Kesällä nähtiin varsinaisia jännitysnäytelmiä sekä politiikassa että pääomamarkkinoilla.
Kierrokset kasvoivat Yhdysvaltojen presidentinvaalikamppailussa ensin Donald Trumpin epäonnistuneesta salamurhayrityksestä ja sen jälkeen istuvan presidentin Joe Bidenin vetäydyttyä kisasta. Demokraatit saivat lopulta varapresidentti Kamala Harrisin asettumaan ehdolle. Harrisin vaalikampanja saikin yllättäen hyvän vastaanoton.
Ehdokkaiden ajamiin talousohjelmiin ei ole saatu merkittävää uutta tietoa. Harris jatkanee Bidenin viitoittamaa politiikkaa, sen sijaan Trump repinee palasiksi demokraattien aikaansaannokset. Trumpin politiikan nähdään hyödyttävän monia amerikkalaisia yhtiöitä, mutta olevan haitallinen muille maille.
Lähi-idässä jatkuivat vihamielisyydet sekä Israelin ja Iranin että äärijärjestöjen Hamasin ja Hizbollahin välillä. Ukrainan sodassa onnistui Ukraina aloittamaan yllättävän vastaiskun Venäjälle ja ainakin osittain kääntämään rintamatilannetta edukseen.
Osakemarkkinoilla nopeasti ohimennyt notkahdus
USA:n osakemarkkinoilla nähtiin heinä-elokuun vaihteessa kolme päivää kestänyt notkahdus. S&P 500 -indeksi laski kuusi prosenttia ja Nasdaq 100 -indeksi 7,6 prosenttia. Indeksit olivat jo ennen tätä laskeneet lähes saman verran heinäkuun huipuistaan. Ne kuitenkin palautuivat lähes yhtä nopeasti ja kesäkuun lopusta elokuun loppuun Nasdaq 100 -indeksin muutos jäi hiukan miinukselle S&P 500 -indeksin noustessa pari prosenttia.
Notkahduksen taustalla oli useita samanaikaisia tapahtumia. Yhdysvaltojen heinäkuun työllisyysluvut olivat odotettua heikompia, mikä laukaisi puheita jopa taantuman mahdollisuudesta. Työttömyyden nousu on aiemmin ennakoinut taantumajakson alkua. Tällä kertaa työttömyyden nousun takana ei ole irtisanomiset vaan työvoiman tarjonnan kasvu.
Tunnelmia kuitenkin synkensi teollisuuden suhdanneodotusten lasku. ISM-indeksi laski 48,5 pisteestä 46,8 pisteeseen. Heinäkuun viimeisellä viikolla myös useat isot teknologiayhtiöt julkaisivat tuloksiaan, joita markkinoilla otettiin vastaan ristiriitaisesti. Kaiken lisäksi Japanin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan markkinoiden odottamatta, mikä laukaisi jenillä rahoitettujen osake- ja korkopositioiden sulkuja.
Fedin pääjohtaja ennakoi ohjauskorkojen laskua
Osakemarkkinahermoilu kasvatti nopeasti odotuksia rahapolitiikan keventämisestä. Odotukset syyskuun korkopäätöksestä kasvoivat ja ohjauskoron odotetaan laskevan 0,50 prosenttiyksikköä. Kevennysten odotetaan jatkuvan ripeään tahtiin ja Fed funds -koron laskevan kolmeen prosenttiin vuoden 2026 alkuun mennessä. Vaikka osakemarkkinat palautuivat, jäivät korot alemmille tasoille.
Keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi puheessaan ajan koittaneen rahapolitiikan mukauttamiselle: ”Suunta on selvä, ja koronlaskujen ajoitus ja nopeus riippuvat saapuvista tiedoista, kehittyvistä näkymistä ja riskitasapainosta”. Yhdysvaltojen inflaatio on lupaavasti 2,9 prosentissa ja markkinoilla uskotaan palveluhintojen ja palkkapaineiden helpottavan työllisyyden heikentyessä.
Kuva: USA:n kahden vuoden korko jäi alemmalle tasolle, vaikka osakemarkkina elpyi kesän notkahduksesta
Tomas Hildebrandt
