Maailmantalous on kasvanut vahvaa vauhtia. Kasvu oli aiemmin Amerikan harteilla, mutta nyt Eurooppa on herännyt kasvutalkoisiin. Kiina pitää talouden raiteilla, vaikka kiinteistökupla on puhjennut. Maailmantalouden kasvu on leveämmällä ja siten vankemmalla pohjalla, mikä lupaa hyvää osakkeille. Mutta se tarkoittaa myös vähemmän ohjauskoron laskuja.
Pörssikurssit seuraavat tuloskasvua
Pörssikurssien kehityksen kannalta ratkaisevaa on lopulta yritysten tuloskasvu. Pidemmällä aikavälillä tuloskasvu edellyttää liikevaihdon kasvua, sillä tehostamista ei voi tehdä loputtomiin. Makrotasolla yritysten liikevaihdot kasvavat, jos talous kasvaa. Sijoittaminen on siis lopulta kansainvälisen talouden seurantaa ja ennakointia.
Kuvio 1: Tuloskasvu ajaa osakekursseja
Kuvio 2: Osakemarkkinat ovat nousseet selvästi Suomea lukuun ottamatta
Amerikan harteilla
Viime vuosina maailmantalous on ollut poikkeuksellisen riippuvainen amerikkalaisten kuluttajien avokätisyydestä. Yhdysvaltain talous on uhmannut taantuman ennustajia ja jatkanut ripeää kasvuaan. USA:n noin kolmen prosentin kasvu on ylittänyt selkeästi pitkän aikavälin kasvuvauhdin, joka on Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin arvion mukaan vajaa kaksi prosenttia vuodessa.
Kuluttaja on kuningas
Vuoden alussa Eurooppa liittyi kasvutalkoisiin, sillä talouskasvu kiihtyi yli yhden prosentin vuosivauhtiin. Tähän saakka Euroopan talous on pysytellyt käytännössä paikoillaan viimeiset pari vuotta. Kasvu vaikuttaa nyt jatkuvan, sillä ennakoivat indikaattorit, kuten ostopäällikköindeksit (PMI), viittaavat talouden kiihtymiseen.
Kuvio 3: Euroopan talous kasvaa vihdoin
Sekä Yhdysvaltojen että Euroopan osalta kuluttajien käyttäytyminen on ollut ratkaisevan tärkeää. Yhdysvaltain talouden koko vuonna 2023 oli noin 26 biljoonaa dollaria, ja yksityisen kulutuksen osuus oli lähes kaksi kolmasosaa. USA:ssa kuluttajat ovat käyttäneet rahaa innolla ja siten mahdollistaneet Yhdysvaltojen talouden kolmen prosentin kasvuvauhdin.
Koronan jälkijäristysten aikana Yhdysvaltojen valtio tuki shekeillä kuluttajia, mikä mahdollisti kulutuksen ylläpitämisen vaikeina aikoina. Myöhemmin Yhdysvaltain kuluttajia ovat auttaneet täystyöllisyys ja korkeat palkankorotukset. Inflaation nopean laskun myötä myös reaalipalkat ovat nousseet.
Kulutuslakko
Euroopassa asetelma on hyvin samankaltainen kuin Yhdysvalloissa. Euroopan työttömyys on historiallisen alhainen ja palkankorotukset korkeita. Ostovoima on parantunut, sillä inflaatio on laskenut myös Euroopassa. Samankaltaisesta asetelmasta huolimatta, kun amerikkalaiset kuluttivat, eurooppalaiset säästivät. Käyttäytyminen oli täysin päinvastaista. Kuluttajien käytöksen seurauksena Yhdysvaltojen talous porskutti vauhdilla eteenpäin Euroopan talouden pysähtyessä.
Laimensiko Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi ostohalut? Ehkä osittain, mutta vaikuttaa epäuskottavalta, että ostohalut laimenivat sekä Imatralla että Portossa. Sitä paitsi euroalueen kotitalouksien kulutuksen kasvu pysähtyi syksyllä 2021, noin puoli vuotta ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Asuntomarkkina selittäjänä
Todennäköisempi syyllinen eriävälle käyttäytymiselle ovat asuntomarkkinat. Melkein kaikissa maissa asunnot muodostavat leijonaosan kuluttajien varallisuudesta. Yhdysvaltalaiset kotitaloudet omistavat suhteellisesti enemmän osakkeita kuin eurooppalaiset, mutta Yhdysvalloissakin asunnot muodostavat varallisuuden kulmakiven.
Monessa Euroopan maassa asuntojen hinnat ovat laskeneet, mutta Yhdysvalloissa asuntojen hinnat nousivat. Amerikkalaiset ovat vaurastuneet ja eurooppalaiset köyhtyneet. Tämän takia amerikkalaiset ovat kokeneet voivansa polttaa ylimääräiset säästöt, kun taas eurooppalaiset ovat korjanneet vaurioituneita taseitaan.
EKP apuun
Eurooppalaisten kuluttajien kannalta on tärkeää, että asuntomarkkina stabiloituu. Avainasemassa on Euroopan keskuspankki (EKP). Kesäkuussa EKP leikkaa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttia. Kun korkojen huippu varmentuu, asuntomarkkinat voivat tasaantua ja kuluttajien halukkuus kuluttaa kasvaa. Parin vuoden kituuttamisen seurauksena Euroopassa on merkittävästi ylimääräisiä säästöjä. Kulutusta varten on siis ammennettavaa. Amerikassa ylimääräiset säästöt on jo poltettu ainakin matalapalkkaisen väestön keskuudessa.
