Takana pitkä nousu, mitä seuraavaksi?

– Nyt nähdään kasvua kaikkialla. Yhdysvaltojen lisäksi kasvua tapahtuu myös Euroopassa, Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla. Tällainen samanaikainen kasvu on aika harvinaista, sanoo Evli Pankin sijoitusjohtaja Kim Pessala.

Viime vuonna maailmantalous kasvoi 3,6–3,7 prosenttia. Tänä vuonna kasvun arvioidaan lähentelevän jo neljää prosenttia.

Samanaikainen maailmantalouden kasvu antaa vahvan perustan yritysten liiketoiminnalle ja tuloksentekokyvylle. Osakemarkkinoiden kannalta on oleellista, kykenevätkö yritykset tekemään voittoa vai eivät. Kuluvan vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosjulkaisut olivat hyviä kautta linjan. Monissa yrityksissä kasvu nousi yli kymmenen prosenttia. Tuloskunto on siis hyvä, ja maailmantalouden edelleen kasvaessa firmojen tuloksentekokyky edelleen paranee.

Finanssikriisin heikkojen hetkien jälkeen sijoitusmarkkinat ovat voimistuneet melko tasaisesti näihin päiviin asti. Talous on kasvanut hyvää vauhtia vuosikausia, mutta sijoittajia huolestuttaa, milloin kasvu taantuu ja alkaa laskusuhdanne. Se tulee aina vääjäämättä nousukauden jälkeen. 

– Kun markkinanousu on jatkunut pitkään, monet sijoittajat alkavat veikata seuraavaa laskua, mutta monet veikkaavat sen liian aikaiseksi, Pessala sanoo.

Hänen mukaansa markkinat eivät laske vain sen vuoksi, että on kulunut riittävästi aikaa. Syyt ovat toisaalla. Taantumaan mennään, kun ympäristö yrityksien tuloksentekokyvylle heikkenee tai kun arvostustaso on kuplavaiheessa, eli hinnoissa alkaa olla liikaa ilmaa.

Sijoitusmarkkinoilla on syklinen rytmi. Nousun jälkeen seuraa lasku, sen jälkeen nousu ja niin edelleen.

Myös nousukaudessa on erilaisia vaiheita skeptisyydestä euforiaan. Kun sijoitusmarkkinat rämpivät jaloilleen edellisen kriisin jälkeen, luottamus markkinoita kohtaan oli alkuvaiheessa huono. Vaikka markkinoilla päästiin vuonna 2010 normaalimpaan arvostustasoympäristöön, moni sijoittaja oli edelleen skeptinen, koska edellinen kriisi muistettiin vielä hyvin.

– Talous kuitenkin jatkoi kasvuaan, ja sijoittajat alkoivat hyväksyä tosiasiana sen, että asiat menevät parempaan suuntaan, Pessala sanoo.

Nousukauden voimakkain periodi tulee sen jälkeen, kun talousluvut paranevat. Yhdysvalloissa se tapahtui ensin, Euroopassa noin kaksi–kolme vuotta sitten. Suomessa saatiin odottaa viime vuoteen asti, että saatiin kunnon kasvupyrähdys.

– Tämä optimismivaihe on usein vahva, ja silloin sijoittajan on helppo hypätä mukaan osakemarkkinoille. Optimismivaihetta olemme eläneet nyt pari vuotta, Pessala sanoo.

Useimmat nousukaudet päättyvät yleensä euforiaan. Silloin ei eletä enää nuukasti, vaan otetaan lainaa enemmän, ostetaan kalliimpia asuntoja ja isompia autoja ja veneitä. Pessalan mukaan alamme pikkuhiljaa tulla jo euforiavaiheeseen.

– Markkinoilla ei olla niin huolestuneita riskeistä, vaan uskotaan, että kasvu jatkuu.

Inflaatio tukee yritystoimintaa

Mitä lähemmäs nousukauden loppua tullaan, sitä enemmän osakemarkkinoilla alkaa tapahtua heilahtelua. Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla tapahtui alkuvuoden aikana voimakasta heilahtelua, joka heijastui myös muualle maailmaan. Pitäisikö siis olla huolestunut?

– Useimmiten voimakkaat heilahtelut alkavat jo pari vuotta aikaisemmin kuin tehdään korkeimmat noteeraukset, ja sitten markkina kääntyy lopullisesti laskuun. On kuitenkin äärimmäiset vaikea tulkita, että nykyisessä ympäristössä olisi vielä taantuma edessä lähiaikoina, Pessala sanoo.

Korot ovat pyörineet nollan tuntumassa ja välillä negatiivisissa luvuissa. Samaan aikaan keskuspankit pumppaavat likviditeettiä markkinoille. Talousympäristö on edelleen ihanteellinen kasvulle.

