Inflaatio on kiihtynyt ympäri maailmaa vuodesta 2020 alkaen ja lisännyt niin energian, ruoan kuin muiden hyödykkeiden inflaatiopainetta. Evlin salkunhoitajat Tomas Hildebrandt ja Peter Lindahl pureutuvat inflaation kehitykseen, selvittävät mitä se merkitsee eri markkinoilla ja kertovat, onko sen nousu pian ohi.
Peter Lindahl: En ole löytänyt selkeää määritelmää pysyvälle tai jatkuvalle inflaatiolle. Joskus myös korkea hintataso ja kohoavat hinnat sekoitetaan keskenään. Alle kahden prosentin inflaatio mielettään matalaksi inflaatioksi ja kaikki sen ylittävä korkeaksi. Inflaatio voi olla myös hyvin korkea, yli viisi prosenttia, kuten nyt. Inflaatiojakso voi kestää vuosia, mutta lopulta jokin aina tukahduttaa sen. Jos inflaatio on esimerkiksi kasvaneen kysynnän aiheuttama, sitä seuraava taloustaantuma hillitsee inflaatiota.
Mikä olisi optimaalinen inflaatiotaso?
Tomas Hildebrandt: Taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että nollainflaatio ei ole optimaalinen, mutta pieni inflaatio on hyvästä. Mutta mikä olisi hyvä taso? Ei ainakaan viisi prosenttia, koska silloin rahan arvo heikkenee liian nopeasti. Maagisesta kahden prosentin tasosta on keskusteltu paljon. Yhdysvaltojen keskuspankin entinen pääjohtaja Paul Volcker käytti sitä ankkuripisteenä inflaation vastaisessa taistelussa. Se oli nollaa parempi ja saavutettavissa.
Onko näyttöä siitä, että jossakin markkinassa oltaisiin menossa kohti korkeaa inflaatiota?
Tomas Hildebrandt: Inflaatio merkitsee tulojen jakautumista maan sisällä ja maiden välillä: on aina niitä, jotka hyötyvät siitä ja niitä, jotka joutuvat maksumiehiksi. Tämä on yleensä nähtävissä kehittyvillä markkinoilla, joissa sosiaaliset rakenteet, oikeuslaitos ja hallinto ovat heikompia ja joissa inflaation hillitseminen ei ole samassa määrin mahdollista kuin länsimaissa.
Peter Lindahl: Monissa kehittyvissä talouksissa, kuten Turkissa ja Argentiinassa, inflaatio on jo hyvin korkea, mutta se saattaa olla kytköksissä valuutan laskuun ja tuontihintojen 20–30 prosentin nousuun. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana länsimaissa inflaatio on ollut hyvin maltillista, Euroopassa ja Yhdysvalloissa noin kaksi prosenttia. On mielenkiintoista nähdä, olemmeko siirtymässä hieman korkeamman inflaation ajanjaksoon, sillä inflaation nousua on vaikea pysäyttää, etenkin kun joudutaan inflaatiokierteeseen. Tätä keskuspankit pelkäävät erityisesti tällä hetkellä.
Mitä tapahtuu Yhdysvalloissa?
Peter Lindahl: Keväällä 2021 Yhdysvalloissa alettiin nähdä korkeita inflaatiolukuja, ja sama tapahtui kesällä Euroopassa. Inflaation odotettiin kiihtyvän, mutta yllätys oli, kuinka nopeasti se tapahtui. Yksi ilmiön käynnistäjistä oli hyvin nopea palkkakustannusten kasvu, joka tällä hetkellä on noin viisi prosenttia. Yhdysvaltojen keskuspankki pelkää samanlaista palkkainflaatiokierrettä, joka aiheutti inflaation 1970-luvulla.
Inflaatio-odotukset ovat kasvaneet, mutta ne eivät ole vielä lähteneet käsistä Yhdysvalloissa. Odotukset ovat korkealla, mutta eivät kohtuuttomasti. Jos inflaatio-odotukset pysyvät tietyllä tasolla, Yhdysvaltojen keskuspankki voi toimia suunnitellusti. Jos odotukset taas nousisivat nykyisestä, keskuspankin olisi toimittava vielä nopeammin, mikä voisi nyrjäyttää talouden raiteiltaan ja ajaa sen taantumaan ensi vuonna.
