Eräs amerikkalainen investointipankki on todennut osuvasti, että markkinat lopettavat panikoimisen kun keskuspankit aloittavat panikoimisen. Näin näyttäisi käyvän tänä syksynä.
Suuret keskuspankit ovat vetämässä täyslaidallisen elvytystä talouksien ja markkinoiden suuntaan. Mikä on lopputulos, se jää nähtäväksi.
Suurin riski on hidastuva talouskasvu
Maailmantalouden kasvu on vajonnut viimeisen vuoden aikana pitkäaikaisen trenditasonsa alapuolelle. Numeroina tämä tarkoittaa sitä, että globaali talouskasvu liikkuu noin kolmessa prosentissa. Syyttävä sormi osoittaa kahden talousmahdin, Yhdysvaltojen ja Kiinan, suuntaan, sillä kauppasota on vaikuttanut kasvuun ilmeisen paljon – kaupan kasvu on painunut pakkaselle ja teollisuuden tila on heikentynyt selvästi.
Talouden iskukyvyn voi todeta olevan haavoittuvalla tasolla, ja jokin shokki pystyisi tiputtamaan maailmantalouden taantumaan. Yleensä taantuman rajana pidetään 2,5 prosentin globaalia kasvutasoa, jonka alle talouden aktiviteetti ei saisi painua. Taantumalla olisi kauaskantoisia vaikutuksia, ja hyvin todennäköisesti se sysäisi osakkeet laskumarkkinaan (yli 20 %:n hinnanpudotukseen).
Poliittiset riskit laskussa
Britannian EU-ero on jälleen lykkääntymässä, mutta sopimuksellinen ero on edelleen mahdollinen. Markkinoita on ilahduttanut myös Italiaan muodostettu uusi hallitus.
Kauppasota on yhä suurin geopoliittinen riskitekijä, mutta siinäkin on havaittavissa valonpilkahduksia. Presidentti Trump on jälleen perääntynyt kauppataistelussaan Kiinaa vastaan huomattuaan markkinoiden elokuisen pelästyksen. Uhittelu ja lisätullit eivät miellytä sijoittajia. Neuvottelut ovat edenneet lokakuussa vaiheeseen, jossa valmisteilla on jonkinlainen sopimus marraskuun loppuun mennessä.
Jopa Trump saattaa aavistaa, että ensi vuoden vaalitaisteluun ei kannata lähteä huonon talous- ja markkinatilanteen vallitessa. Tämä on todennäköisesti avaintekijä, joka hidastaa Trumpin tullikiihkoa. Olisi posiitivinen uutinen, jos Trump peruisi joulukuulle suunnitellut Kiina-tullit.
Tule apuun keskuspankki!
Keskuspankit ovat lähteneet puolustustaisteluun maailmantalouden puolesta. Tämä ei kuitenkaan ole heidän virallinen viestinsä, vaan pikemminkin puhe on esimerkiksi hintavakaudesta, globaalin talouden riskeistä ja kauppapolitiikan vaikutuksista.
Pitkät korot ovat pudonneet alle lyhyiden korkotasojen, mikä on ollut historiallisesti vakava varoitusmerkki. Se kertoo, että potilas nimeltä maailmantalous on heikossa hapessa.
Syyskuussa Euroopan keskuspankki (EKP) laski korkoja ja julkisti uuden arvopaperien osto-ohjelman, niin sanotun QE2:n. Se on huolissaan inflaation matalasta tasosta ja talousriskeistä. EKP:n kokouksen jälkeen myös Yhdysvaltain Fed laski korkoja toistamiseen tänä vuonna. Se tekee todennäköisesti koronlaskun vielä loppuvuonna.
Markkinat toiveikkaita, sijoittajat pessimistisiä
Sijoittajien sentimentti on painunut alimmilleen sitten viime tammikuun tasojen. Vuodenvaihteessa kukaan ei uskonut maailmantalouden tai markkinoiden kääntyvän nousuun, mutta huhtikuuhun mennessä globaaliosakkeet olivat toipuneet tammikuun jälkeen jopa 20 prosenttia.
Nyt ollaan siis yhtä pessimistisiä kuin vuodenvaihteessa. Tämä voi johtaa riskillisten omaisuusluokkien, kuten osakkeiden ja high yield -yrityslainojen, nousuun lähikuukausina. Tässä valossa emme suosittele osakkeiden alipainottamista ja nostimmekin salkkujen osakepainoja syyskuussa.
Pieniä valonpilkahduksia voi nähdä myös talousdatassa, esimerkiksi joissakin Aasian maissa esiintyy merkkejä elpymisestä. Vielä on liian aikaista ennustaa Aasian elpymistä, mutta kehitystä seurataan tarkasti, sillä alue on usein maailmantalouden ilmanpainemittari. Talouden toipuminen antaisi tarvittavan lisäpotkun myös mahdolliselle loppuvuoden markkinanousulle.
Peter Lindahl, Varainhoidon Allokaatioryhmän puheenjohtaja
Peter Lindahl
