Keskeiset kysymykset katseiden kohdistuessa vuoteen 2019 ovat: globaalin taloussyklin jatkuminen, inflaationäkymät, rahapolitiikka USA:ssa ja euroalueella, globalisaatio ja maailmankauppa, poliittiset riskit, yritysten tuloskasvunäkymät, arvostustasot sekä kehittyvien maiden tilanne.
Maailmantalouden kasvu on elpynyt vahvasti viime vuodet, ja perustrendi on edelleen positiivinen. Alkuvuoden talousindikaattorit ovat silti olleet odotuksia heikompia, ja tänä vuonna BKT-kasvu jää alle odotetun noin neljän prosentin tason. Monet ekonomistit ovat laskeneet maailmantalouden kasvuennusteita poliittisten epävarmuustekijöiden ja maailmankaupan muutosten takia.
Pitkä nousukausi lähestyy käännekohtaa
USA:n talouden hyvä kehitys on kestänyt ennätyksellisen pitkään, ja joillakin osa-alueilla alkaa jo näkyä kuumenemisen paikkoja. Työttömyys on laskenut 3,8 prosenttiin eli vuosituhannen vaihteen vauhdikkaiden vuosien tasoille. Yhtä alhaalla työttömyys on ollut 1960-luvun loppupuolella. Kiristyvät työmarkkinat, kasvava yksityinen kulutus ja tuontihintojen nousu lisäävät edelleen inflaation kiihtymisen riskiä. Kuluttajahintojen nousuvauhti on nyt 2,7 prosenttia.
Myös finanssipolitiikka on presidentti Trumpin ansiosta varsin kevyttä, joten Yhdysvaltain talousnäkymät ovat hyvät. Talouskasvun odotetaan taittuvan lievään taantumaan vasta vuonna 2020. Kaiken kaikkiaan taantuman riski on Yhdysvalloissa hiukan kasvanut, mutta ei hälyttävästi. Yritysten tuloskasvun jatkuminen on yksi keskeisimpiä suhdanneindikaattoreita, eikä käänteestä sen suhteen ole vielä merkkejä.
Eurooppa muuttuu toisin kuin toivottiin
Eurooppa on puun ja kuoren välissä. Poliittiset riskit ovat jälleen nousseet jarruttavaksi voimaksi. Päällimmäisiä huolenaiheita ovat Britannian sisäpolitiikka ja brexit sekä Italia. Saksassa liittokansleri Merkelin liikkumavara on kaventunut ja Ranskassa presidentti Macronin suosio on hiipumassa. Euroopan parlamenttivaaleilla on tuskin taloudellista vaikutusta, mutta ne heijastelevat yleisiä mielialoja. Kansallismielisten näkemysten vahvistuminen heijastuu koko EU:n toimintaan ja hidastaa rakenteellisten uudistusten etenemistä.
Kiinan talouskasvu hidastuu lievästi ensi vuonna. Teollisuustuotannon ja yksityisen kulutuksen hyytymistä pehmentää finanssipolitiikan odotettu kevennys. USA:n ja Kiinan välisessä kauppasodassa molemmat osapuolet häviävät. Perinteinen taloussuhteiden malli, jossa Kiina tuottaa ja säästää ja USA kuluttaa ja velkaantuu, on kääntymässä toisin päin. Talouden kasvaessa kiinalaisten kulutus lisääntyy. Kysymys kuuluukin, missä kiinalaisten tarvitsemat tuotteet tuotetaan? Kaupan jännitteet tuskin helpottavat lähiaikoina.
Pelot poliittisten riskien vaikutuksista lisäävät markkinoiden heiluntaa ja voivat saada aikaan ”minikriisejä”. Ensi vuosi on tiedossa olevien vaalien osalta ”kevyt”. Yllätyksiä voisivat olla brexit-kuvioiden aiheuttamat ennenaikaiset vaalit Britanniassa sekä EU -kiistojen laukaisema hallituskoalition rakoileminen Italiassa. Italian suhteen poliittiset riskit ovat korkealla.
Kolme skenaariota
Vuoden 2019 skenaariossamme positiivisia tekijöitä ovat Yhdysvaltojen talouskasvun jatkuminen, yritysten tulosten kasvu ja Kiinan elvyttävät toimenpiteet ulkomaankaupan hidastumisen vaikutusten torjumiseksi. Positiivisessa skenaariossa maailmantalous sopeutuu odotettua nopeammin maailmankaupan muutoksiin ja talouskasvu jatkuu vahvana. Inflaatiopaineet kuitenkin kasvavat, eivätkä keskuspankkien rahapolitiikat kiristy riittävän nopeasti.
Perusskenaariossamme sopeutuminen ja uusien kaupan rakenteiden löytyminen vievät aikaa. Poliittiset epävarmuustekijät ylläpitävät myös varovaisuutta. Ensi vuonna globaali talouskasvu saattaa hidastua hiukan nykyisestä. Negatiiviset tekijät hälvenevät kuitenkin muutaman vuoden kuluessa. Inflaatiopaineet yltyvät vasta myöhemmässä vaiheessa.
Negatiivisessa skenaariossamme maailmantalouteen jää pysyvämpiä vaurioita investointien tyrehtyessä, teollisuuden ja kuluttajien luottamuksen heiketessä ja maksuhäiriöiden kasvaessa. Keskuspankkien mahdollisuudet tilanteen oikaisemiseksi ovat rajalliset.
