Edelliset kaksi vuotta ovat olleet monilta osin mieleenpainuvat sijoittajille sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Alkuvuoteen 2022 lähdettäessä keskuspankkien hallinnasta karannut inflaatio pakotti nopeisiin koronnostoihin ja tämä yhdistettynä Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa pahensi sijoittajasentimenttiä rajusti. Viime vuonna keskuspankit saattoivat tämän hetken tietojen valossa koronnostosyklinsä loppuun ja korot saavuttivat huippunsa – ainakin toistaiseksi.
Edelliset kaksi vuotta ovat olleet monilta osin mieleenpainuvat sijoittajille sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Alkuvuoteen 2022 lähdettäessä keskuspankkien hallinnasta karannut inflaatio pakotti nopeisiin koronnostoihin ja tämä yhdistettynä Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa pahensi sijoittajasentimenttiä rajusti. Viime vuonna keskuspankit saattoivat tämän hetken tietojen valossa koronnostosyklinsä loppuun ja korot saavuttivat huippunsa – ainakin toistaiseksi.
Markkinoilla fokus on aina pölyn laskettua tulevassa ja niin tälläkin kertaa: keskellä koronnostoja vuosi 2023 oli korkosijoittajille erinomainen lähes kaikkien korkoluokkien tarjottua historiaansa nähden poikkeuksellisen korkeita tuottoja. Moni korkomarkkinoiden tuotoista viime vuonna nauttinut sekä ne, jotka eivät sijoittaneet, pohtivat menikö juna jo korkeiden korkotuottojen osalta ja kuinka salkun korkoallokaation kanssa tulisi alkaneena vuonna edetä.
Juna ei vielä mennyt – ja matka on pitkä
Korkeita tuottoja tarjonneen vuoden jälkeen on sijoittajan kannalta huojentavaa, että korkomarkkina tarjoaa edelleen korkean tuottopotentiaalin alkaneelle vuodelle. Edelleen korkealla huitelevat markkinakorot yhdistettynä houkuttelevan leveisiin tuottoeroihin ja odotuksiin laskevista ohjauskoroista luovat pohjan jälleen vahvan kokonaistuoton vuodelle.
Mistä sijoittajan kannattaisi nyt lähteä tavoittelemaan korkotuottoa? Tuottoeroja, ja erityisesti tuottoerojen suhdetta yhtiöiden tasekuntoon, tarkastellessa korkean luottolaadun investment grade -markkina erottuu houkuttelevuudellaan. Yhtiöiden velkaantuneisuus on matalaa, kassavirrat vahvoja ja tulokset hyviä, minkä vuoksi emme odota tuottoerojen levenevän tänä vuonna.
Nyt korkojen laskun kynnyksellä moni olettaa parasta tuottoa syntyvän mahdollisimman pitkän maturiteetin eli juoksuajan lainoissa, onhan näillä myös korkein korkoriski. Ongelmana on kuitenkin tämän hetken käänteinen korkokäyrä eli riskitön korko on sitä korkeampi, mitä lyhyempi laina on ja siksi, maturiteettia kasvattamalla riskitön markkinakorko laskee. Syynä on odotukset koronlaskuille – markkina siis on jo osittain ennalta syönyt pitkän maturiteetin koronlaskupotentiaalin. Sijoittajan kannattaakin kääntää katseensa lyhyen ja keskipitkän maturiteetin yrityslainoihin, hyödyntäen samalla käänteisen korkokäyrän kohollaan olevaa lyhyttä päätä. Koska lyhyet markkinakorot ovat hyvin herkkiä korkopolitiikan muutoksille, pääsee sijoittaja hyötymään korkojen laskusta niiden lopulta alettua ollessaan sijoittaneena lyhyemmän maturiteetin yrityslainoihin. Odotamme korkokäyrän normalisoituvan tämän vuoden aikana nimenomaan käyrän lyhyen pään laskiessa, mikä johtaa hieman nousevaan korkokäyrään. Pitkissä koroissa sijoittajan etuna on kuitenkin nykyisen korkean tuottotason lukitseminen pitkäksi aikaa, mikä on viime aikoina heijastunut Euroopassa kasvavana kiinnostuksena pidempään investment grade -markkinaan.
Pitkät valtiolainat arveluttavat
Siinä missä historiaan suhteutetun houkutteleva hinnoittelu on investment grade -markkinan tämän hetken valtti, matalamman luottolaadun high yield -markkinan kiinnostus perustuu sen todella korkeaan kokonaistuottotasoon. Vaikka tuottoerojen perusteella high yield on hinnoiteltu tiukasti, on lähes seitsemän prosentin tuottotaso hyvin houkuttelevan korkea – jopa suhteessa osakemarkkinan pitkän aikavälin tuotto-odotukseen. Korkea tuottotaso sijoitushetkellä antaa todella merkittävän puskurin markkinan heilahteluja vastaan ja siksi suosimme high yieldiä edelleen osana pitkän aikavälin korkoallokaatiota.
Jotta kirjoitus ei muodostuisi vain koko korkomarkkinan kilpakehunnaksi, on syytä nostaa pitkät valtionlainat esimerkiksi vähemmän houkuttelevana korkomarkkinana. Moni sijoittaja mieltää valtionlainat matalariskisimpänä korko-omaisuusluokkana ja onkin siinä oikeassa maksuhäiriöriskiä mitatessa. Korkomarkkinoilla riskiä syntyy kuitenkin myös korkoherkkyyden kautta ja pitkillä valtionlainoilla tämä korkoriski on suuri. Vaikka ohjauskoroissa ollaankin seuraavaksi aloittamassa laskusykli, ei tämän hetken hinnoittelu anna pitkille koroille merkittävää tilaa laskea nykytasoilta – ellei taloudessa tapahdu suuria negatiivisia yllätyksiä. Täten pitkien valtionlainojen tuotto-riski -suhde nykytilanteessa on lyhyempiä lainoja heikompi ja tästä syystä näemme lyhyet ja keskipitkän maturiteetin sijoitukset huomattavasti houkuttelevampina.
Kaikkinensa elämme jälleen hyvin mielenkiintoista vuotta korkosijoittajan(kin) näkökulmasta. Vaikka talousuutisoinnissa puhe kääntyy usein ensimmäisen koronlaskun ajankohtaan, tämän päivän muutokseen euriborissa tai odotuksiin laskeeko Euroopan keskuspankki korkoa 100 vai kenties 150 korkopistettä tänä vuonna, on korkosijoittajan tärkeä pitää katse horisontissa ja miettiä isoa kuvaa. Merkityksellistä on siis tämän hetken korkea tuottotaso ja ylipäätään korkojen kääntyminen laskuun, eikä se laskeeko korko ensimmäisen kerran huhtikuussa vai kesäkuussa.
Kuuntele Kaikki koroista -podcastia:
Jakso 5: Korkoluokat ja korkosijoitusten vuosi 2024
Juhamatti Pukka
