Nvidia ohitti Microsoftin ja nousi lyhyeksi hetkeksi maailman arvokkaimmaksi yritykseksi. Vuonna 2000 IT-kuplan puhkeamisen kynnyksellä myös Cisco ohitti Microsoftin maailman arvokkaimpana yhtiönä. Mitkä yritykset lopulta keräävät suurimmat taloudelliset voitot tekoälykehityksen jatkuessa?
Nvidian ja Ciscon yhtäläisyydet ovat hätkähdyttäviä. Nvidian osake ohitti pörssissä Microsoftin ja nousi hetkeksi maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi. Nvidian osake kuitenkin korjasi nopeasti alaspäin ja Microsoft sai kruununsa takaisin.
Kaksikymmentä vuotta sitten, IT-kuplan puhkeamisen kynnyksellä Cisco teki saman tempun Microsoftille. Sekä Nvidia että Cisco ovat laitesuunnittelijoita teknologiatoimialalla. Yrityksillä on ollut keskeinen rooli omissa teknologisissa muutoksissaan. Cisco suunnitteli reitittimiä IT-kuplan aikana, ja Nvidia suunnittelee grafiikkasuorittimia (GPU), joiden kysyntä on räjähtänyt palvelukeskusten ja tekoälyn siivittämänä.
Moni on nostanut Kalifornian kultakuumeen mielikuvana yhtiöiden asemalle. Kultakuumeen aikana kannattaa myydä hakkuja ja lapioita. Harva iskee kultasuoneen, mutta hakut ja lapiot käyvät kaupaksi joka tapauksessa.
Kuvio 1: Cisco ohitti Microsoftin arvokkaimpana yhtiönä vuonna 2000, Nvidia hetkeksi vuonna 2024
Kuvio 2: Cisco oli Nvidiaa kalliimpi
Nvidian asema on vahva
Tom's Hardware -sivusto kertoo, että Nvidian markkinaosuus datakeskusmarkkinassa oli 98 prosenttia vuonna 2023. Nvidia on juuri tuomassa myyntiin uuden Blackwell-arkkitehtuurinsa, jonka se väittää olevan 25 kertaa tehokkaampi kustannus- ja energiankäyttömielessä kuin nykyinen markkinaa dominoiva Ada Lovelace -arkkitehtuuri. Ensi vuonna yritys julkistaa seuraavan Rubin-nimisen arkkitehtuurinsa.
Merkittävämpi kilpailuetu liittyy verkostovaikutuksiin. Moni iPhonen omistaja tietää, kuinka vaikeaa on siirtyä Androidiin ja moni kauppias, että Visan käyttö on itsestään selvää. Nvidia on edistänyt omaa verkostoaan tarjoamalla kehittäjille työkaluja, joiden lopputuloksena pyörivät ohjelmat toimivat ainoastaan Nvidian GPU:lla.
Korkeat marginaalit houkuttelevat kilpailua, markkinoille tuloa ja disruptiota
Pidemmällä aikavälillä monopolit kaatuvat. Korkeat marginaalit houkuttelevat markkinoille tulemista ja disruptiota. Viranomaiset eivät pidä monopoleista, elleivät ne ole julkisia. Monopolit usein tiedostavat lähestyvän disruption, mutta eivät silti reagoi, koska reagointi edellyttäisi lypsylehmän uhraamista.
Esimerkkejä on useita. Kodak oli itse digitaalisen valokuvauksen pioneereja, mutta ei silti sopeutunut digitaaliseen valokuvaukseen. Nokia kehitti ensimmäisiä kosketusnäytöllisiä puhelimia, mutta jäi silti iPhonen ja Android-puhelinten uhriksi. Videovuokraamot Blockbuster ja Makuuni eivät mukautuneet riittävän hyvin Netflixin kaltaisiin suoratoistopalveluihin. IBM, Xerox ja Intel ovat myös klassisia esimerkkejä, mutta osa monopoleista mukautuu. Microsoft on korpivaelluksen jälkeen vieläkin suurempi ja tuottoisampi yritys kuin IT-kuplan aikana.
Laitevalmistus on syklistä ja palvelut sekulaarisia. Yksi kaikkein syklisimmistä laitevalmistuksen aloista on puolijohdevalmistus, jolla Nvidia toimii. Yritys on käynytkin kaksi kertaa konkurssin partaalla. Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang pyrkii laajentumaan palvelupuolelle alusta- ja ohjelmistoliiketoimintaan. Applen Tim Cook teki saman Applessa App Storen avulla.
Kyseessä on maraton, ei sprintti
Kultakuume-vertauksen keskeinen oivallus on, että vain harvat kullankaivajat rikastuivat, mutta lapioita myyvät tahot hyötyivät komeasti. Toinen viesti on se, että nopein vie voiton. Teknologiateollisuudessa viesti on kuitenkin harhaanjohtava.
Esimerkiksi internetin kehitys ei loppunut IT-kuplan puhkeamiseen. Kuplan jälkeen seurasi sarja innovaatioita, jotka loivat merkittävää taloudellista arvoa. Aluksi syntyi keskeisiä sovelluksia, kuten sähköposti, verkkoselain ja pikaviestipalvelut. Nämä sovellukset edistivät internetin laajamittaista käyttöä, mikä taas mahdollisti liudan uusia sovelluksia.