Yritysten tuloskasvu hidastuu
Maailmantalouden heikentynyt kasvuympäristö hidastaa yritysten tuloskasvua. Globaalilla tasolla tulosten kasvu edellyttää maailmantaloudelta noin kolmen prosenttiyksikön kasvua. Tulokset ovat tällä hetkellä korkealla tasolla etenkin Yhdysvalloissa. Kuluvan vuoden vahva tuloskasvu taittuu ensi vuoden puolella ja alenee päälle 20 prosentista jääden alle 10 prosenttiin. Euroopassa liikutaan edelleen 5 – 10 prosentin tuloskasvutasoilla ja Pohjoismaissa hiukan tätä korkeammilla tasoilla.
Osakemarkkinoiden arvostustasot eivät ole tulevan vuoden tulosodotusten valossa erityisen kalliita. Forward Price-to-Earnings (P/E–luku) -luvut ovat jopa hiukan laskeneet Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Kehittyvillä markkinoilla nähdään edelleen vastatuulta. Kauppahuolet, vahva dollari ja Fedin rahapoliittiset kiristykset heikentävät paikallisia valuuttoja ja talouskasvua. Vastatuulta aiheuttaa myös Kiinan taloudellisen aktiviteetin väheneminen ja tietyissä maissa kohonnut korkotaso. Kasvusyklin hidastuminen voi kaikesta huolimatta jäädä tilapäiseksi, ja monet ekonomistit odottavat ensi vuodelle uutta kasvupyrähdystä.
Inflaatio voi yllättää
Globaali inflaatio on nostamassa päätään. Länsimaiden työttömyys on saavuttanut ei-inflatorisen tason (ns. NAIRU), mikä kasvattaa palkkapaineita. Sen taasen pelätään nostattavan inflaatiota. USA:ssa inflaatio-odotukset ovat viimeisen vuoden aikana olleet hienoisessa nousussa. Korkopelot ovat suuri riski, sillä inflaation kiihtyminen saa keskuspankit nostamaan korkoja tai vähentämään elvytystä. Inflaation odottamaton nousu ensi vuonna voi säikäyttää korkomarkkinat, sillä toistaiseksi keskuspankit ovat vähentäneet rahapoliittista elvytystä varsin maltillisesti. Korkomarkkinoiden pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat vielä pysyneet suhteellisen vakaina.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on kuitenkin jarrupolkimella, ja sen rahapolitiikka on saavuttanut neutraalin tason. Keskuspankki on taukoamatta jatkanut vuonna 2015 aloittamaansa rahapolitiikan kiristämistä. Kiristysten odotetaan jatkuvan 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla kolme tai neljä kertaa ensi vuoden aikana. USA:ssa merkkejä talouden käänteestä voi olla jo ilmassa, mutta heikkenevän talouskehityksen ennustaminen on silti ennenaikaista. Tässä ja nyt tarkasteltuna Fed jatkaa valitsemallaan linjalla, kunnes olosuhteet muuttuvat merkittävämmin heikompaan suuntaan.
Euroopan keskuspankin osto-ohjelmien päättyminen on alkusoittoa euroalueen rahapolitiikan normalisoinnille. Niin kauan kuin inflaatio pysyttelee matalalla, keskuspankki ei kiirehdi prosessia. Pohjainflaatio on nytkähtänyt hiukan ylöspäin. Seuraavan ohjauskoron noston odotetaan ajoittuvan loppuvuoteen ja sen jälkeen tahdin odotetaan jatkuvan verkkaisesti. Rahamarkkinakorkojen uskotaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2020. Euroalueella on likviditeettiä edelleen yllin kyllin tarjolla. Oman värinsä keskuspankin toimintaan tuo pääjohtaja Mario Draghin seuraajan valinta.
Yrityslainoissa on arvoa
Euromääräiset yrityslainat saavat edelleen tukea keskuspankin rahapolitiikasta, vähäisestä konkurssien määrästä ja sijoittajien tuottojen metsästyksestä. Euroopassa yritysten velkaisuus ei ole juurikaan kasvanut ja uusien lainojen tarjonta on ollut maltillista. Liikkeeseenlaskijan mukaan painotettu luottotappioriski on eurooppalaisissa high yield -lainoissa 1,0 prosenttia, joka on alle seitsemän vuoden keskiarvon (1,7 %).
Investment grade- ja high yield -lainojen riskilisät ovat valtionlainoihin nähden 20 vuoden mediaanitasoilla, eli luottoriskit on hinnoiteltu varsin neutraalisti. Euromääräisiä yrityslainoja tukee myös niiden keskimäärin yli kaksi vuotta valtionlainoja lyhyempi duraatio eli pienempi korkoriski. Poliittiset riskit ovat myös yrityslainoille suurin uhka. Pankkilainojen luottoriskijohdannaiset eivät tällä hetkellä hinnoittele häiriöitä, mikä kuvastaa pankkien vahvistuneita vakavaraisuuksia. Parhaat tuottomahdollisuudet näemme pohjoismaisissa yrityslainoissa ja B-luottoluokituksen omaavissa liikkeeseenlaskijoissa.
Yhteenvetona alkaa pitkään jatkuneen talouden nousukauden loppu häämöttää. Myös sijoittajien varovaisuus on kasvussa. Tuotto-odotukset ovat aiempaa matalammat. Ensi vuonna markkinoilla vedetään henkeä ja haetaan edellytyksiä uuteen nousuun.
Tomas Hildebrandt , seniorisalkunhoitaja ja markkinastrategi
Pohjoismainen yrityslainamarkkina on yksi harvoja tuottotaskuja korkosijoittajalle. Ota oppaamme avulla tarkemmin selvää.
{{cta('2a33801b-3384-40af-85de-0292151b23ce','justifycenter')}}
Tomas Hildebrandt
