Kuka sen teki? Kiinan presidentti Xi Jinping teki sen puoluekokouksessa komiteanvaihdolla. Kiinassa otettiin askel kohti yksinvaltiutta, jollaista nähtiin viimeksi suuren ruorimiehen Mao Zedongin aikaan.
Xi jatkaa kolmannella viisivuotiskaudella, mikä rikkoi perinteen, jota hänen edeltäjänsä Hu Jintao ja Jiang Zemin noudattivat. Muutos oli odotettu, sillä Xi mahdollisti kolmannen kauden muuttamalla perustuslakia jo vuonna 2018.
Xi täytti Kiinan tärkeimmän valtaelimen politbyroon pysyvän komitean itselleen lojaaleilla jäsenillä. Maailmalla levisi myös video, jossa Xin edeltäjä Hu Jintao marssitettiin hämmentyneen oloisena kokouksesta ulos. Vastaavaa spektaakkelia ei olla nähty. Xi myös poisti pysyvästä komiteasta Hu Jintao suojatin pääministeri Li Keqiangin, josta povattiin aikoinaan mahdollista presidenttiä.
Maon mielivaltainen ja poukkoileva politiikka jätti syvät arvet kiinalaisiin
Deng Xiaoping loi aikanaan sarjan institutionaalisia rajoitteita ehkäisemään Maon toisintoa. Hän rajasi Kiinan johtajan valtakausien määrän kahteen ja mahdollisti kommunistisen puolueen sisäisiä demokraattisia menettelyjä, kuten äänestyksiä. Hänen rohkeimmat liberaalit aloitteensa törmäsivät Tiananmenin aukion mielenosoituksiin ja Neuvostoliiton romahdukseen. Näiden myötä Kiina rajasi uudistukset talouden saralle. Xi on määrätietoisesti purkanut Dengin rajoitteita.
Viimeisimmän puoluekokouksen toimenpiteet voi nähdä sinettinä Xin yksinvaltiudelle. Aikaisemmin hän laajensi valtaansa luomalla instituutioita, joihin siirrettiin päätöksentekoa. Puoluekokouksen toimet taas olivat näkyviä toimia, jotka tarjosivat selvän viestin. Pekingin mysteeri on nyt pelattu.
Markkinat pettyivät kokouksen antiin
Markkinareaktiosta päätellen vallanhamstraus ei ollut mieleinen, sillä sekä Kiinan yuan että osakkeet laskivat. Allergisin reaktio nähtiin Yhdysvalloissa, missä kiinalaisia osakkeita seuraava Nasdaq Golden Dragon-indeksi laski pahimmillaan 21 prosenttia.
Markkinoiden kannalta vakaus on perinteisesti hyvä asia. Xi Jinpingin prioriteetit ovat kuitenkin kasvun sijaan turvallisuudessa. Kasvun voi tulkita laajasti, eli sillä tarkoitetaan talouselvytystä, koronasulkujen purkua, yritysten toiminta- ja listautumismahdollisuuksia.
Heinäkuun ja syyskuun 2022 välillä Kiinan kansantalous kasvoi 3,9 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen ajankohtaan. Kiinalle kyseessä on matala luku. Markkinat ovat odottaneet mittavaa elvytystä, johon viranomaiset eivät ole suostuneet. Aikaisempina vuosina Kiina kunnostautui luotettavana elvyttäjänä. Periaatteessa kyseessä on positiivinen muutos, sillä aikaisemmat kiinalaisjohtajat ovat sortuneet massiiviseen velkaelvytykseen talouden hidastuessa. Xin edeltäjää Hu Jintaota syytettiin nimenomaan kyvyttömyydestä rakenteellisiin muutoksiin.
Koronarajoitukset ovat omiaan tukahduttamaan talouskasvua ja markkinoilla virisi toive, että niistä luovuttaisiin kokouksen myötä. Näin ei käynyt.
Kiina on tehnyt suuryritystensä toiminnasta vaikeaa. Viranomaiset eivät halua yritysten listautuvan ulkomaisiin pörsseihin, ja Kiina jopa pakotti kyytipalveluja myyvän Didin poistamaan listautumisensa Yhdysvalloissa. Kiina on myös vaatinut suuryritysten toimintojen myyntiä. Esimerkiksi Alibaba määrättiin myymään mediaomistuksensa, kuten lehti Hong Kong South China Morning Postin. Kiina on rajoittanut yritysten toimintaa, esimerkiksi rajannut nuorten mobiilipelaamista tai yksityisten koulutuspalveluiden myyntiä. Sosiaalisen median nousun myötä Kiina on halunnut myös säännellä ja valvoa alan jättiläisiä.
Kiinalaisten suuryhtiöiden, kuten Alibaban, Tencentin, JD.comin, Meituan ja Didin pörssikurssit ovat laskeneet voimakkaasti. Aikoinaan Kiinan arvokkaimman yhtiön Alibaban markkina-arvo on pudonnut vuoden 2020 huipuilta noin 80 prosenttia. Puoluekokouksen päätyttyä Yhdysvalloissa listattujen yhtiöitä seuraava Nasdaq Golden Dragon-indeksi laski pahimmillaan vähän yli kaksikymmentä prosenttia päivässä.
Kiina haluaa katkaista teknologisen riippuvuutensa länteen
Xi käytti toistuvasti linjapuheessaan sanaa turvallisuus, mikä sisältää sekä sisäpoliittisia että ulkopoliittisia ulottuvaisuuksia. Koronasuluista ei luovuta, koska vanhemman väestön hyvinvointi on tärkeämpää kuin talouskasvu. Ulkoisesti turvallisuus taas tarkoittaa riippuvuuden kitkemistä länteen. Se tarkoittaa myös, että Kiina on aggressiivisempi lähialueilla.
Turvallisuushakuinen politiikka pyrkii luomaan Kiinasta omavaraisen linnoituksen, joka kykenisi kestämään lännen mahdolliset pakotteet esimerkiksi Taiwan-konfliktin syttyessä. Omavaraisuuden keskiössä on teknologia ja ennen kaikkea oman puolijohdeteollisuuden pystyttäminen.
Politiikassa on vähän ilmaisia lounaita. Talouskasvu edellyttää tehokkuutta, joka tarkoittaa ulkomaankauppaa. Ulkomaankauppa taas luo riippuvuutta. Kasvun hinta on siis riippuvuus. Kiina kokee olevansa riittävän vauras, että se voi karsia kasvusta ja keskittyä turvallisuuteensa.
Venäjän hyökkäyssota on tehnyt selväksi, kuinka paljon vahinkoa lännen pakotteet voisivat tehdä Kiinalle. Sodan myötä omavaraisuus ja turvallisuus ovat Kiinalle entistäkin tärkeämpiä, ja se kokee tarvitsevansa lisää aikaa korjatakseen puutteet. Lähitulevaisuudessa Kiina välttää Yhdysvaltojen haastamista, koska se ei pidä itseään riittävän omavaraisena.
Valtteri Ahti
