Ihmisen toiminnan yhdistetyt ilmasto- ja luontovaikutukset ovat nousseet vauhdilla sijoittajien agendalle. Systeemiset riskit on pakko huomioida sijoituspäätöksissä, mutta siirtymän rahoittaminen avaa myös kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia.
”Vastuullinen sijoittaminen ei ole tällä hetkellä hirveän helppoa”, totesi Evli Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kim Pessala avatessaan Evlin perinteiset ESG-päivät syksyllä 2024. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen ison joukon Evlin varainhoitajia ja asiantuntijoita sekä sijoittajia kuulemaan vastuullisen sijoittamisen polttavimmista aiheista.
”Pitäisi tietää, mitkä ovat oikeita asioita, mitkä asiat vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon ja integroida nämä sijoittamiseen samalla kun faktat ja arvomaailmat muuttuvat koko ajan.”
Pessalan mukaan vastuullisesta sijoittamisesta on tullut muutamassa vuodessa huomattavasti monimutkaisempaa kuin aikaisemmin. Ilmastonmuutoksen rinnalle ovat nousseet vauhdilla luontokadon ja maapallon kantokyvyn kaltaiset monimutkaiset ja hiilidioksidipäästöjä hankalammin mitattavat tekijät. Samaan aikaan maailmalla pääomaa on virrannut pois vastuullisista rahastoista, ja etenkin Yhdysvalloissa anti-ESG on saanut paljon palstatilaa.
Pessalan mukaan haasteista huolimatta vastuullisuutta ei voi sivuuttaa sijoituksissa.
”Tiedämme, että asiat ovat menossa väärään suuntaan hurjalla vauhdilla ja muutoksen tahti vain kiihtyy. Me Evlissä uskomme, että tämä on pirun tärkeä asia, ja se on mukana kaikissa meidän strategioissamme. Me mietimme, miten mennään tästä eteenpäin, ei vain seuraavat pari vuotta vaan myös pidemmällä aikajänteellä.”
Tieteeseen perustuvia sijoituspäätöksiä maapallon kantokyvyn puitteissa
Maapallon kantokyvystä keskustellaan yhä enemmän myös sijoitusyhteisössä. Planeetan rajat (planetary boundaries) ovat Tukholman yliopiston Stockholm Resilience Centren kehittämät, tieteeseen perustuvat ylärajat kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan aiheuttamalle rasitukselle yhdeksässä eri maapallojärjestelmän toisiinsa kytkeytyneessä osassa. Näistä rajoista kuusi – makean veden kulutus, maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, typen ja fosforin kiertokulut sekä nk. uudet aineet – on jo ylitetty.
Sijoittajalle planeetan rajat tarjoavat keinon tarkastella yritysten ympäristövaikutuksia ja -riskejä entistä monipuolisemmin tieteen pohjalta.
”Tämä ei ole arvoihin perustuva valinta vaan systeemisen tason riski. Sijoittajan edun mukaista on minimoida tätä riskiä”, painotti Security Tradingin sijoitusjohtaja Outi Helenius puheenvuorossaan. Security Trading on Antti Herlinin perheen sijoitusyhtiö, joka on keskittynyt rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta.
Security Tradingissa sijoituspäätösten tekeminen ja sijoitusten vaikuttavuuden seuraaminen pyritään aina perustamaan tieteeseen. Helenius peräänkuuluttikin entistä vahvemmin tutkittuun tietoon pohjautuvaa ja planeetan rajat eli maapallon keskinäisriippuvaiset järjestelmät huomioivaa päätöksentekoa sekä yritys- että sijoituskentällä.
Keskeistä on, että yritykset ottavat käyttöön tieteeseen perustuvat ilmasto- ja luontotavoitteet. Sijoittajat puolestaan voivat vaatia yrityksiltä konkreettisia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä rahoittaa siirtymää myös ympäristön kannalta kestävään liiketoimintaan.
Planeetan rajat voivat auttaa myös tunnistamaan osa-alueita, joilla avautuu uusia mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia. Ratkaisuja löytyy esimerkiksi päästöttömästä energiasta, kiertotaloudesta, kestävästä ruokajärjestelmästä, ennallistamisesta sekä uusiutuvista luonnonvaroista.
”Keinoja on olemassa, mutta vielä on paljon tekemistä”, Helenius summasi.
