Siirry sisältöön

Alisa Pankin ja My Evli -verkkopalvelun välinen yhteys on poikkeuksellisesti suljettu tiistaina 31.12.2024 klo 12.30 ja torstaina 2.1.2025 klo 7.00 välisenä aikana. Pahoittelemme tästä aiheutunutta haittaa.

Wooden20abstract20 Some20 Tiny

Private debt mahdollistaa tyypillisesti keskisuurten yritysten kasvua ja kehitystä, sekä tarjoaa sijoittajalle erittäin mielenkiintoisen uuden korkosijoitusluokan. Mistä tässä voimakkaasti kasvavassa omaisuusluokassa on kyse?

Private debt on kasvava ja kehittyvä, tyypillisesti keskisuurten yritysten lainarahoittamiseen keskittynyt omaisuusluokka, joka tarjoaa sijoittajalle houkuttelevaa tuottoa perinteisiin korkosijoituksiin verrattuna. Private debt -rahastojen keskimääräinen vuotuinen tuotto on ollut peräti +9,4 prosenttia p.a. vuosina 2005-2017 (sisäinen korkokanta, IRR) Preqin-rahastokannan mukaan.

Yritykset tarvitsevat tällä hetkellä paljon pääomia, ja private debt -rahoituksen kysyntä on kovaa. Omaisuusluokan onkin arvioitu kasvavan 1 050 miljardista noin 1 500 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Tässä kirjoituksessa syvennymme private debt -omaisuusluokan ominaisuuksiin, strategioihin ja rooliin osana sijoittajan salkkua. Annamme myös vinkkejä tavoitteisiin sopivan private debt -rahaston valintaan. Asiantuntijana toimii Evli Private Debt I -rahaston vastaava salkunhoitaja Ville Toivakainen.

Private debt -rahastot rahoittavat yrityksiä useilla eri strategioilla

Pähkinänkuoressa private debt tarkoittaa tyypillisesti keskisuurten yritysten kehittämisen ja kasvun mahdollistamista velkarahoituksella. Finanssikriisistä alkanut pankkien sääntelykehikon tiukentaminen on heikentänyt pankkien kykyä ja halukkuutta tarjota yrityksille rahoitusta markkinoille, joten markkinoille on syntynyt tarvetta uusille rahoitustavoille. Private debt on yksi tähän tarpeeseen vastanneista mekanismeista, ja se keskittyy yrityksiin, joilla ei ole halukkuutta tai mahdollisuutta rahoitukseen finanssimarkkinoilta.

Private debt on moniulotteinen omaisuusluokka, jossa rahoittaja räätälöi jokaisen lainan yrityksen tarpeisiin strategiansa mukaisesti. Erilaiset rahoitusehdot ja yritysten tilanteet heijastuvat myös riski- ja tuottotasoon.

Matalariskisempiä sijoituksia ovat niin kutsutut direct lending- ja mezzanine-lainat, joilla rahoitetaan yrityksen kasvua ja joissa sijoittajan pääasiallinen tuoton lähde on kuponkikorko. Riskin toisessa ääripäässä taas rahoitetaan yrityksiä, joiden taserakenne on vinoutunut ja rahoitusta ohjataan esimerkiksi uudelleenjärjestelyihin. Tällaisissa Special Situations- ja Distressed-lainoissa myös riskit ja tuotot ovat suuremmat, ja pääasiallinen tuoton lähde on usein sijoituskohteen arvonnousu. Merkittävä osa private debt -lainoista on edellä kuvatussa direct lending -luokassa, joka on matalariskisin ja ennustettavin alaluokka sijoittajan näkökulmasta.

Tämänhetkisestä private debt -markkinasta valtaosa on Pohjois-Amerikassa, jossa on pidemmät perinteet pankkien ulkopuolisessa rahoituksessa kuin esimerkiksi Euroopassa. Lainaehtojen räätälöinti ja maittain vaihteleva lainsäädäntö johtavat usein siihen, että private debt -rahoittajat keskittyvät verrattain pieneen määrään yrityksiä usein yhdessä markkinassa tai jopa tietyntyyppisten lainojen tai tietyn kapean sektorin rahoittamiseen. 

Private debt tarjoaa sijoittajalle hyvää tuottopotentiaalia myös epävarmoina aikoina

Sijoittajalle helpoin pääsy private debt -markkinaan on rahastojen rahasto, joka sijoittaa useampaan private debt -rahastoon useita erilaisia strategioita käyttäen, ja kattaen omaisuusluokan eri alaluokat yksittäistä rahastoa monipuolisemmin. Tällöin sijoittaja saa myös laajemman hajautuksen niin strategia-, alaluokka- kuin yhtiötasollakin. Korkosijoittamisessa tehokas ja riittävän laaja hajautus on erittäin tärkeää.

