Päättyneen vuoden aikana järjestettiin vaaleja yli 60:ssä maassa. Valta vaihtui Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Etelä-Koreassa. Valtapuolueiden asema heikkeni Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Ranskassa. Saksan hallitus kaatui. Äärioikeistoon kuuluvien puolueiden asema vahvistui europarlamentissa, Ranskassa, Itävallassa, Romaniassa ja Portugalissa.
Vuonna 2025 pidetään parlamenttivaalit Saksassa, Kanadassa ja Norjassa. Presidentinvaalit pidetään Valko-Venäjällä, Romaniassa ja Puolassa. Lisäksi Ranskassa on kova paine ennenaikaisille presidentinvaaleille.
Vuotta 2025 tahdittaa Yhdysvaltain virkaan astuvan presidentti Donald Trumpin ja hänen kabinettinsa päätökset ja toimenpiteet. Taustavaikuttajaksi on jo ilmaantunut Teslan suuromistaja Elon Musk. Trump ilmoitti alkajaisiksi jo ennen 20. tammikuuta pidettäviä virkaanastujaisia asettavansa ulkomaankauppatariffeja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle sekä halunsa saada Panaman kanava ja Grönlanti USA:n hallintaan. Siirtolaispolitiikka, terveydenhoito, rokotukset ja aborttikysymykset sekä suhtautuminen Ukrainan sotaan ovat myös korkealla presidentin ja MAGA-kannattajien (”Make America Great Again”) agendalla.
USA:ssa nähtiin joulukuussa myös pikaepisodi liittovaltion hallinnon sulkemisuhasta. Se kuitenkin vältettiin viime hetkellä, kun kongressi päätti velkakaton määräajan lykkäämisestä Trumpin vastakkaisesta näkemyksestä huolimatta. Katto saavutetaan todennäköisesti uudelleen tammikuun loppupuolella.
Korkomarkkinoilla politiikan poukkoilu näkyi pitkien korkojen nousuna. USA:n 10 vuoden korko nousi joulukuussa 4,19 prosentista 4,59 prosenttiin. Keskuspankki laski odotetusti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 4,25 - 4,50 prosentin tavoitetasolle. Pääjohtaja Jerome Powell kertoi päätöksen olleen tiukka ja arvioi koronlaskujen jäävän kahteen kertaan vuoden 2025 aikana. Haukkamainen lausunto painoi pitkiä korkoja ylös ja osakemarkkinaa alas. S&P 500 -indeksi kuitenkin selvisi joulukuussa yhden prosentin laskulla.
Luvassa nopeutuvaa ilmaston lämpenemistä
Ilmaston lämpenemisen hidastamisen vaikeus konkretisoitui COP29-ilmastokokouksessa marraskuun lopussa. Kokouksessa sovittiin uudesta ilmastorahoitustavoitteesta kehitysmaiden tukemiseksi; tavoitteena on 1,3 biljoonaa dollaria vuodessa kaikilta toimijoilta ja 300 miljardia dollaria kehittyneiltä mailta. Yhteinen määrällinen tavoite jäi kuitenkin toivottua pienemmäksi.
Päästöhyvitystransaktioita selvennettiin, ja perustettiin mekanismeja, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden pitävyys. Varojen skaalaus- ja maksumekanismit nähtiin silti edelleen epäselvinä erityisesti yksityisen sektorin pääoman houkuttelemiseksi.
Valtioita kannustettiin päivittämään ilmastositoumuksensa kunnianhimoisemmiksi mukaan lukien sitoumukset luopua asteittain fossiilisista polttoaineista ja kolminkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä. Osallistujat eivät kuitenkaan onnistuneet sopimaan, että sitoumuksista poistetaan fossiilisten polttoaineiden tuet.
Tulevan presidentti Trumpin energiapolitiikka saattaa vähentää sääntelyä ja kannustaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Myös kansainväliset ilmasto- ja ympäristösopimukset voivat olla vaakalaudalla. Päätöksiin liittyy silti paljon epävarmuutta, sillä vaikka Yhdysvalloista on tullut maailman suurin öljyntuottajamaa, on myös vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen merkitys siellä kasvanut.
EU:n Copernicus-ohjelman (maanseurantaohjelma, joka tarkkailee planeettaamme ja ympäristöämme) mukaan vuosi 2024 on lähes varmasti mittaushistorian lämpimin vuosi ja ensimmäinen yli +1,5 celsiusasteen vuosi maailmassa. Lakkautusuhan alla olevan USA:n NOAA-tutkimusorganisaation (National Oceanic and Atmospheric Administration) raportin mukaan arktisesta tundrasta on nyt tulossa hiilidioksidipäästöjen lähde.
Kuva: Tekoälyohjelman näkemys USA:n taloudesta
Tomas Hildebrandt
