Voisi kuvitella, että taloudellinen lama väistämättä murentaa myös kansalaisten fyysistä terveyttä. Yllättävää kyllä, näin suoraviivaista yhteyttä ei ole havaittu.
Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 2009 tutkimus, jossa tarkasteltiin vuosien 1929–1933 lama vuosien vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kokonaiskuolleisuus ei 1920-luvun lopun lamassa suinkaan kasvanut (itsemurhakuolleisuus kylläkin). Sen sijaan havaittiin monia terveydelle suotuisia vaikutuksia. Varsinaisia syitä tähän ei selvitetty, mutta tutkijat muistuttavat, että taantuman aikana yleensä tupakoidaan ja juodaan vähemmän, syödään ulkona harvemmin ja autoillaan säästeliäämmin.
Talouden nousu- ja laskukausien terveysvaikutuksia tutkineet ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan.
Ensimmäinen koulukunta väittää, että nimenomaan kasvun ajat ovat terveydelle vaarallisempia kuin laskukaudet. Esimerkiksi lamavuosi 1932 oli Yhdysvaltain terveystilastoinnin mukaan historian positiivisin!
Toisen koulukunnan mukaan taas lama on tuhoisaa paitsi taloudelle myös terveydelle, koska jo yksistään työttömyys on suorassa yhteydessä huonoon terveyteen.
Talouskriisejä on viime vuosina hoidettu eri maissa hyvin erilaisilla ratkaisuilla. Ja erilaisin tuloksin.
Islannissa investoitiin sosiaalipalveluihin, Kreikassa kuritettiin. Islannin talous järkkyi finanssikriisin mainingeissa ja meni lähes konkurssiin vuonna 2008. Maa päätti talouskurin sijaan investoida julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Islantilaiset pysyivät terveinä ja olivat YK:n mukaan vuonna 2012 suorastaan maailman onnellisin kansa! Talousahdingon terveysvaikutukset ovat Islannissa olleet pieniä, esimerkiksi päivystysvastaanotoille hakeutumisessa todettiin vain lyhytaikainen kasvu.
Kreikan vuonna 2010 kärjistyneessä talouskriisissä turvauduttiin euromaiden ja IMF:n myöntämiin tukipaketteihin. Niihin liittyneet lainaehdot olivat tiukat ja edellyttivät suuria leikkauksia valtion menoihin. Kuuri hidasti talouskasvua ja työttömyys nousi nopeasti, nuorisotyöttömyys jopa yli 40 prosenttiin.
Brittiläisessä Lancet-lehdessä julkaistiin 2011 tutkimus, jonka mukaan Kreikan velkakurimus on heikentänyt maan kansalaisten terveyttä. Budjettileikkaukset ja kasvava työttömyys ovat lisänneet vakavaa masennusta ja ajaneet ihmisiä muun muassa lääkeriippuvuuteen.
Suomessa 1990-luvun laman jälkeen yksi vakava ongelma oli ylivelkaantuminen. Yrittäjiä ajautui konkurssiin, jotkut takasivat sukulaistensa velkoja, jotkut putosivat työelämästä. Velkaantuneilla ilmeni mielenterveysongelmia ja muita sairauksia sekä psykososiaaliseen stressiin viittaavia oireita. Velkaantuneilla naisilla oli muita suurempi riski sairastua diabetekseen ja verenpainetautiin.
Syitä näin kirjaviin seurauksiin voi kukin mielessään pohtia. Tutkijoilla riittää aiheen parissa työmaata.