Euroopan taloutta tukee vielä teollisuuden matalasuhdanteen päättyminen, mihin data viittaa. Mikäli Euroopan talous kiihtyy tarpeeksi, tarkoittaa se sitä, että EKP leikkaa ohjauskorkoja lopulta vähemmän kuin nyt hinnoitellaan.
Kiinan kupla puhkesi
Tänä vuonna kiinalaiset osakkeet ovat nousseet selvästi synkän viime vuoden jälkeen. MSCI Kiina -indeksi on noussut vuoden alusta lähes 12 prosenttia tai noin 25 prosenttia tammikuun pohjalukemista. Viime vuonna indeksin arvosta suli kolmasosa.
Kiinan pitkän aikavälin tarina on historiallinen menestystarina, ei vain Kiinalle vaan maailmantaloudelle. Kiina nimittäin mahdollisti globalisaation. Globalisaatio tarkoitti nopeaa talouskasvua yhdistettynä matalaan inflaatioon. Länsi siirsi teollisuutensa Kiinaan ja keskittyi itse palveluihin. Kärjistäen Yhdysvalloissa keskityttiin teknologiaan ja Euroopassa vapaa-aikaan. Saksassa tehtiin vielä 1980-luvun alkupuolella 2 000 työtuntia per vuosi per työntekijä, kun taas 2010-luvulla työtunteja tehtiin vuodessa enää 1 500.
Kiinaan syntyi ajan myötä kiinteistökupla. Kupla syntyi ehkä siksi, että hidastuva talouskasvu kaipasi piristysruisketta, tai koska maakunnat tarvitsivat kaavoitustuloja tai koska Kiinassa on sääntelyn takia vaikea sijoittaa mihinkään muuhun kuin asuntoihin.
Kiinassa asuntojen hinnat ovat laskeneet 2011–2012 ja 2014–2015. Vuonna 2021 käynnistynyt asuntojen hintojen lasku on merkittävin korjaus. Kiinalla on myös merkittävästi enemmän velkaa kuin aikaisemmin, joten suora interventio ei liene mahdollista. Tästä syystä hallinto pehmentää laskua ja toivoo ajan auttavan. Samaan aikaan asunnon tai asuntoja omistava kuluttaja pitää kukkaronsa nyörit tiukalla.
Viedään ongelmat ulkomaille
Kiina on pitänyt kasvun halutussa viidessä prosentissa investointien ja viennin avulla. Vienti on auttanut Kiinan taloutta, mutta lännen mitta vaikuttaa tulleen täyteen. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden määräsi 100 prosentin tullit kiinalaisille sähköautoille. Myös kiinalaisille aurinkopaneeleille ja akuille asetetaan tulleja. Tiukka kauppapolitiikka on myös hyvää vaalipolitiikkaa, kun marraskuussa äänestetään Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.
Eurooppa tulee myös vastaamaan Kiinan dumppaukseen, vaikka Saksa pehmentääkin Euroopan vastatoimia. Kiinan investoinnit ovat myös auttaneet talouskasvua, mutta investointien ongelma on se, että teollisuudessa on jo mittavasti ylituotantoa.
Avain kasvuun olisi houkutella kiinalaiset kuluttajat ostoksille, mikä taas edellyttäisi asuntomarkkinoiden stabiloitumista. Viimeisimmissä toimissa viranomaiset ovat alkaneet tukemaan asuntomarkkinaa eri toimin. Kiinan johto on esimerkiksi määrännyt pankkeja rahoittamaan maakuntien kiinteistöostoja ja helpottanut kotitalouksien mahdollisuuksia saada asuntolainoja.
Puolue pitää talouden pystyssä
Lopulta Kiina pysäyttänee asuntomarkkinan laskun ja kulutus elpyy, mutta prosessissa voi kestää. Siihen saakka Kiina keksii tavat pitää kasvun yllä. Puolueen ja kansan sanaton sopimus on vallan ja materian vaihdanta. Kommunistipuolueen valtamandaatti on sama kuin aikaisemmilla dynastioilla, eli sen pitää tarjota maallista materiaa.
Sama se on lännessä. Entisen Yhdysvaltojen presidentin Bill Clintonin vaalistrategi James Carville tokaisi vaaleista nimittäin vuonna 1992: ”It’s the economy, stupid.”
Yhteenveto
Maailmantalous jatkaa robustia kasvuaan, ja kasvun perusta laajenee kattamaan myös euroalueen. Laajempi perusta tuo vakautta. Kiinan kommunistipuolueen yhteiskuntasopimus kansan kanssa merkitsee, että taantuma estetään, tapahtui mitä tapahtui. Merkittävää vetoapua Kiinasta tuskin tulee ennen kuin asuntomarkkina stabiloituu. Maailmantalouden kasvun jatkuminen tarkoittaa, että osakkeet jatkavat nousuaan keskipitkällä aikavälillä, inflaatio laskee, mutta asteittain, ja korot eivät laske merkittävästi.
Valtteri Ahti
