Miten sijoittajat ja varainhoitajat voivat edistää lapsen oikeuksien toteutumista? Tätä Evli on mukana selvittämässä yhdessä Suomen UNICEFin kanssa. Tavoitteena on saada yhtiöt huomioimaan lapsen oikeudet sekä edistää niiden toteutumista yritystoiminnassa. Tarkoituksena on kartoittaa yritysten ja sijoittajien suhtautumista ja konkreettisia toimenpiteitä lapsen oikeuksien edistämiseksi.
”Haluamme selvittää, miten lapsen oikeuksia voidaan konkreettisesti edistää ei ainoastaan meidän omassa sijoitustoiminnassamme vaan laajemminkin. Jatkossa tutkimusta on mahdollista skaalata ulkopuolisen tutkimustahon avustuksella, jolloin vaikutus voi olla hyvin merkittävä”, Evlin vastuullisuusjohtaja Petra Hakamo kertoo.
Osana selvitystyötä Evli haastattelee suomalaisten yritysten edustajia selvittääkseen, miten niissä suhtaudutaan lapsen oikeuksiin, miten ne raportoivat niiden huomioimista ja miten yritysten toiminnassa varmistetaan oikeuksien toteutuminen. Suomalaiset yritykset toimivat globaalisti, joten niiden tekemillä päätöksillä on vaikutuksia myös Suomen rajojen ulkopuolella.
”Lapsen oikeuksien kautta yritykset voivat tarkastella kaikkea vastuullisuustyötään ja saada mahdollisia riskejä paremmin näkyväksi. Ohjeistusta ja indikaattoreita lapsen oikeuksien huomioimiseen on jo olemassa, mutta haluamme ymmärtää, miten sijoittajat voivat konkreettisesti hyödyntää näitä omassa työssään”, Outi Kauppinen sanoo. Hän toimii Suomen UNICEFin innovaatiohankkeiden ja vastuullisen liiketoiminnan erityisasiantuntijana.
Lapsen oikeudet ovat muutakin kuin lapsityövoiman kieltämistä
Evlissä uskotaan, että sijoittajilla ja varainhoitajilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten yrityksissä tehdään asioita lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Yritysten vastuullisuusohjelmissa mainitaan usein ihmisoikeudet, muttei lapsen oikeuksia erikseen, vaikka lapset ovat yrityksille tärkeä sidosryhmä. Kun yritysmaailmassa puhutaan lapsen oikeuksista, niin näkökulma on usein lapsityövoimassa. Yritykset vaikuttavat lapsiin myös huoltajien työolojen, tuotteiden ja palveluiden suunnittelun ja markkinoinnin sekä ilmastotoimien kautta.
"Pelkkä ihmisoikeuksista puhuminen yleisellä tasolla jättää lapsen oikeudet liian vähäiselle huomiolle. Vanhempien oikeudet toki vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti lapsiin, mutta lapsen oikeudet koskevat suoraan ja erityisesti kaikkia alle 18-vuotiaita, ja siksi ne tulisi myös yrityksissä huomioida erikseen. Lapset tarvitsevat erityishuomiota, sillä he ovat vasta kehittymässä fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti. Lapset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa hyvin rajallisesti, mutta samalla he ovat tulevaisuuden kuluttajia, äänestäjiä, työntekijöitä ja johtajia. On myös yritysten vastuulla rakentaa heille hyvää ja oikeudenmukaista maailmaa ja tarjota turvallinen kasvualusta sekä mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliin", Hakamo sanoo.
"Koronapandemia, Ukrainan sota ja ilmastokriisi koskettavat erityisesti lapsia, ja heidän tilanteensa huonompi kuin aikoihin. Sen takia juuri nyt yritysten on erityisen tärkeä toimia lasten puolesta", Hakamo jatkaa.
EU vaatii lisää raportointia yhteiskunnallisista vaikutuksista
Lapsen oikeudet ovat ajankohtaisia myös siksi, että EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan on tulossa useita yritysten yhteiskunnalliseen vaikutukseen liittyviä raportointivaateita. Yhteiskuntavastuu saa esimerkiksi tarkemmat tavoitteet EU:n sosiaalisen taksonomian kautta, mikä käytännössä tarkoittaa kriteeristöä sille, minkä tyyppisten liiketoimintojen voidaan määritellä tuottavan positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Lisäksi yritysten on tulevaisuudessa raportoitava, miten ihmisoikeudet toteutuvat niiden arvoketjussa.