Private debt tarjoaa institutionaalisen sijoittajan tai kokeneen yksityissijoittajan sijoitussalkkuun houkuttelevan korkosijoituksen sekä kohdeyrityksiä, joihin ei ole pääsyä osakkeiden tai high yield -korkorahastojen kautta. Koska omaisuusluokassa ei ole juurikaan päivittäistä markkinaheiluntaa, se tarjoaa myös tasaisemman tuottoprofiilin epävarmoinakin aikoina.

Sijoittajan kannalta merkittävää on myös private debt -lainojen vaihtuvakorkoisuus, mikä tekee omaisuusluokasta erityisen houkuttelevan, jos korkotaso nousee nykytasoltaan lähivuosina. 

Preqin-rahastoanalyysitalon arvion mukaan 67 prosenttia institutionaalisista sijoittajista aikookin kasvattaa sijoituksiaan private debt -omaisuusluokkaan merkittävästi tai jonkin verran seuraavan viiden vuoden aikana. Omaisuusluokka onkin ammattimaisten institutionaalisten sijoittajien suosiossa.

Private debt sopii hyvin korkosalkun ja vaihtoehtoisten sijoitusten salkun täydentäjäksi ja monipuolistajaksi. Se tuo myös uusia tuotonlähteitä sijoittajan salkkuun. Private debt tarjoaa myös tasaista ja varsin korkeaa vuosittaista kassavirtaa (tyypillisesti 3 %–5 % p.a.); tätä omaisuutta arvostavat useat sijoittajat.

Historiallisesti private debt -rahastot ovat saavuttaneet yli yhdeksän prosentin keskimääräisen vuosituoton (sisäinen korkokanta), ja tuotto alkaa näkyä sijoittajan private debt -sijoituksissa tyypillisesti melko nopeasti – usein nopeammin kuin useissa muissa vaihtoehtoisissa sijoitusluokissa, joissa tuotonmuodostus tapahtuu hitaammin.

Strategia, hajautus ja vastuullisuus ratkaisevat sijoitusvalinnoissa

Koska private debt -rahoitettuja yrityksiä tai niiden rahoittajia ei voi laittaa ”yhteen muottiin”, on sijoituskohteen valinnassa ja sen sopivuudessa omaan sijoitussalkkuun oltava erityisen tarkkana. Hyvä lähtökohta sijoituskohteen valinnalle ovat nämä neljä tekijää:

  1. Rahaston sijoitusstrategia
    Millainen on private debt -rahaston sijoitusstrategia? Valitseeko rahasto kohdeyhtiöt itse, vai tarjoaako se pääsyn maailman johtaviin spesialistirahastoihin ns. rahastojen rahasto -toimintamallin kautta? Millaisiin kohdeyhtiöihin, alarahastoihin ja private debt -strategioihin rahasto sijoittaa? Yksittäisten sijoitusten sijaan kannattaa tarkastella kokonaisuutta sekä erilaisten lainojen ja strategioiden painotusta salkussa.

  2. Hajautus
    Onko sijoitus riittävän tehokkaasti hajautettu? Sektorien ja yritystyyppien lisäksi hajautusta kannattaa tarkastella maantieteellisesti. Euroopan markkina on vielä suhteellisen kapea, joten Pohjois-Amerikka tuo sijoituksiin monipuolisuutta. Korkosijoittamisessa riittävän tehokas sijoitusten hajautus on erittäin tärkeää.

  3. Vastuullisuus
    Miten rahasto ottaa huomioon vastuullisuustekijät (ESG) ja millaista vaikuttamistyötä rahasto tekee? Miten vastuullisuutta arvioidaan ja kehitetään? Millaisia poissulkemiskriteerejä käytetään? Olennaista on ymmärtää, miten vastuullisuustekijät on kiinteästi integroitu sijoitusprosessiin ja miten toimintaa kehitetään.

  4. Rahaston hoitotiimi
    Millaista asiantuntemusta rahaston takana on ja millainen tiimi sitä hoitaa? Koska omaisuusluokassa on paljon erilaisia toimijoita ja strategioita, taustatyön on oltava huolellista ja systemaattista. On hyvä huomioida, että ns. rahastojen rahasto -toimintamallin kautta sijoittajalla on pääsy laajojen ja asiantuntevien henkilöresurssien ja spesialistirahastojen käyttöön.

Lue lisää toukokuussa käynnistyneestä Evli Private Debt I -rahastosta

Tämä saattaa myös kiinnostaa sinua