Korkomarkkinat ovat selviytyneet kunnialla monesta finanssialan kriisistä. Mitä menneestä on opittu ja miltä korkosijoittamisen nykyhetki ja tulevaisuus näyttävät?
Miten korkosijoitusmarkkina ja korkosijoittajat ovat muuttuneet vuosien varrella?
Korkosijoitusmarkkina on mullistunut viimeisen 25 vuoden aikana. Ennen korkosijoittaminen tarkoitti käytännössä sijoittamista valtionlainoihin, kunnes euron myötä syntyi yhtenäisempi iso yrityslainamarkkina. Evli Yrityslaina -rahaston perustimme heti syksyllä 2009.
Yrityslainat ovat vahvistaneet jalansijaansa etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Myös yksityissijoittajat ovat löytäneet riskipitoisempia high yield -yrityslainoja sisältävät korkorahastot. Ja hyvä niin, sillä high yieldistä on saanut hyvää tuottoa vuosien varrella.
Miten korkomarkkinat ovat reagoineet erilaisiin kriiseihin?
Vuosien varrelle on mahtunut monenlaisia tapahtumia, niin finanssikriisejä kuin ulkoisia sokkeja. Korkomarkkinat ovat selvinneet niistä varsin mallikkaasti. Kriisitilanteet ovat hyvä muistutus siitä, että hajauttaminen kannattaa: korko- ja osakemarkkinat reagoivat tapahtumiin hieman eri tavalla ja eri tahtiin.
Yrityslainamarkkina oli ehtinyt kehittyä vasta muutaman vuoden, kun IT-kupla puhkesi. Kriisin vaikutus näkyi vahvasti eurooppalaisessa high yield -markkinassa. Moni telecom-yritys ajautui vaikeuksiin, kun niiden liikevaihto ei kasvanutkaan niin paljon kuin odotettiin. Kuplan puhkeaminen opetti, että korkosijoittamisessa kannattaa keskittyä yrityksiin, joilla on kassavirtaa. Varhaisen vaiheen yritys voi olla hyvä mahdollisuus osakesijoittajalle, mutta korkosijoittaja ei saa lisätuottoa yrityksen menestyksestä.
Myös vuoden 2008 finanssikriisi vaikutti vahvasti korkomarkkinaan. Keskuspankit joutuivat tekemään mittavia toimia tilanteen korjaamiseksi, mikä lopulta johti poikkeuksellisen pitkään matalien korkojen aikakauteen. Myös muutamaa vuotta myöhemmin käynnistyneessä eurokriisissä olisi voinut käydä todella huonosti ilman keskuspankkien pelastusoperaatiota.
Erilaiset kriisit ovat näyttäneet, että yrityslainojen palautuminen on ollut äärimmäisen nopeaa. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin aikana high yield -markkinan tuotto oli –35 %, mutta jo seuraava vuosi oli ylivoimaisesti paras koskaan. Eurokriisikin vaikutti lopulta vain lyhyen aikaa, ja sitä seurasi jälleen todella hyvä vuosi. Ja vaikkei koronapandemia ollutkaan finanssikriisi vaan ulkoinen sokki, siitäkin noustiin nopeasti.
Sijoittajan kannattaakin ottaa tämä nopea palautuminen huomioon myös tulevissa sijoituksissa. Kun sijoitus on halpa, ei kannata jäädä odottelemaan, sillä tilanne korjaantuu todennäköisesti melko nopeasti.
Miltä ovat näyttäneet korkosijoitusmarkkinan viimeiset 25 vuotta ja millaisia oppeja niistä on saatu? Kaikki koroista -podcastissa toisessa jaksossa puhutaan yrityslainasijoittamisesta euron tulosta tähän päivään.
Tulemmeko vielä näkemään nollakorkojen aikakauden?
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa korot olivat poikkeuksellisen pitkään hyvin alhaiset tai jopa negatiiviset. Tällaista ajanjaksoa ei toivoisi korkosijoittajalle uudestaan, sillä korkojen lähtötaso määrää hyvin pitkälle sen, millaisia tuottoja sijoitukselle voi saada siitä eteenpäin. Kun korot olivat hyvin alhaiset, myös tuotot jäivät vääjäämättä alhaisemmiksi.
Olemme todennäköisesti päätymässä takaisin tilanteeseen, jossa liikutaan lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Aivan nollakorkoihin ei varmaankaan enää päädytä, sillä kun korkotaso on liian pitkään liian alhainen, moni hakee tuottoja liian suurella tai jopa epäkannattavalla riskillä.
Miltä korkosijoitusmarkkina näyttää tällä hetkellä?
Tällä hetkellä inflaatio on jo taittunut, mutta korkotaso laskee edelleen, joskaan ei yhtä vauhdikkaasti kuin mitä se nousi edellisvuonna.
Tähän saakka lyhyistä koroista, kuten 2–3 kuukauden sijoituksista, on saanut hyvää tuottoa. Mutta mitä enemmän korot tulevat alas, sitä vahvemmin rahaa siirtyy pidempiin korkoihin, joissa nykyinen korkotaso voidaan lukita pidemmäksi aikaa. Kysyntä 2–5 vuoden mittaisille lainoille tulee varmasti kasvamaan lähiaikoina.
Lähtökorkotaso peilaa tulevaisuuden tuottoa, eikä käy kieltäminen, että se on nyt alhaisempi kuin vuosi sitten. Mutta on hyvä muistaa, että se on edelleen historiaan nähden varsin korkea. Kuten yleensäkin sijoittamisessa, tärkeintä on lähteä liikkeelle mieluummin nyt kuin huomenna.
Miten korkosijoittajan kannattaa toimia nyt, kun korot ovat laskussa? Lue Evlin korkosijoitusjohtaja Juhamatti Pukan vinkit!
Miltä korkosijoittamisen tulevaisuus näyttää? Onko menneistä kriiseistä otettu opiksi?
Markkinat ovat varmastikin oppineet menneistä kriiseistä. Pankeilla on huomattavasti enemmän pääomaa kuin aikoinaan, eli ne eivät ajaudu ongelmiin yhtä nopeasti. Myös keskuspankit ovat oppineet, että nollakorot ja negatiivinen korkoympäristö kasvattavat riskinottoa sekä markkinoilla että talouksissa yleisemminkin.
Yrityslainasijoittaminen tulee kasvattamaan edelleen suosiotaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että se jatkaa kasvua etenkin yksityissijoittajien piirissä. Sijoittamiseen liittyy kuitenkin aina riskejä, ja olemme todistaneet viime vuosikymmeninä monenlaisia kriisejä. Korkotaso saattaa laskea isommin jonkin kriisin yhteydessä hetkellisesti, kenties muutaman kuukauden ajaksi, mutta kokonaisuutena ollaan todennäköisesti positiivisella korkotuotolla. On oletettavissa, että yrityslainarahastot tuottavat hyvin seuraavat 25 vuotta.
Haluatko ymmärtää korkomarkkinaa paremmin ja valita juuri omiin tarpeisiisi sopivat korkorahastot? Lue käytännönläheinen Korkosijoittajan opas!
Haluatko pysyä ajan tasalla markkinoiden liikkeistä, vastuullisen sijoittamisen trendeistä ja syventyä ajankohtaisiin teemoihin?
Tilaa uutiskirje Evli Visio
Mikael Lundström
