Korot ovat laskeneet pitkin vuotta, mutta millainen on korkotason tulevaisuus ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Analyysipalvelu Inderesin ekonomisti Marianne Palmu kertoo, millaisiin asioihin jokaisen sijoittajan on hyvä kiinnittää huomiota.
Keskuspankit ovat laskeneet korkoja pitkin vuotta 2024. Miltä lähitulevaisuuden korkoympäristö tulee näyttämään?
Odotuksissa on tasainen lasku. Talousnäkymä heikkenee ja inflaatio hidastuu tasaisesti, mikä avaa tietä seuraaville koronlaskuille.
Olemme kuitenkin edelleen vielä aika alkutaipaleella laskuissa. Odotuksissa on, että lasku jatkuisi vielä ensi vuoden ajan, ja vuoden 2025 lopussa oltaisiin siellä kahden prosentin tuntumassa. Silloin oltaisiin eräänlaisessa tasapainokorossa, jossa rahapolitiikka ei olisi kovin kiristävää eikä myöskään elvyttävää.
Tullaanko kahdesta prosentista laskemaan vielä alemmas?
On hyvä muistaa, että nollakorkojen aika, jolloin korot olivat hyvin matalat tai jopa negatiiviset, oli hyvin epänormaali. Nyt liikumme todennäköisesti lähemmäs pitkän aikavälin normaalia korkotasoa.
Olen joskus sanonut, että kaksi prosenttia saattaa olla uusi nollakorko, seuraavan vuosikymmenen keskiarvo. Kymmenen vuotta on kuitenkin niin pitkä aika, että tulemme näkemään talouden nousuja ja laskuja sekä inflaation kiihtymistä sen varrella.
Millaiset tekijät vaikuttavat korkomarkkinan tulevaisuuteen? Marianne Palmu valottaa korkotason näkymiä Kaikki koroista -podcastissa.
Millaiset asiat tulevat vaikuttamaan tulevaan korkoympäristöön?
Talouden dynamiikka on muuttunut. Meillä on inflaatiopaineita taloudessa jo senkin perusteella, että työmarkkinalla on niukkuutta.
Ikääntyvä väestö ja työvoiman supistuminen ovat inflatorinen tekijä, ja ne tulevat nostamaan korkotasoa. Tämä teema on Suomessa hyvin ajankohtainen, samoin laajemmin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Tätä teemaa kannattaa seurata, sillä se tulee vaikuttamaan pitkän aikavälin korko- ja talousnäkymään.
Entä millaisia asioita maailman eri talouksista kannattaisi seurata, jos haluaa ymmärtää korkomarkkinaa?
Erittäin merkittävä asia on se, mitkä taloudet tulevat olemaan kisan voittajia eli mistä tulevat suurimmat taloudet. Tämän vaikutukset toki tullaan näkemään vasta vuosikymmenten päästä, tämä ei ole vielä tämän vuoden tai ensi vuoden asia.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkimaininkien lisäksi katsoisin kokonaiskuvaa Yhdysvalloissa. Siellä talous on osoittautunut vahvemmaksi kuin ajateltiin. Ja kun talouskasvu on vahvaa, se ruokkii pitkän aikavälin inflaatiopaineita. Sen takia myös korkomarkkinalla odotetaan, että pitkät korot olisivat suhteellisen korkealla viime vuosikymmeneen nähden. Pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen talous on varmaankin yksi niistä talouskilpailun voittajista, mutta haastajiakin löytyy.
Euroalue on siitä hieman hankala, että Euroopan keskuspankki tekee korkopäätökset eräänlaiseen keskiarvoon perustuen, vaikka alueen sisällä on hyvin erilaisia talouksia. Meillä on esimerkiksi Saksa, jonka teollisuus on tällä hetkellä pahassa pulassa Kiinan näkymien heikentymisen takia. Euroopassa on kuitenkin myös valopilkkuja. Espanjan taloudella menee hyvin, ja kasvuennusteet ovat lähes samoissa lukemissa kuin Yhdysvalloissa ensi vuodelle.
Lähi-idän rauhattomuudet ovat todellinen riski maailmantaloudelle. Jos kriisi eskaloituu, se voi aiheuttaa tietynlaisen tarjontasokin maailmantalouteen, mikä taas osaltaan ruokkisi inflaatiopaineita ja vaikuttaisi sitä kautta korkoja nostavasti. Jotkut Aasian maat tulevat kasvamaan todella voimakkaasti. Muun muassa Intia saattaa olla näitä maailmantalouden kisan kärkipään maita.
Haluatko sukeltaa syvemmälle korkoihin ja korkosijoituksiin?
Kuuntele Kaikki koroista -podcastin kaikki jaksot!
Miten kannattaa varautua korkoympäristön muutoksiin omassa taloudessa ja sijoituksissa?
Tärkeintä on, että ottaa huomioon nämä kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Me emme voi ikinä tietää varmasti, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.
Korko-odotusten seuraaminen on todella mielenkiintoinen tapa seurata taloutta, koska siinä on sisällä koko talousnäkymä ja mitä milläkin markkinalla ajatellaan. Yksityissijoittajana seuraisin näitä edellä mainittuja aihepiirejä ja sitä, miten erityisesti keskuspankit näkevät talousnäkymät, koska sillä on paljon vaikutusta korkomarkkinaan.
Sijoittajan kannattaa myös huomioida, että dynamiikka osake- ja korkomarkkinankin välillä on jonkin verran muuttunut. Goldman Sachsin asiantuntijat esimerkiksi olivat hiljattain sitä mieltä, että Yhdysvalloissa 10-vuotisesta korosta tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana saamaan parempaa tuottoa kuin SP500:sta noin 72 prosentin todennäköisyydellä.
Korkomarkkinalla on edelleen houkuttelevia vaihtoehtoja tarjolla. Jos itse lähtisin nyt sijoittamaan korkomarkkinalle, en laittaisi kaikkia varoja yhteen koriin vaan etsisin erilaisia vaihtoehtoja erilaisista korkorahastoista. Eli keskittyisin hajauttamiseen tässäkin tilanteessa.
Mitä korkosijoittaminen on ja miten valita omaan salkkuun parhaiten sopivat korkorahastot? Lue käytännönläheinen Korkosijoittajan opas!