Ohjelmistopuolella Microsoft kehitti Office-ohjelmistoja, Salesforce CRM-ohjelmistoja eli asiakashallintaa ja Adobe videoita ja valokuvia käsitteleviä ohjelmistoja. eBay, Amazon ja Shopify ovat ajaneet sähköistä kaupankäyntiä. Alphabet ja Meta ovat syrjäyttäneet mainonnassa perinteiset mediayritykset. Suoratoistopalveluyritykset Spotify ja Netflix ovat korvanneet musiikkikaupat ja Blockbusterin. Oracle, Amazon, Microsoft ja Alphabet lanseerasivat pilvipalvelut.
Kultakuume on siis väärä mielikuva: Ciscon kaatuminen ei merkinnyt internetin voittokulun loppua, vaan sen lähtölaukausta.
Kuka vetää pisimmän korren?
Tekoälynkin suhteen merkittävin taloudellinen arvo luodaan sovelluspuolella. Tekoäly tulisi tosiasiallisesti mieltää internetin jatkeeksi, ei erilliseksi asiaksi. Toisaalta teknologinen ja tieteellinen kehitys voidaan ylipäätänsä mieltää yhdeksi prosessiksi, ja jaot ovat usein mielivaltaisia.
Kyseessä on maraton, ei sprintti. Muutkin kuin Nvidia pääsevät osingoille. Yksi keskeinen ero nykyiseen ja internetin nousukauteen ovat silloiset ja nykyiset mahtiyritykset. Internetin alkuaikana monopolit eivät olleet teknologiayrityksiä, vaan perinteisten toimialojen, kuten sanomalehtialan ja kirjakaupan johtavia yrityksiä. Disruptointirima oli matalammalla kuin nykyään.
Nykyjätit Apple, Amazon, Alphabet, Microsoft ja Meta ovat toista maata. Yritykset ovat suurempia ja kannattavampia kuin internetin alkuajan suuryritykset. Yrityksillä on paitsi suuret taseet, myös suuret sotakassat ja merkittävät tutkimusbudjetit. Jätit ovat oleellisesti edistämässä ja mahdollistamassa tekoälyn taloudellista hyödyntämistä. Google oli itse asiassa tekoälykehityksen kehto, joskin yrityksen tuottoisa hakuyksikkö jarrutti tekoälykehitykseen investoimista.
Jätit ovat läsnä teknologiatoimialla prosessien alusta loppuun asti. Yksi tapa hahmottaa asiaa on jakaa toimiala kolmeen kerrokseen: infrastruktuuri-, alusta- ja sovelluskerrokseen. Infrastruktuurikerroksessa jätit omistavat palvelukeskukset, jotka luovat fyysisen perustan teknologiateollisuudelle. Palvelukeskukset pyörivät Nvidian suorittimilla ja palvelukeskusinvestoinnit ovat syy miksi Nvidian tulos on kasvanut niin nopeasti.
Palvelukeskuksissa asustavat pilvipalvelut, jotka tarjoavat alustan sovelluksille, joita tarjotaan kotitalouksille ja yrityksille. Sovelluspuolella on sosiaalista mediaa, mainontaa, pelejä ja yrityksille tuottavuutta edistäviä ohjelmistoja. Etenkin Kiinassa sovelluspuolen rajapinnat ovat hälventyneet. Sosiaalinen media, mainonta ja sähköinen kaupankäynti fuusioituvat samoissa sovelluksissa. Sama kehitys tapahtunee lännessä.
Jätit vahvoilla
Vahvan asemansa takia jätit ammentavat merkittävän osan tekoälyn tuomasta taloudellisesta arvosta. Kilpailu käydään jättien kesken. Oligopolistinen kilpailu johtaa korkeisiin katteisiin, mikä houkuttaa disruptiota. Jätit ovat vuosia kyenneet ostamaan orastavan disruption, mutta sille on tullut päätepiste. Kilpailuviranomaiset ovat vihdoin heränneet ja estäneet jättejä ostamasta orastavaa kilpailua. Presidentti Joe Bidenin Yhdysvallat sekä EU ovat olleet tiukkoja ostojen suhteen.
Disruptio on merkittävästi todennäköisempää, jos kilpailuviranomaiset varjelevat sitä myös jatkossa. Bidenin vaalivoitto tarkoittaisi kovan nykylinjan säilyvän, kun taas entinen presidentti Donald Trump ei välttämättä ole yhtä tiukka. Oman ongelmansa tuo geopolitiikka. Valtiot tukevat kansallisia jättejä ulkomaisia jättejä vastaan, mikä on omiaan tukemaan monopolivaltaa.
Jättien varjosta nouseva uusi sukupolvi on vielä hämärän peitossa. Historiassa mikään monopoli ei kuitenkaan ole ikuinen. Disruptio tulee usein odottamattomasta suunnasta yllättävän teknologisen innovaation siivillä. Kuten tekoäly.
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin? Tilaa uutiskirje Evli Visio täältä.
Valtteri Ahti
