Donald Trumpin toinen presidenttikausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Evlin päästrategi Valtteri Ahti kertoo, millaisia vaikutuksia presidentin ajamilla tulleilla, veronalennuksilla ja sääntelyn purkamisella on globaaliin talouteen ja markkinoihin.
Evlin päästrategi Valtteri Ahti uskoo, että Donald Trumpin toinen kausi Yhdysvaltain presidenttinä on vielä rivakampi ja käänteiltään rikkaampi kuin ensimmäinen. Trumpin ensimmäinen kausi auttaa kuitenkin ymmärtämään presidenttiä ja sitä, mitä hän oikeastaan tavoittelee.
Nämä asiat jokaisen on hyvä tietää Yhdysvaltojen talouspolitiikasta ja Trumpin vaikutuksesta globaaleihin markkinoihin.
1. Trump ei ole niin arvaamaton kuin usein kuvitellaan
Sijoittajat, päättäjät ja yritysjohtajat ovat seuranneet Trumpin ensimmäisiä viikkoja jännityksellä. Trump ei kuitenkaan ole aivan niin arvaamaton kuin usein kuvitellaan, Ahti vakuuttaa.
”Oleellisimmilta piirteiltään hän on ennakoitava. Edellisellä kerralla hänen keskeisimmät vaalilupauksensa olivat tuontitullit ja verojen leikkaaminen. Ja mitä hän teki noustuaan presidentiksi? Leikkasi veroja ja nosti tuontitulleja.”
Samat teemat ovat korkealla Trumpin agendalla myös nyt toisella kaudella.
2. Presidentille rakkaat veronalennukset ja tullit kulkevat käsi kädessä
Sijoittajien näkökulmasta Trumpin lupaamat veronalennukset ovat hyvä uutinen, Ahti sanoo. Edellisellä kaudellaan presidentti leikkasi yritysveroja rajusti, mikä siivittikin osakemarkkinaa aina kauppasodan käynnistymiseen saakka.
Tämänkertaisiin veroleikkauksiin liittyy kuitenkin ongelma: yritysten verotus on jo varsin alhaista, mikä luo painetta liittovaltion budjettiin. Sen paikkaamiseen tullit ovatkin luonteva keino.
”Veronalennukset johtavat siihen, että tarvitaan muita tulonlähteitä. Kuka olisi parempi kustantamaan ne kuin ulkomaalaiset amerikkalaisten sijaan”, kuvailee Ahti Trumpin ajattelutapaa.
3. Tullit tukevat USA:n omaa tuotantoa
Ahdin mukaan markkinoilla uskotaan, että Trumpin tullit ovat ennen kaikkea teatteria, jossa neuvottelut avataan suurella prosenttiluvulla. Tulleja on kuitenkin luvassa siksi, että Trump voi toteuttaa tavoittelemansa veronalennukset.
On tärkeää ymmärtää, että Trumpin ja tämän joukkojen talousajattelu ei perustu vapaakauppaan vaan protektionismiin, jossa suositaan kotimaista tuotantoa.
”Kun mietitään Trumpia, ei pidä takertua klassiseen talousteoriaan, että tullit ovat huono asia, vaan miettiä, minkä takia hallinto pitää niitä ihanteellisina instrumentteina. Sen lisäksi, että hallinto tarvitsee lisätuloa, tullien avulla myös suojellaan esimerkiksi paikallista aseteollisuutta.”
Trumpin edellisellä kaudella tullien vaikutus tuntui Euroopassa, koska yleinen epävarmuus söi investointihaluja.
”Viime kerralla kauppasodan aikana pörssit kuitenkin palautuivat jo puolessa vuodessa. Jos tullit pysyvät samalla tasolla, olisiko reaktio tällä kertaa pienempi? Se jää nähtäväksi.”
4. Sääntelyn purku luo optimismia
Ahti uskoo, että Trumpin toisella kaudella nähdään vieläkin enemmän sääntelyn purkua kuin ensimmäisellä. Purkutoimet kohdistuvat etenkin energiasektoriin ja öljyntuotantoon. Myös finanssialan sääntelyä on määrä purkaa, mikä näkyy jo pankkiosakkeiden nousussa.
Trumpin ensimmäisellä kaudella sääntelyn purku kasvatti yhdysvaltalaisten yritysten optimismia, ja samaa on nähtävissä myös nyt.
”Toivo veronalennuksista ja sääntelyn purkamisesta on selvästi luonut optimismia. Amerikan taloudelle tämä voi hyvinkin olla positiivinen asia.”
5. Teknologiajätit ovat nyt kilpailupoliittinen ase
Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump otti yhteen suurten teknologiajättien kanssa. Tällä kertaa suhteet ovat paljon läheisemmät. Edellisen presidentin Joe Bidenin hallinto halusi pilkkoa yritykset, mutta nyt paine niiden palasteluun todennäköisesti vähenee.
Teknologiajätit ovat nyt entistä tiiviimmin osa yhdysvaltalaista kilpailupolitiikkaa, Ahti huomauttaa. Parhaan kielimallin tai tekoälyn omistajuus on myös liittovaltion kunnia- ja arvovaltakysymys.
”Teknologiafirmat myös toivovat, että Trump puolustaa niitä EU:n sääntelyltä. Se todennäköisesti vähentää EU:n intoa sakottaa yhtiöitä, koska se voidaan tulkita Washingtonissa hyökkäykseksi Trumpia kohtaan.”
6. Pörssi voi toimia Trumpin rajoittajana
Ahti uskoo, että Trump pitää pörssiä keskeisenä työkaluna oman legendansa rakentamisessa. Ensimmäisellä kaudellaan presidentti saattoi twiitata olemattomistakin maidenvälisistä neuvotteluista, jotta pörssi piristyisi.
”Uskon, että hän pitää amerikkalaisia osakkeita jonkinlaisena reaaliaikaisena osoituksena menestyksestään.”
Siksi pörssi voikin toimia Trumpin talouspolitiikan rajoittajana ja pörssikehitys hillitä presidentin halua ajaa tulleja, Ahti huomauttaa. Tämä puolestaan tuo turvaa sijoittajille.
”Tarkoitus on luoda tulleja ja nostaa veroja, mutta niissä puitteissa, että Yhdysvaltain pörssi nousee ja talous kasvaa. Vaikka markkinoilla on volatiliteettia, turbulenssia ja vaikka mitä, pörssit todennäköisesti nousevat Trumpin aikana.”
7. Markkinoilla merkitsee muukin kuin Trump
Trump on toisen kautensa alussa hallinnut mediatilaa. Ahti kuitenkin muistuttaa, että markkinoiden kannalta tärkeintä ei ole Trump, vaan se, mihin suuntaan talous on kehittymässä.
”Talouskehitys määrittelee yritysten tuloskasvun ja tuloskasvu taas osakekurssit.”
Ahdin mielestä globaali talousasetelma on tällä hetkellä hyvä ja kestää Trumpin vaikutuksen.
”Globaali talous asettaa markkinoiden lopullisen vireen. Trump on globaalissa talouskehityksessä ikään kuin mauste eikä se keskeinen ainesosa”, päästrategi summaa.