Nyt inflaatio on lähtenyt hienoiseen kasvuun. Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla on nähty inflaation seurauksena volatiliteettia. Euroopassa inflaatio on vielä selvästi alle Euroopan keskuspankin tavoitetason, joka on kaksi prosenttia.

– Yleensä kahden–kolmen prosentin inflaatio on hyvä osakemarkkinoille. Nyt vasta ollaan tulossa ympäristöön, jossa inflaatio tukee yritystoimintaa, Pessala sanoo.

Inflaation lisäksi korkotason noususta on ollut jo joitakin merkkejä, mutta Pessalan mielestä sijoittajan ei kannata vielä tässä vaiheessa huolestua ja irtaantua riskistä.

– Vaikka korot ovat hieman nousseet, ne ovat historiallisen matalat. Yrityksien on helppo saada rahoitusta. Myös kuluttajat voivat helposti ja halvalla ottaa lainaa, Pessala sanoo.

Hän ei usko, että yrityksille ja liiketoiminnalle edullinen ympäristö tulee muuttumaan vielä hetkeen.

– Vaikka olemme jo pitkällä tätä nousukautta, osakkeet tulevat jatkamaan nousuaan, koska yritysten voitot kasvavat, Pessala arvioi.

Haasteita kiinteistömarkkinoilla

Markkinoilla on nyt paljon likviditeettiä. Viime vuosina keskuspankit Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat pumpanneet aggressiivisesti rahaa markkinoille.

Euroopan keskuspankin rahoitusoperaatioiden myötä rahaa on saanut nollakoroilla.

Kun keskuspankit ovat työntäneet lainaohjelmillaan paljon likviditeettiä markkinoille ja korot ovat nollassa, niin sijoittajat ovat hakeneet muitakin kohteita kuin osakkeet ja korot. Tässä tilanteessa kiinteistöt ovat olleet hyvä sijoituskohde.

– Kun korkoja aletaan nostaa, niin jossain vaiheessa tulee ongelmia kiinteistömarkkinoilla, Pessala varoittaa.

Hänen mukaansa kiinteistösijoittaminen on luonteeltaan samankaltainen kuin pitkä joukkovelkakirjalaina eli bondi. Kiinteistösijoittamisessa pitää nyt olla entistä valikoivampi, mihin sijoituksiin menee mukaan. Isoissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat pilvissä, ja näiden asuntojen vuokratuotot ovat vain joitakin prosentteja.

– Erityisesti isojen kaupunkien uudet asuntosijoitukset eivät kestä arvostusmielessä paljon nykyistä korkeampia korkoja. Jos korkotaso nousee vaikkapa pari prosenttiyksikköä, niin yhtälö näyttää korkojen ja tuottojen suhteen melko huonolta, Pessala sanoo.

Nykyinen korkotaso on silti matala, kun verrataan sitä kasvutasoon. Vaikka pörssit ovat nousseet jo yhdeksän vuoden ajan, niin korot ovat Euroopassa edelleen olemattomat. Myös Yhdysvalloissa ohjauskorko on historiallisen matala.

– Vaikka Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostaisi korkoja pari–kolme kertaa tänä vuonna, niin ympäristö on edelleen hyvä yrityksille. Euroopassa odotukset ovat, että keskuspankki pitää korot negatiivisena koko tämän vuoden ja ensi vuonna nostaa ohjauskorkoaan maltillisesti ehkä 1 – 2 prosenttiin. Mutta sitten, kun korkotaso nousee näistä luvuista ylöspäin, niin jossain vaiheessa se toki alkaa haitata yritystoimintaa.

Kiinalaiset velkaantuvat

Vuonna 2016 talouselämässä pelättiin suuria muutoksia, kun ensin Iso-Britannia äänesti EU-eron eli Brexitin puolesta ja loppuvuodesta Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi. Brexitin ajateltiin aiheuttavan ongelmia Euroopan taloudelle. Trumpin politiikan puolestaan on pelätty käynnistävän kauppasotia, jotka olisivat kapuloita maailmantalouden rattaissa.

- Erityisesti kauppasuhteet USA:n ja Kiinan välillä ovat alkuvuonna olleet koetuksella ja voivat eskaloituessaan heikentää maailman kasvua, mutta emme usko, että tämä olisi lähtölaukaus kohti seuraavaa taantumaa, Pessala toteaa.

Brexitin  pelko on toistaiseksi osoittautunut liioitelluksi. Lähinnä siitä on ollut haittaa Iso-Britannian omalle taloudelle, mutta muualla ei ole nähty kummoisia heijastusvaikutuksia.  

Kun sijoittaja miettii yllättäviä riskejä, kannattaa tarkkailla etenkin Aasian tilannetta. Muutama vuosi sitten pelättiin, että Kiinan talouskasvu hidastuu radikaalisti ja aiheuttaa ongelmia koko maailmantaloudelle.

