Siirry sisältöön

Tervetuloa uusille verkkosivuillemme

Moderni lasiseinä, joka heijastaa kaupunkinäkymää ja ihmisjoukkoa kanavan ja kaupunkirakennusten vieressä.

Kuka kontrolloi korkoja ja miksi? Mikä merkitys keskuspankeilla on meidän jokaisen arkeen? Miltä korkomarkkina näyttää Euroopassa lähivuosina? Evlin päästrategi Valtteri Ahti kertoo, mitkä neljä asiaa jokaisen pitäisi ymmärtää rahapolitiikasta.

1. Mitä rahapolitiikka oikeastaan on?

Rahapolitiikka on yksi keino vaikuttaa talouteen. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että hintojen halutaan pysyvän vakaana. Olisi hankalaa elää maailmassa, jossa hinnat vaihtelevat. Jos esimerkiksi banaani maksaa yhtenä päivänä euron ja seuraavana kaksisataatuhatta, on vaikea suunnitella tulevaisuutta.

Historian varrella on kokeiltu monia eri tapoja vaikuttaa talouteen. Esimerkiksi idässä on kokeiltu komentotaloutta, jossa hinnat määrätään kaikelle. Me taas olemme päätyneet rahapolitiikkaan. Se tuntuu olevan keino, joka vähiten aiheuttaa harmia ja vääristää taloudellista tilannetta.

Pähkinänkuoressa rahapolitiikka tarkoittaa sitä, että keskuspankit nostavat ja laskevat korkoja vaikuttaakseen talouteen. Kun halutaan jarruttaa taloutta, korkoja nostetaan. Silloin ihmisillä on vähemmän rahaa kuluttaa ja lainan ottaminen on kalliimpaa. Kun taas halutaan tukea taloutta, lasketaan korkoja, jotta ihmisillä olisi enemmän ostovoimaa ja yritykset voisivat lainata rahaa halvemmalla.

2. Miten rahapolitiikka vaikuttaa ihmisiin ja yrityksiin?

Käytännössä rahapolitiikalla voidaan sanoa olevan kaksi tärkeää tavoitetta: että ihmisillä olisi töitä ja että hinnat eivät lähtisi lapasesta. Molemmat voidaan saavuttaa korkoa muokkaamalla.

Erilaisten lainojen korot hinnoitellaan ohjauskoron mukaan. Ohjauskoroista päättävät keskuspankit, ja ne näkyvät arjessa monella tavalla.

Ohjauskorot vaikuttavat muun muassa suomalaisille asuntolainoista tuttuihin euriboreihin tai luottokorttilaskujen korkoihin. Myös yritysten hakemien rahoitusten hinta määräytyy korkojen mukaan. Oikeastaan on vaikea miettiä, mikä velka ei määräytyisi korkojen perusteella.

Haluatko oppia lisää korkomarkkinasta? Kuuntele Kaikki koroista -podcastia, jossa koroista puhutaan tavallisten ihmisten kielellä.

3. Miksi talletuskorkoa kannattaa seurata juuri nyt?

Talletuskorko kiinnostaa tällä hetkellä monia, sillä se määrittelee markkinakorkojen suunnan.

Hieman karrikoiden voidaan sanoa, että jos Euroopan keskuspankki laskisi talletuskorkoa nykyisestä neljästä prosentista vaikkapa 3,5:een, lyhyet euriborit laskisivat vastaavasti myös puoli prosenttiyksikköä.

Euroopassa on nollakasvutilanne ja inflaation odotetaan laskevan. Tämä tilanne mahdollistaa sen, että keskuspankkien ei tarvitse huolehtia niin paljon hintavakaudesta vaan ne voivat varjella taloutta. Siksi Euroopan keskuspankki todennäköisesti aloittaa koronlaskut kesällä 2024.

Tällä hetkellä korkojen odotetaan laskevan noin 1,5 prosenttiyksikköä. Myös euriborit tulisivat alas saman verran. Esimerkiksi 12 kuukauden euriborit laskevat 2,5 prosenttiin kahden vuoden sisällä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että korot ovat aina markkinan näkemys siitä, mikä on todennäköisin tulevaisuus. Kyseessä on toisin sanoen paras arvaus tämänhetkisen tiedon valossa. Aina voi tapahtua jotain, joka laittaa hinnat uusiksi.

4. Onko enää paluuta nollakorkojen aikaan?

Uskon, että tulemme näkemään nollakorot vielä joskus. Rahapolitiikka on tapa reagoida kriiseihin. Jos halutaan tukea taloutta mahdollisimman paljon taantumassa, voidaan korot laskea nolliin.

Meillä oli kuitenkin erikoinen aikakausi, jolloin korot olivat nollassa tai negatiiviset, vaikkei kriisiä ollutkaan. Nollakorot synnyttivät järjestelmään erilaisia ongelmia, kuten nykyisen asuntomarkkinan. Kokemukset tästä olivat sen verran negatiivisia, että tuskin palaamme vastaavaan tilanteeseen, jossa negatiivisia korkoja pidetään yllä järjestelmällisesti. Kynnys korkojen pitämiseen matalalla niin pitkään on nyt korkealla. En usko, että sitä tulee tapahtumaan uudestaan.

Tämä saattaa myös kiinnostaa sinua