"Lasten oikeudet jäävät liian vähäiselle huomiolle yritysten ihmisoikeusarvioinneissa. Lapset tarvitsevat erityishuomiota, sillä he ovat vasta kehittymässä ja pystyvät vaikuttamaan omiin asioihinsa hyvin rajallisesti. On myös yritysten vastuulla rakentaa heille hyvää ja oikeudenmukaista maailmaa", Hakamo sanoo.
"Liiketoimintojen luokittelu vaikuttaa suoraan myös sijoittajiin, sillä he saavat paremman käsityksen siitä, mitkä niistä luokitellaan kestäviksi. Tavoitteena on ohjata rahavirtoja laajemmin yhteiskunnallisesti kriittisiin toimintoihin, kuten esimerkiksi koulutus- ja terveydenhuoltosektorille", Hakamo jatkaa.
"Yrityksillä on sekä vaikutustensa että resurssiensa puolesta valtava merkitys siinä, millaisessa maailmassa elämme. Yritysten toimitusketjut vaikuttavat jopa miljardin lapsen elämään. Sijoittajilla on aivan keskeinen rooli vaikuttaa käytäntöihin niissä yrityksissä, joihin he sijoittavat. Lapsen oikeuksien huomioiminen mitä todennäköisimmin tarkoittaa vastuullisempaa liiketoimintaa nyt, mutta samalla se rakentaa turvallista polkua tämän päivän lapsille tulevaisuuden asiakkaiksi ja planeettamme seuraavan luvun kirjoittajiksi", Kauppinen toteaa.
Vastuullisten sijoittajien haasteena rajallinen data
UNICEF on koonnut Tool for Investors on integrating Children’s Rights into ESG Assessments -työkalun, joka tarjoaa sijoittajille ohjeita salkkujensa arviointiin lapsen oikeuksien näkökulmasta. Se auttaa ymmärtämään, millainen vaikutus yrityksillä on lapsen oikeuksiin ja miten tunnistaa niihin yritystoiminnassa kohdistuvia riskejä. Evli on ollut mukana kommentoimassa työkalua jo sen kehitysvaiheessa.
"Evlissä on tavoitteena ottaa lapsen oikeudet entistä paremmin huomioon. Peilaamme omat toimemme varainhoitajana Tool for Investors -työkaluun, ja sen kautta pohdimme, onko meillä parantamisen varaa ja missä kohdin", Hakamo toteaa.
Vaikka Evlissä kohdeyritysten vastuullisuusanalyysiä on tehty jo pitkään, on tiettyjen vastuullisuusaihioiden arvioinnissa haasteena edelleen rajallinen data ja raportointi. Tähän Evlin ja Suomen UNICEFin tutkimustyössä pyritään vaikuttamaan.
"Sijoituspäätöksiä tehdessä arvioimme ja seuraamme yhtiöiden vastuullisuustekijöitä laajasti, mihin kuuluvat myös lapsen oikeudet. Haasteellista tällä hetkellä on se, että niistä raportoidaan hyvin rajallisesti. Uskomme, että laajan dialogin avulla myös lapsen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja raportointia saadaan kehitettyä niin, että se tarjoaa enemmän konkretiaa sijoittajille", Evlin salkunhoitaja Anna-Liisa Rissanen kommentoi.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kattava ja yksityiskohtainen ihmisoikeussopimus. Sen keskeisintä sisältöä ovat lasten syrjintäkielto, oikeus omantunnon- ja uskonnonvapauteen sekä oikeus kasvuun, kehitykseen ja koulutukseen. Se velvoittaa sopimusvaltioita edistämään lapsen oikeuksien toteutumista ja suojelemaan lapsia niiden loukkaamiselta. Sopimus hyväksyttiin vuonna 1989, ja Suomessa se tuli voimaan 1991. Se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, ainoastaan Yhdysvallat ei ole sitä allekirjoittanut. Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta.
Lisätietoja
Petra Hakamo
vastuullisuusjohtaja, Evli
p. 040 552 5880, petra.hakamo@evli.com
Outi Kauppinen
innovaatiohankkeiden ja vastuullisen liiketoiminnan erityisasiantuntija, Suomen Unicef
p. 040 820 4141, outi.kauppinen@unicef.fi
