Korkotaso on kahdenkymmenen vuoden aikana laskenut voimakkaasti ennätysmatalille tasoille, mikä on avittanut sekä talouksia että pääomamarkkinoiden kehitystä. Korkomarkkinat ovat myös muuttuneet huomattavasti tarjolla olevien sijoituskohteiden osalta. On muodostunut uusia korkoluokkia, ja kohteet ovat entistä paremmin sijoittajan ulottuvilla.
Miltä näyttää korkosijoittamisen tulevaisuus?
Maailmantalouden kehitykseen ovat kiihtyvällä vauhdilla vaikuttaneet isot megatrendit, joilla on myös ollut vaikutusta globaaleihin korkoihin. Teknologinen kehitys, reaaliaikainen informaatio, maailmankaupan kasvu, globaalit pääomaliikkeet, kehittyvien maiden vaurastuminen sekä uudet palvelut ovat kasvattaneet pääomia maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2005 Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke esitti ajatuksen globaaleista ylijäämäsäästöistä eli ”global savings glut”. Ylijäämäsäästöt ovat ajoittaisista kriiseistä huolimatta etsineet kuumeisesti sijoituskohteita painaen näin myös korkoja alaspäin. Korkojen lasku on puolestaan hyödyttänyt kaikkia velallisia, asuntovelallisista yrityksiin ja valtioihin. Taloudet ovat jopa tulleet riippuvaisiksi halvoista rahoituskustannuksista.
Korkosijoittajalle kuluneet vuodet ovat myös olleet mieluisia. Koron lasku on merkinnyt sijoituksen pääoma-arvon nousua, eivätkä liikkeeseenlaskijoiden konkurssit ole toteutuneet pelätyllä tavalla finanssikriiseissä. Samalla korkotuotteet ovat kehittyneet vauhdilla. Perinteisten yrityslainamarkkinoiden lisäksi on syntynyt esimerkiksi private debt -lainamarkkinat, joiden kautta yhä useampi keskisuuri ja suuri yritys hakee rahoitusta. Korkosijoittaminen ei myöskään ole enää vain kiinteän kupongin ostamista. Tarjolla on muun muussa vaihtuvakorkoisia, CDO-, CDS-, ETF- ja Coco-sijoituskohteita ja erilaisia strukturoituja lainoja. Riskienhallinnan merkitys on korostunut monimutkaisuuden kasvaessa ja markkinasääntely finanssikriisin jälkeen lisääntynyt.
Tällä hetkellä korkomarkkinoiden pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat monissa perinteisissä korkoluokissa matalammalla kuin koskaan. Odotukset korkojen noususta ovat lisääntyneet, joten perinteisten korkosijoitusten houkuttelevuus himmenee. Korkotason nousu nakertaa korkosijoituksen arvonkehitystä, kun tulevaisuudessa olevien kassavirtojen nykyarvot laskevat.
Kannattaako korkoihin vielä sijoittaa?
Korkomarkkinoiden tehtävänä on kanavoida rahaa niille, jotka sitä tarvitsevat. Kehitys maailmanmarkkinoilla on kuitenkin nostanut esille perimmäisiä kysymyksiä rahan lainaamisessa: mikä on riskitön korko, onko vieraan pääoman hinta kohdallaan ja ovatko riskilisät riittävät? Entä, toimivatko vanhat korkosijoitusten lainalaisuudet edelleen?
Aiempaa matalampia korkosijoitusten tuottoja tuskin voi välttää, sillä korkeiden korkojen viehätystä vähentää niihin liittyvä riski. Korkeampi korko on korvausta suuremmasta riskistä. Riskin ottamisesta saaman korvauksen pienentyessä korostuu korkosalkun hajautuksen merkitys, jotta mahdolliset lainanottajien maksuvaikeudet eivät söisi liiallisesti salkun tuottoa. Myös aktiivisen sijoittamisen merkitys kasvaa.
Korkosijoituksen keskeisin ominaisuus on, että se on vierasta pääomaa lainanottajalle. Velkojalla on pääsääntöisesti ensisijainen oikeus velallisen varoihin ja velkoja saa pääsääntöisesti korvauksen antamastaan lainasta. Vieraan pääoman etuna sijoittajalle on edelleen siihen sisältyvä ensisijainen oikeus velallisen tai liikkeeseenlaskijan varoihin. Tämä ominaisuus tuo sijoittajalle turvaa, kunhan tietää kohteen todellisen arvon.
Korkostrategian merkitys korostuu
Korkeammissa koroissa piileekin tällä hetkellä haasteita sijoittajalle: korkotason nousu vähentää korkotuottoa, ja korkeammat korot heijastavat suurempia liikkeeseenlaskijariskejä tai heikompaa likviditeettiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö korkeammista koroista voisi hyötyä ja saada tuottoa oikealla korkostrategialla.
Moni sijoittaja pohtiikin, voiko parempaa korvausta riskin ottamisesta saada kokonaan toisenlaisissa korkosijoituskohteissa. Korkeampaa korkotuottoa on tarjolla entistä enemmän ei-julkisilla osa-alueilla tai kahdenvälisillä sopimuksilla, kuten private debt -korkoluokassa.
Korkosijoittamien luonne siis muuttuu nykyisessä korkoympäristössä eikä ole enää vain korkean kupongin keräämistä. Korkosijoitusten arvoon vaikuttavat jatkossa uudet tekijät. Positiivista tuottoa on saatavissa niitä hyödyntämällä.
Tomas Hildebrandt, markkinastrategi ja institutionaalisten asiakkaiden vanhempi salkunhoitaja
Lue myös Tomaksen blogi: Koronavuosi muutti sijoittamista monella tapaa: 6 muutosta ja trendiä, jotka tulee nyt huomioida
Tomas Hildebrandt