Sijoittajan täytyy tarkastella luonto- ja ilmastovaikutuksia yhdessä
Maapallon kantokyvyn ylittäminen tulee johtamaan monenlaisiin peruuttamattomiin muutoksiin, muistutti Security Tradingin analyytikko Georgi Agiashvili.
Tutkijat ovat määrittäneet kuusitoista ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamaa keikahduspistettä, joiden ylittämisen jälkeen muutosta ei enää pystytä peruuttamaan.
”Kun luontoa kuormitetaan pitkään ja paljon, se ei enää palaudu, vaan etsii uuden tasapainon. Yllätys on siinä, että muutos ei tapahdu lineaarisesti, vaan se voi tapahtua hyvinkin äkillisesti.”
Luonnon eri järjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan, eivätkä muutokset tapahdu vain yhdellä osa-alueella kerrallaan. Yritysten luonto- ja ilmastovaikutuksia ei voikaan tarkastella erillisinä saarekkeina, vaan eri järjestelmien väliset suhteet on pakko ottaa huomioon riskejä kartoittaessa.
Muutokset myös vauhdittavat toisiaan. Esimerkiksi Amazonin alueen metsäkato vaikuttaa niin luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen kuin metsien sitoman hiilen määrään. Sademetsän pysyvä muutos savanniksi on hälyttävän lähellä. Hiilinielujen pienentyessä ilmasto lämpenee yhä nopeammin, mikä puolestaan kiihdyttää biodiversiteetin katoamista. Amazonin sademetsän peruuttamaton keikahduspiste voikin käytännössä ylittyä jopa Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa, jos metsäkatoon ei puututa.
Sijoittajien pitääkin ymmärtää entistä paremmin luonnon eri järjestelmien välisiä vaikutussuhteita sijoitusten riskejä ja mahdollisuuksia punnitessaan, Agiashvili muistutti.
”On syytä puuttua muuhunkin kuin pelkkään päästöjen vähentämiseen.”
Vaikka tilanne ja tulevaisuus saattavat tieteen valossa näyttää synkältä, Agiashvili kannusti toimintaan ja toiveikkuuteen. Vaikuttavia toimia on onnistuttu tekemään yhteistuumin ennenkin.
”Otsonikadon hillitseminen on hyvä esimerkki siitä, miten ihmiset pystyvät yhteistyöllä vaikuttamaan planeetan kokoisiin haasteisiin.”
Siirtymän vauhdittaminen on sijoittajan mahdollisuus
Evlin ESG-päivillä todettiin, että vastuullisuuden kenttä laajenee ja monimutkaistuu jatkuvasti. Maailmalla vastuullisia sijoittajia ovat viime aikoina pohdituttaneet etenkin geopolitiikka, ilmastonmuutoksen ja luontokadon ihmisoikeusnäkökulmat sekä oikeudenmukainen vihreä siirtymä.
Vastuullisen sijoittamisen painopiste on myös muuttumassa. Siinä missä ennen keskityttiin kyseenalaisten yhtiöiden poissulkemiseen, nyt keskiöön on nousemassa vihreän siirtymän rahoittaminen.
Vastuulliselle sijoittajalle siirtymän rahoittamiseen liittyy sekä haasteita että mahdollisuuksia. Siirtymä vaatii paljon raaka-aineita ja metalleja, joiden tuotannossa on edelleen paljon avoimia vastuullisuuskysymyksiä. Toisaalta esimerkiksi tulevaisuuden ilmastoteknologiat sekä ilmastoresilienssin vahvistamiseksi luodut ratkaisut muun muassa terveydenhuollossa ja puhtaan veden tuotannossa ovat lupaavia sijoituskohteita.
Outi Heleniuksen mukaan siirtymän vauhdittamiseen tarvitaan pääoman lisäksi kansainvälistä sääntelyä, mutta sijoittajien ei pitäisi sitä odottaessaan jäädä lepäämään laakereilleen. Ympäristöhaasteisiin vastaaminen ja tulevan toimintaympäristön ennakoitavuuteen vaikuttaminen on kuluvalla vuosikymmenellä vielä moninkertaisesti halvempaa ja helpompaa kuin tulevaisuudessa. Nykyiset toimet ja sitoumukset eivät kuitenkaan riitä pysäyttämään peruuttamattomia globaaleja muutoksia.
”Ei auta miettiä, kenen vastuulla asioiden pitäisi olla, kun pitäisi olla tekemässä jo.”
