Tunnetko, kuinka noususuhdanne parantaa mielialaa? Huomaatko, kuinka naapuri on tehnyt uusia hankintoja?
Suomen talous on vihdoin päässyt eurokriisin syövereistä toivottuun vauhtiin. Talouden perinteinen kivijalka, teollisuustuotanto, kasvaa mukavasti ja vienti vetää. Työllisyys paranee, kuluttajilla menee entistä mukavammin ja asuntojen hinnat ovat nousussa. Luottamus on korkealla, hyvän suhdanteen merkkejä ei voi olla huomaamatta. Antaa hyvien aikojen jatkua!
Taloustieteissä on suhdanteiden nousuja ja laskuja tutkittu kautta aikojen, mutta yksiselitteisiä teorioita käänteille ei tahdo löytyä. Aiemmin tyypillisen noususuhdanteen arvioitiin kestävän 5–7 vuotta, mutta finanssikriisi sekoitti tämänkin teorian. Epävarmuuden kasvaessa suhdanteiden uskottiin käyvän entistä lyhytaikaisemmiksi ja rajummiksi.
Maailmantaloudessa kävi kuitenkin niin, että hitaan kasvun aikaa jatkui viime vuosiin saakka ja maailmantalouden heilahtelut kuihtuivat olemattomiksi. Maailmantaloudessa on viime vuosina nähty ennen näkemättömän vakaa, olkoonkin matalan kasvun jakso. Finanssikriisin jälkeinen uusi normaali tarkoitti yritysten pidättäytymistä investoinneista sekä kuluttajien varovaista rahan käyttöä ja haluttomuutta velan ottoon. Ratkaisuksi muodostui talouksien uittaminen likviditeetissä keskuspankkien toimesta.
Toimenpiteet näyttävät vihdoin tuottavan tulosta. Raha on alkanut liikkua etsiessään tuottoisampia kohteita. Jokainen vähänkään suhdanneherkkä huomaa sen ympäristössään ja jopa omassa kukkarossaan.
Suhdanneherkistä herkimmät alkavat silti aavistella käännettä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja talouden nousun pelätään tuhoavan itse itsensä. Kierrosten kiihtyessä pelätään inflaation paluuta ja korkojen nousua. Se voi jopa olla väistämätöntä! Helpon rahan aikakausi on päättymässä.
Korkojen, eli rahan hinnan nousu, heijastaa sijoittajien tuottovaatimusten kasvua. Rahoituksen kysynnän kasvaessa pitää hinnan nousta. Pääomien ylitarjonta myös vähenee pääomien sitoutuessa investointeihin ja hankkeisiin. Kun rahoitus kallistuu, on selvää, etteivät ne kaikki enää olekaan kannattavia. Huonoja hankkeita alkaa mennä nurin, ja suhdanteen kääntyminen heikompaan on taas edessä.
Maailmantalouden rakenteelliset muutokset voivat muuttaa tämänkin skenaarion. Länsimaiden väestön ikääntyminen, kehittyvien maiden kasvun jatkuminen ja teknologinen kehitys muuttavat pääomavirtoja ja pääomien käyttäytymistä.
Ikääntyvän väestön tarpeet ovat pikemminkin palveluissa, millä on vaikusta säästämiseen, kulutustuotteiden kysyntään ja toisaalta investointitarpeisiin. Kehittyvien maiden kasvu puolestaan tukee vaurastumista ja säästöjen kasvua. Ainakin osa näistä säästöistä ohjautuu myös länsimaisille pääomamarkkinoille. Teknologisen kehityksen vaikutuksia työvoiman ja investointien kehitykseen voi edelleen vain arvailla.
Suhdanteet tulevat ja menevät – joskus ennakoidusti ja joskus yllättäen. Varallisuuden arvon nousun kannalta on jopa tärkeämpää selvitä heikompien aikojen yli kuin hyödyntää nousuja.
Tomas Hildebrandt, markkinastrategi
{{cta('3688661c-4205-4429-beff-80c9fa4a061b')}}
Tomas Hildebrandt
