Poliittiset jännitteet, oikeudenmukainen siirtymä ja ihmisoikeudet olivat keskiössä, kun sijoittajat ympäri maailmaa kokoontuivat Torontoon keskustelemaan vastuullisen sijoittamisen tulevaisuudesta.
Maailman johtava vastuullisen sijoittamisen konferenssi PRI in Person toi lokakuussa Torontoon lähes 2 000 ammattilaista kuulemaan ESG:n uusimmista kehitysaskelista.
Kuudettatoista kertaa järjestetyn tapahtuman tämän vuoden teema oli ”Globaalin toiminnan edistäminen vastuullisessa sijoittamisessa”. Vaikka talous ja rahoitus ovatkin tärkeässä roolissa ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisessa, konferenssin aikana kävi selväksi, etteivät vastuulliset sijoittajat voi sivuuttaa poliittisen tahdon ja geopoliittisen epävarmuuden vaikutuksia. Nämä aiheet nousivat keskiöön tapahtumassa.
Tarvitseeko ESG yhden G:n lisää?
Monet keskustelut niin lavalla kuin yleisössä keskittyivät geopolitiikkaan. Poliittiset jännitteet ovatkin merkittävä riski globaalien kestävyystavoitteiden saavuttamiselle sekä vastuullisen liiketoiminnan edistämiselle. Joissakin puheenvuoroissa jopa esitettiin uuden G:n, geopolitiikan, lisäämistä tuttuun ESG-lyhenteeseen.
Vastuulliset sijoittajat ovat seuranneet tarkkaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja. Vaikka jännitteet Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä jatkuisivat kumman tahansa hallinnon alla, on vaalien tuloksella vaikutuksia vastuullisille yrityksille ja sijoittajille ympäri maailmaa. Donald Trumpin hallinnon pelätään esimerkiksi kumoavan puhdasta energiaa edistävän Inflation Reduction Act -lain.
Euroopassa oikeistopuolueet pyrkivät hidastamaan vihreää politiikkaa hyödyntämällä nopeiden muutosten aikaansaamaa tyytymättömyyttä kansalaisissa. Geopoliittiset jännitteet voivat myös lisätä vastuullisuuden vastaisuutta eli niin sanottua anti-ESG:tä. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka geopolitiikasta on tullut ESG:n ydintä.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat ihmisoikeuskysymyksiä
Yksi konferenssin toistuvista teemoista oli luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin yhteys. Ilmastonmuutos, saasteet ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ovat huolenaiheita paitsi ympäristön myös ihmisoikeuksien näkökulmasta. Eri alueet kärsivät epäsuhtaisesti monista luonnon heikkenemisen mukanaan tuomista ilmiöistä. Usein vaikutukset kohdistuvat vahvimmin heikossa asemassa oleviin yhteisöihin.
Puhdas ympäristö nähdään yhä laajemmin ihmisoikeutena. Luonnon hyödyntämisessä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Kanadassa 76 prosentilla alle 20 000 dollaria vuodessa ansaitsevista ei ole juurikaan pääsyä luonnonalueille, eivätkä he näin pääse hyötymään luonnosta yhdenvertaisesti. Sijoittajien onkin arvioitava, kuinka esimerkiksi etninen tausta, sukupuoli tai tulotaso vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin hyötyä puhtaasta ympäristöstä.
Sijoittajille on onneksi olemassa työkaluja tähän työhön. OECD on laatinut institutionaalisille sijoittajille ohjeistuksen ihmisoikeuksien arvioinnista sijoittamisessa. Luonnon ja ihmisten välistä yhteyttä korostaa myös juuri ennen PRI:n tapahtumaa julkistettu TISFD (Taskforce on Inequality and Social-related Financial Disclosures), jonka laatima viitekehys auttaa sijoittajia ja yrityksiä ymmärtämään ihmisiin liittyviä vaikutuksia, riippuvuuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä raportoimaan niistä.
