Osakkeisiin sijoittaminen on monelle tuttua, mutta korot tunnetaan sijoituskohteena paljon heikommin. Sijoittajien yleisimpiin kysymyksiin korkosijoittamisesta ja korkorahastoista vastaa Evli-Rahastoyhtiön sijoitusjohtaja Mikael Lundström.
Miten korkosijoittaminen ja osakesijoittaminen eroavat toisistaan?
Osakkeilla ja koroilla on erilainen rooli vaurastumisen tavoittelussa. Ne myös reagoivat maailman ja markkinoiden tapahtumiin hieman eri tavoilla, mikä tuo sijoittajalle lisäturvaa. Korkoihin sijoittamalla voi hillitä osakekurssien heilunnan vaikutuksia omaan salkkuun eli parantaa salkun riski–tuotto-suhdetta.
Jos mietitään asiaa yleisen taloussyklin kannalta, sekä osake- että korkosijoittajille kasvuvaihe on yleensä hyvä. Usein yrityslainasijoittajat taipuvat varovaisuuteen hieman ennen huippua, sillä pitkän kasvuvaiheen aikana investoinnit alkavat olla melko uskaliaita, mikä puolestaan kasvattaa sijoittajan riskiä. Laskuvaihe menee sekä osakkeilla että koroilla samansuuntaisesti. Laskussa ruvetaan yleensä käyttämään kassavirtaa velan pienentämiseen, mikä pienentää yrityslainoihin sijoittavan riskiä, kun taas osakesijoittajalle laskuvaihe ei ole hyvä juttu, koska osakkeen arvo laskee.
Jos taas tarkastellaan asiaa yksittäisen yrityksen kannalta, niin sekä lainoihin että osakkeisiin sijoittavan täytyy tuntea yhtiö. Molempia kiinnostaa se, että yrityksellä menee hyvin. Jos yrityksellä menee huonosti, osake tulee alas, mutta jossain vaiheessa myös korkosijoittaja alkaa miettimään, onko yrityksellä varaa maksaa lainaa takaisin. Konkurssissa lainanantajat ovat kuitenkin etuoikeutetussa asemassa osakkeenomistajiin nähden.
Joskus se, mikä on hyvä osakesijoittajalle, on huono korkosijoittajalle, tai toisin päin. Jos yhtiö esimerkiksi investoi aggressiivisesti uuteen teknologiaan, osakesijoittaja saattaa ajatella, että tästä voi mahdollisesti tulla valtavasti voittoa tulevaisuudessa. Korkosijoittaja taas miettii, että jos asiat menevät hyvin, hän saa rahansa takaisin, sekä ennalta määrätyn tuoton.
Yksityissijoittajalle helpointa on sijoittaa korkorahastoihin, joihin ammattilaiset ovat valinneet erilaisia lainoja. Rahastoilla on erilaisia riskiprofiileita ja tuotto-odotuksia, ja siksi kaikenlaiset sijoittajat löytävät niistä sopivat omaan salkkuunsa.
Mitä eroa on osakkeisiin ja korkoihin sijoittamisella? Tähän ja muihin kuulijakysymyksiin vastataan Evlin Kaikki koroista -podcastin kahdeksannessa jaksossa!
Onko järkevää sijoittaa korkoihin, jos sijoitushorisontti on yli 10 vuotta pitkä?
Korkoja on hyvä olla salkussa tasaamassa sijoitusten heiluntaa, oli sijoitushorisontti mikä tahansa.
Usein unohdetaan, että lisäämällä salkkuun korkoja saadaan vähennettyä korrelaatiota, vaikka se onkin tärkeimpiä syitä sijoittaa korkoihin. Korrelaation vähentäminen tarkoittaa, että salkun eri instrumentit liikkuvat eri suuntiin, mikä puolestaan pienentää riskiä. Eli kun korot tuottavat hyvin, osakkeet voivat tuottaa vähän huonommin, ja päinvastoin.
Fakta on, että pidemmällä aikavälillä osakkeet ovat tuottaneet paremmin kuin korot, ja kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että näin on jatkossakin. Mutta myös koroista voi saada hyvää tuottoa: pitkällä aikavälillä korkean tuoton High Yield -korkorahastot ovat tuottaneet lähes yhtä hyvin kuin osakkeet, mutta pienemmällä riskillä. Siksi korkosijoitukset voivat olla erinomainen lisä sijoituksiin myös tuoton näkökulmasta.
Millaisia kuluja korkorahastoihin sijoittamisessa on osakkeisiin verrattuna?
Sijoittamiseen liittyy aina jonkinlaisia kuluja. Sekä osake- että korkorahastojen kulut heijastavat sitä, kuinka aktiivisesti rahastossa myydään ja ostetaan omistuksia. Koska korkorahastoissa olevia lainoja ei myydä ja osteta jatkuvasti, niiden kulut ovat yleensä matalammat kuin osakerahastoissa.
Ennen sijoittamista kannattaa selvittää, periikö rahasto hallinnointikuluja ja kuinka suuret ne ovat vuositasolla. Yleensä korkorahastossa peritään vain vuosittaista hallinnointipalkkiota, joka on osakerahastoa maltillisempi. Lyhyen koron rahastoissa kulut ovat yleensä 0,2–0,3 prosenttia vuodessa ja pitkän koron rahastoissa hieman alle prosentin. Osakerahastoissa hallinnointipalkkio on keskimäärin 1,5 prosentin paikkeilla.
Sijoittaja saa tällä hetkellä kohtuullista korkoa määräaikaistalletuksistakin. Miksi kannattaa silti sijoittaa korkorahastoon?
Määräaikaistalletuksessa rahat sidotaan tietylle ajanjaksolle, esimerkiksi vuodeksi, ennakkoon sovitulla korolla. Jos kuitenkin tarvitset rahat talletusaikana, seuraa niiden nostamisesta jonkinlainen sakko. Määräaikaistalletuksia tehdessä kannattaakin punnita tarkkaan, milloin rahalle on käyttöä.
Korkorahastosta rahat voi nostaa halutessaan lähes milloin vain, useammat rahastot ovat auki päivittäin. Lisäksi pitkällä aikavälillä korkorahastot ovat saavuttaneet paremman tuoton kuin määräaikaistalletukset.
Miten eri korkorahastoja kannattaa vertailla?
Suosittelen tutustumaan rahastojen kuukausikatsaukseen. Sieltä näkee, mikä on salkun kulloinenkin tuottotaso ja millaista tuottoa voidaan odottaa siitä eteenpäin. Lisäksi kannattaa katsoa kuinka pitkiä lainoja salkussa on, ja kuinka riskipitoisia ne ovat, eli tarkastella salkun sisällön luottokelpoisuutta.
Näillä kolmella asialla – tuottotasolla, lainojen pituudella ja riskipitoisuudella – saa muodostettua hyvän kokonaiskuvan ja vertailtua erilaisia rahastoja keskenään. Lisäksi kuukausikatsauksesta näkee rahaston vastuullisuuden ja esimerkiksi yritykset, joiden lainat on sisällytetty rahastoon. Nämä voivat edesauttaa kokonaiskuvan muodostamisessa.
Haluatko ymmärtää korkomarkkinaa paremmin? Kuuntele Kaikki koroista -podcast, jossa puhutaan sijoittamisesta ja koroista puhutaan selkokielellä!
Mikael Lundström