Tomas Hildebrandt: Yhdysvaltojen reaktio koronaviruspandemiaan oli tukea kotitalouksia ja kulutusta tuntuvasti. Se on toiminut, mutta yrityksillä on pulaa työntekijöistä, hyödykkeistä ja komponenteista. Tätä vahvistavat entisestään globaalit alihankintaketjujen häiriöt, jotka johtavat korkeampiin tuotantokustannuksiin, jotka yritykset taas ovat siirtäneet kuluttajahintoihin. Toisen kierroksen vaikutukset näkyvät nyt nousevissa palkoissa, joilla kompensoidaan kohonneita asumiskustannuksia.
Millainen vaikutus Yhdysvaltojen tilanteella on Eurooppaan?
Tomas Hildebrandt: Inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat historiallisesti olleet noin puoli prosenttia korkeammat Yhdysvalloissa kuin euromaissa euron olemassaolon aikana. Yhdysvaltojen kohonnut inflaatio ei automaattisesti tarkoita kohonnutta inflaatiota euroalueella. Tähän on rakenteellisia syitä, mutta kasvavat energiakustannukset näyttävät iskevän vahvemmin Eurooppaan. Inflaation pysyvyys riippuu siitä, kuinka tehokkaasti keskuspankit vastaavat siihen.
Peter Lindahl: Sillä on jonkinlaisia valumavaikutuksia, mutta Euroopassa ja etenkin euroalueella iso osa inflaatiopaineista johtuu Ukrainan sodan aiheuttamasta energiashokista. Öljyn ja maakaasun hinnat ovat nousussa, joten yli puolet euroalueen inflaatiosta johtuu energiasta, pienempi prosenttiosuus taas kohonneesta ruoan hinnasta. Alamme nähdä tällaista rakenteellista ja pysyvää inflaatiopainetta enemmän Euroopassa, mutta ei samoissa mitoin kuin Yhdysvalloissa.
Jos tarkastellaan pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia, Euroopan keskuspankin, Englannin keskuspankin ja muiden Euroopan keskuspankkien pitää seurata Yhdysvaltojen keskuspankkia ja nostaa korkoja tänä vuonna, koska korot ovat äärimmäisen matalalla tasolla, vaikkakaan ne eivät nosta niitä yhtä korkealle. Inflaatio on nyt korkealla, mutta eri syistä kuin Yhdysvalloissa. Siellä inflaatio johtuu vahvemmin kysynnästä, koska kotitalouksilla on niin paljon ylimääräistä rahaa.
Heijastuuko Euroopan tilanne Pohjoismaiden talouksiin vai onko tilanne erilainen?
Peter Lindahl: Se heijastuu myös Pohjoismaihin, mutta negatiivinen energiashokki ei ole ollut täällä yhtä vahva kuin muualla. Pohjoismaat eivät ole yhtä riippuvaisia maakaasusta kuin jotkut Euroopan taloudet, koska valmistavalle teollisuudelle on muitakin energianlähteitä. Tavallaan Pohjoismaat ovat dynaamisempia, mitä tulee energiashokin vastaanottamiseen taloudessa. Pohjoismaat ovat toisaalta hyvin avoimia talouksia, joten samat globaalit inflaatiovoimat vaikuttavat niihin.
Tomas Hildebrandt: Inflaation syklisiä ja rakenteellisia tekijöitä tarkastellessa nähdään, että Suomi ja Ruotsi eivät hyödy korkeista energian hinnoista, kun taas öljyä vievän Norjan nettosaldo on isompi kuin naapurimaiden yhteensä. Inflaatioon on psykologisia paineita, mutta ne ovat melko samanlaisia kuin muuallakin Euroopassa. Jos mietitään rakenteellisia seikkoja, energian kohonnut hinta on vaikuttanut useimpiin maihin samalla tavalla. Pohjoismailla on vahva hallinto, oikeuslaitos ja keskuspankit. Rahajärjestelmään ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen luotetaan, joten niiden rakenteellisen vahvuuden rapautumisesta ei ole pelkoa.
Haluatko tietää lisää?
Infograafi: Millaisia vaikutuksia inflaatiolla on vuonna 2022?
Tomas Hildebrandt on vanhempi salkunhoitaja, joka palvelee instituutioasiakkaita. Hän on Evlin osakesijoitustiimin jäsen ja työskentelee myös markkinastrategina. Yli kolme vuosikymmentä rahoitusmarkkinoilla työskennellyt Tomas tuli Evliin vuonna 1996.
Peter Lindahl, KTM, on Evlin varainhoidon allokaatiotiimin puheenjohtaja ja Evlin systemaattisten rahastojen johtaja. Hän on työskennellyt rahoitusalalla vuodesta 1996 ja aloitti Evlissä salkunhoitajana vuonna 2000. Peter tiimeineen hallinnoi faktorirahastoja.
Tomas Hildebrandt
Peter Lindahl