Sekä fossiilisen että uusiutuvan energian työntekijät ansaitsevat oikeudenmukaisen siirtymän
Oikeudenmukainen siirtymä oli keskeinen aihe monissa konferenssin puheenvuoroissa ja keskusteluissa. Siirryttäessä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan on varmistettava muutoksen oikeudenmukaisuus kaikille ihmisille ja yhteisöille, joita muutos koskettaa. PRI:n tuoreessa asiakirjassa peräänkuulutetaankin sosiaalisesti vastuullista siirtymää.
Keskustelu oikeudenmukaisesta siirtymästä keskittyy usein arvonsa kadottavaan varallisuuteen sekä fossiilisten polttoaineiden tuotannosta riippuvaisiin yhteisöihin. Unohtaa ei kuitenkaan saa vauhdilla kasvavan uusiutuvan energian sektorin työntekijöitä, joiden palkkataso on yleisesti matalampi kuin uusiutumattomissa. Fossiilisista polttoaineista riippuvaisia yhteisöjä on valmisteltava siirtymää varten, jotta eriarvoisuuden syveneminen ja yhteisöllisyyden heikkeneminen voidaan välttää, mutta samalla on varmistettava, että palkat uusiutuvan energian alalla riittävät elämiseen.
Tapahtumassa nostettiin esille myös sähköisiä ajoneuvoja varten tarvittavat mineraalit, joiden louhinnassa hyväksikäytetään usein paikallisia yhteisöjä ja loukataan alkuperäiskansojen oikeuksia. Energiajärjestö IEA:n mukaan kriittisten mineraalien kysyntä tulee nelinkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä. Sijoittajia kannustettiinkin varmistamaan koko toimintaketjun vastuullinen toiminta, etenkin silloin, kun mineraaleja louhitaan alkuperäiskansojen mailla tai niiden läheisyydessä.
Kuka johtaa muutosta?
Torontossa oltiin yksimielisiä siitä, että muutosta tarvitaan. Kysymys siitä, kuka sitä johtaa – päättäjät, yritykset vai muut sidosryhmät – jäi kuitenkin avoimeksi.
Yhtäältä päättäjät laativat säännöt ja voivat halutessaan siirtää koko pelikenttää. Esimerkiksi ilman globaalia hiilen hinnoittelua yritykset eivät tule kokemaan riittävää painetta päästöjen vähentämiseen.
Toisaalta lainsäädännön etenemistahti on toisinaan tuskallisen hidasta. On jo lähes 20 vuotta siitä, kun taloustieteilijä Nicholas Stern totesi ilmastonmuutoksen olevan historian suurin markkinahäiriö. Silti lainsäädäntö tulee edelleen jälkijunassa – ja on geopoliittisen epävarmuuden takia kääntynyt jopa tulosuuntaan joissakin osissa maailmaa.
Yritykset ja sijoittajat pystyvät usein toimimaan päättäjiä nopeammin. Torontossa oltiin yhtä mieltä siitä, että alhaalta ylöspäin suuntautuva toiminta voi olla tehokkaampaa kuin odottaa lainsäädännön näyttävän tietä. Luontoa vahingoittaville toimialoille sijoitetaan vuosittain noin seitsemän biljoonaa dollaria varoja, eli noin seitsemän prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Tämän trendin kääntämiseksi on keskityttävä vihreän siirtymän ja luonnon hyvinvointia edistävien toimenpiteiden hinnoitteluun ja kannustimiin.
Vaikka tunnelma ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta on yleisesti synkkä, tapahtumassa tuotiin esille myös esimerkkejä positiivisesta muutoksesta. Tämän vuoden isäntämaa Kanada on ottanut suuria edistysaskelia kestävyyden saralla. Maan hallitus on avannut kasvurahaston, joka tulee sijoittamaan 15 miljardia dollaria vihreään siirtymään. Se on myös laatinut oman ilmastotaksonomian ja käynnistänyt vaikuttamisaloitteen, jonka tavoitteena on vähentää maan 40 suurimman yrityksen päästöjä.
PRI in Person osoitti, että vastuullisen sijoittamisen kenttä laajenee ja uusia teemoja sekä viitekehyksiä nousee esiin jatkuvasti. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luontokadon torjunta ja oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen vaativat konkreettisia toimia sekä tiivistä yhteistyötä päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta.
Petra Hakamo