Kun sijoittaja miettii yllättäviä riskejä, kannattaa tarkkailla etenkin Aasian tilannetta. Muutama vuosi sitten pelättiin, että Kiinan talouskasvu hidastuu radikaalisti ja aiheuttaa ongelmia koko maailmantaloudelle.

– Valtio on Kiinassa pystynyt rauhoittamaan tilannetta ja tukemaan kasvua niin, että kasvuluvut ovat nyt noin 6,5–7 prosenttia, Pessala sanoo.

Kiinan osalta huolestuttavaa on kuitenkin velan määrän voimakas kasvu. Aikaisemmin yritykset ja kunnat ottivat lainaa reippaasti, mutta nyt myös yksityishenkilöiden velan määrä on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Kiinassa aikaisemmin yksityishenkilöt ottivat velkarahaa lähinnä asuntojen ostamiseen, mutta nyt on uutena ilmiönä se, että nuoret ihmiset ottavat lainaa kuluttamiseen. Tämä asia hieman huolestuttaa, Pessala sanoo.

Jos Kiinan talouskasvu hidastuu nykyisestä, niin kiinalaisten tilanne heikkenee. Kaikille ei ehkä ole enää tarjolla töitä tai palkat eivät ole riittävän hyvällä tasolla. Silloin yksityishenkilöille tulee maksuvaikeuksia, ja se voi laukaista velkakriisin.

– Tästä ei hirveästi puhuta. Uutisvirrassa keskitytään paljon Trumpin politiikkaan, mutta on hyvä huomata, että Kiinassa tilanne ei kasvuluvuista huolimatta ole mennyt missään nimessä parempaan suuntaan.

Milloin sijoittajan pitäisi alkaa vähentää riskiä?

Vaikka laskusuhdanteet aiheuttavat sijoittajille monenlaista päänvaivaa, taantumat ovat suhteellisen lyhyitä ajanjaksoja kokonaisuuteen verrattuna. Kun otetaan esimerkiksi viimeiset 30 vuotta, niin kaksi kertaa on menty laskusuhdanteeseen. Vuonna 2001 it-kuplan puhkeamisen jälkeen talous sukelsi, samoin kävi vuosina 2008–2009 Yhdysvalloissa puhjenneen rahoituskriisin jälkeen. 30 vuoden aikana on ollut kaksi taantumaperiodia, ja ne ovat yhteensä vain pari–kolme vuotta.

– Tämän vuoksi voidaan sanoa peukalosääntönä, että pitkällä aikavälillä sijoittaja, jolla on enemmän riskiä, saa korkeamman tuoton kuin se, jolla on matala riski, Evli Pankin sijoitusjohtaja Kim Pessala sanoo.

Todennäköisyys puoltaa riskin pitämistä sijoituksissa.

– Jos ei tiedä paremmin, niin silloin kannattaa pitää riskit sekä hyvissä että huonoissa markkinoissa, koska pitkällä aikavälillä riskit tuottavat.

Milloin sitten tulee hetki, kun riskiä pitäisi alkaa vähentää?

– Ainoa hetki on se, kun talous menee taantumaan. Silloinkaan emme suosittele, että myy kaiken riskin pois, mutta riskiä kannattaa kuitenkin keventää, Pessala vastaa.

Hänen mielestään kannattaa olla valpas, jos korot alkavat nousta voimakkaasti. Käytännössä se tarkoittaa tilannetta, kun esimerkiksi Euroopassa pitkät korot lähentelevät kahta prosenttia.

Niin tavanomaiselta kuin kuulostaakin, niin riskin pitämistä helpottaa hyvin hajautettu sijoitussalkku.

– Jos sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin, riittää että on 10–15 firman osakkeita hieman eri sektoreilta. Olisi hyvä, että on myös hieman kansainvälisiä osakkeita, Pessala neuvoo.

– Jos omistaa pelkkiä osakkeita, niin täytyy huomioida, että niissä heilunta on korkeampaa kuin muissa omaisuusluokissa. Olisi hyvä pitää salkussaan myös muita omaisuusluokkia, esimerkiksi yrityslainoja. Ne antavat hyvän tuottolisän, mutta pienentävät riskiä huomattavasti.

Suomen erityispiirteet

Suomi tuli talouskasvussa mukaan vasta jälkijunassa. Pieni avoin viennistä riippuvainen talous sai vetoapua vasta, kun muualla talous oli hyvässä vauhdissa.

– Iso osa kasvusta tulee viennistä. Globaali kasvu tukee Suomen kasvua, koska firmat saavat sieltä liikevaihtonsa, Kim Pessala sanoo.

Suomen talouden vahva vientiriippuvuus aiheuttaa sen, että Suomen pörssi on ”korkean betan markkina”. Se tarkoittaa, että markkinoiden noustessa Suomessa noustaan hieman muita enemmän. Ja vastaavasti, kun globaalisti markkinat laskevat, niin Suomessa sukelletaan piirun verran syvemmälle.

Teksti: Mikko Huotari