkymä on valoisa pidempäänkin tulevaisuuteen. Sen perustana on kolme tekijää.

– Meillä ei ole nyt epäonnea meihin vaikuttavien erityistekijöiden osalta. Esimerkiksi Venäjän tilanne on nyt stabiloitunut, eikä se tuota lisähuolta talouteemme.

Toinen tekijä kasvun kiihtymiselle on jo aiemmin mainittu kehittyvien talouksien ja erityisesti Aasian vetoapu, johon vientiteollisuutemme on päässyt hyvin kiinni. Monen suomalaisen vientiyrityksen liikevaihdon jakaumassa ja niiden tulevaisuudesta kertovissa tilauskirjoissa Aasian markkinoiden osuus on noussut reippaasti ohi USA:n.

– Kolmantena tekijänä on positiivisesti kehittynyt kilpailukykymme. Kiky-ratkaisu ei ole yksittäisenä tekijänä mikään vastaus, mutta palkkamaltti on tuonut meille hintakilpailukykyä. Myös valuuttakurssi eli euron suhde dollariin on osaltaan vahvistanut kilpailukykyämme.

Uhkia ilmassa

Vaikka talous kasvaa suotuisasti ja Suomen tilanne on vakaa, näkee Murto horisontissa myös tummia pilviä.

– Kansainvälisen poliittisen tilanteen muutokset ja sen vaikutukset talouteen korostuvat, kun talous on muuten stabiloitunut. Toisaalta suuret rakenteelliset kysymykset kuten väestön vanhenemisen vaikutukset vaikuttavat sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Murto nostaa esimerkiksi dramaattisen faktan: vuonna 2016 Suomessa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi. Näin tapahtui satavuotiaan Suomen historiassa ensimmäisen kerran rauhanajan oloissa. Vain maahanmuutto pitää väestönkasvua yllä. Tuloksena on se, että eläkeikäiset ovat ainoa väestöryhmä, joka kasvaa. Tämän seurauksena yhteiskunnan dynamiikka ja kasvupotentiaali muuttuvat merkittävästi.

Väestörakenteen muutos näkyy eri lailla Suomen eri puolilla. Suomessa jatkuu edelleen kaupungistumisen aalto, joka on nähty muissa länsimaissa jo paljon aikaisemmin. Tällä tulee oleman sekä poliittisia että taloudellisia vaikutuksia.

– Pääkaupunkiseutu ja muut isot kasvukeskukset imevät maahanmuuton ja maan sisäisen muuttoliikkeen. Niiden väestörakenne erottuu selvästi muusta Suomesta. Kasvukeskusten ulkopuolella väestö tulee olemaan vanhempaa ja kantaväestöön perustuvaa. Arvomaailma ja äänestyskäyttäytyminen tulevat poikkeamaan huomattavasti kasvukeskuksista.

Kasvukeskusten rooli talouden vetureina korostuu. Niiden positiivinen kehä on valmis.

– Missä nuoremman väestön määrä kasvaa, myös kulutus kasvaa. Siellä tehdään enemmän asuntoinvestointeja ja kehitetään uusia palveluja.

Ennustamisen tuska

Kotimaisten sekä Euroopassa ja USA:ssa nähtyjen poliittisten muutosten jälkeen olemme tulleet tilanteeseen, jossa tulevaisuus on hämärtynyt.

– Kykymme arvioida poliittisten muutosten vaikutuksia tulevaisuuteen on heikko. Emme osaa arvioida, kuinka pieni tai suuri vaikutus kullakin politiikassa tapahtuvalla muutoksella on.

Tässä kohdin Murto vertaa nykytilannetta lähihistorian tapahtumin: Neuvostoliitto kaatui, Saksa yhdistyi ja Kiina nousi keskeiseksi taloudelliseksi ja poliittiseksi mahdiksi maailmassa. Niitäkään ei nähty etukäteen.

Nyt on Murron mukaan tapahtumassa samanlainen merkittävä muutos vaalien ja parlamentarismin kautta.

– Äänestäjät ovat kymmenen vuotta valinneet vaihtoehtoja, jotka kyseenalaistavat nykyjärjestelmät. On suuri vaara, että me aliarvioimme tätä muutosvoimaa.

Murron mukaan tilannekuvan hahmottamista vaikeuttaa se, että taloudellisia ja poliittisia analyyseja tekevä sukupolvi on elänyt maailmassa, jossa suuret poliittiset muutokset ovat johtaneet pääasiassa positiivisiin lopputuloksiin. Saksan, Venäjän ja Kiinan muutokset ovat hyödyntäneet maailmantaloutta ja sijoitusmarkkinoita. Uhkakuvia ei kyetä näkemään.

– Meillä on kasvavia vaikeuksia nähdä, minne maailma on menossa.

Talouden asema on pienentynyt ja ennustettavuus heikentynyt, kun äänestäjät ovat monissa maissa kyseenalaistaneet sen tukipilarit kuten EU:n, vapaakauppasopimukset ja vapaan liikkuvuuden. Murto kavahtaa muurien rakentamista.

– Suomelle on hyvin vakava asia, jos brexitin myötä syntyy muureja eurooppalaisten parhaiden yliopistojen tai Lontoon Cityn ympärille. Tämä on paljon isompi asia meille kuin vientimarkkinoiden vaarantuminen. Pienenä ja avoimena taloutena Suomi kuuluu tällaisessa tilanteessa häviäjiin.

Rajat auki, kiitos

Kiinalaiset ovat ilmaisseet parin viime vuoden aikana halunsa investoida Suomeen. Tutkimuslaitoksia ja kehityskeskuksia on perustettu, yrityksiä on ostettu ja useita miljardiluokan biotuotetehtaita suunnitellaan Pohjois-Suomeen.

Miten meidän pitäisi suhtautua tähän invaasioon?

– Suomi hyötyy, kun täällä on paljon erilaisia taloudellisia toimijoita.  On luontevaa, että Kiinan talouden kasvu johtaa siihen, että kiinalaisyritysten aktiivisuus lisääntyy länsimaissa. Kiinalaisten merkitys korostuu nyt, kun he ovat nyt uusi asia meillä. Samanlainen vaihe oli aikanaan Japanin kanssa, Murto sanoo.

Investointien lisäksi Murto toivottaa erityisesti aasialaiset opiskelijat tervetulleiksi suomalaiseen työelämään. Suomessa on kuitenkin esteitä, joiden poistaminen palvelisi koko maata.

– Meillä on kyky saada Aasiasta opiskelijoita tänne, mutta ei kykyä pitää heistä kiinni opiskelun jälkeen. Tilanne on täysin absurdi: koulutetaan yhteiskunnan varoilla ihmisiä, jotka sitten passitetaan pois maasta.

Murto viittaa nykyisiin työlupakäytäntöihin, jotka ovat niin hankalat, että ne estävät monen lahjakaan osaajan jäämisen Suomeen.

– Aasialaisopiskelijat opiskelevat kolmessa vuodessa itsensä Aalto-yliopistossa kauppatieteen maistereiksi ja lähtevät sitten Suomen ulkopuolelle töihin. He eivät edes aloita suomenkielen opiskelua, koska tietävät, että työluvan saanti on vaikeaa.

Vakaita sijoituksia

Osakemarkkinoilla on eletty vuodesta 2008 hyviä aikoja. Lähes viikoittain on lyöty jossain päin maailmaa pörssien ennätyksiä.

– Sijoittajille on ollut poikkeuksellisen tasainen ja vahva sijoitusperiodi takana. Finanssikriisin jälkeen elpyminen on ollut vahvaa ja vaihtelut ovat olleet markkinoilla rajallisia, Murto sanoo.

Pitkään jatkunut tilanne, jossa korot ovat olleet lähellä nollaa, on vahvistanut tätä tilannetta.

– Sijoittajat ovat saaneet paljon hyötyjä siitä, että inflaatio-odotukset ja korot ovat menneet alaspäin yli vuosikymmenen ajan. Tämä on ollut voimakas rakenteellinen voima, joka on vaikuttanut markkinoihin.

Näin ei jatku ikuisesti.

– Nollakorkoisuus ei ole vielä näkynyt negatiivisena tuotoissa, mutta senkin aika tulee vielä.

Markkinoiden hyvä tunnelma on jyrännyt jopa geopoliittiset riskit.

– Meillä on tapahtunut selvä erkaantuminen politikan ja talouden välillä. Mittarin, jotka kuvaavat geopoliittista riskiä ovat korkealla, mutta markkinariskit ovat koko ajan alhaalla.

Kuka?

Risto Murto on Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja. Hän vastasi Varman sijoitustoiminnasta vuosina 2006-2013. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa toimitusjohtajana Opstock Oy:ssa ja ekonomistina Suomen Pankissa.

Koulutukseltaan Risto Murto on kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Risto Murto on Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä Wärtsilä Oyj:n ja Sampo Oyj:n hallitusten jäsen.

Evli-asiakaslehti: Teksti Jukka Nortio Kuva Sirpa Levonperä

{{cta('3ebad140-a9d9-4756-bbff-b88047fcff3d')}}