Yhä useampi suomalainen valitsee sijoitussalkkuunsa korkotuotteita osakkeiden rinnalle. Kokematon sijoittaja saattaa kuitenkin tehdä virheitä, jotka voivat tulla kalliiksi. Vinkit sijoituspäätöksissä onnistumiseen ja korkosijoittamisen sudenkuoppien välttämiseen antaa Evli Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kim Pessala.
1. Tunne itsesi ja tavoitteesi sijoittajana
Paras neuvoni oman sijoitusstrategian rakentamiseen on tuntea itsensä ja tavoitteensa. Kun suunnittelet korkoihin sijoittamista, mieti näitä kysymyksiä:
- Kuinka paljon minulla on sijoitettavaa varallisuutta?
- Kuinka pitkällä aikavälillä olen valmis sijoittamaan?
- Millaisia tavoitteita minulla on sijoituksille?
- Millaista riskiä olen valmis ottamaan?
Kun tiedät omat tarpeesi ja tavoitteesi, on sopivien sijoituskohteiden valitseminen paljon helpompaa.
2. Valitse sijoituskohteet oman strategiasi, älä isojen lupausten perusteella
Korkomarkkinoilla – aivan kuten muillakin sijoitusmarkkinoilla – kannattaa tehdä kotiläksyt huolellisesti ja tutustua sijoitusten riskeihin.
Jos jokin yritys tarjoaa lainalleen poikkeuksellisen korkeaa korkoa muihin yrityksiin nähden houkutellakseen vierasta pääomaa, sijoituksessa on todennäköisesti myös paljon enemmän riskiä.
Yksi korkosijoittajan sudenkuopista on luottaa liikaa omaan taitoon tehdä yritysanalyyseja. Jos et halua perehtyä yritysten tulevaisuudennäkymiin ja maksukykyyn tai epäilet, että et osaa ottaa kaikkea oleellista huomioon, kannattaa sijoittaa korkorahastoon.
”Yksi korkosijoittajan sudenkuopista on luottaa liikaa omaan taitoon tehdä yritysanalyyseja.”
Rahastossa ammattilaiset ovat valinneet sijoitussalkkuun valikoiman yrityslainoja puolestasi. Riskit ovat huomattavasti matalammat, kun yhden yksittäisen yrityksen maksuvaikeudet eivät vaikuta yhtä paljon koko rahaston tuottotasoon. Rahastot ovatkin pienemmälle sijoittajalle käytännössä ainut keino sijoittaa korkoihin, sillä suoriin yrityslainoihin vaaditaan usein kymmenien tai satojen tuhansien eurojen pääomia.
Kim Pessala purkaa korkosijoittamisen myyttejä Evlin Kaikki koroista -podcastin seitsemännessä jaksossa. Kuuntele jakso täältä!
3. Muista hajautus myös korkosijoituksissa
Korkosijoittajalta unohtuu helposti, että samaan tapaan kuin osakkeissa, myös koroissa riskejä täytyy hajauttaa. Väitän, että korkosijoituksissa se on jopa tärkeämpää kuin osakemarkkinoilla.
Osakkeissa jo 10–15 yritystä riittää hajautukseen, sillä upside eli se, mitä voidaan saavuttaa, on käytännössä ääretön. Kun salkussa on pari kolme hyvää yhtiötä, niin sijoittajalla menee hyvin. Korkosijoittamisessa tilanne on erilainen: kun menee hyvin, sijoittaja saa sijoitetun pääoman korkoineen takaisin. Korkosijoituksilla ei kuitenkaan ole upsidea. Jos lainan liikkeeseenlaskija menee konkurssiin, se syö tuottoa paljon.
En voikaan liikaa painottaa hajauttamisen merkitystä. Yksityissijoittajalle hajauttaminen riittävän moneen yrityslainaan on työlästä ja vaatii erittäin paljon pääomaa. Siksi korkorahastot ovat varmempi valinta – ja usein myös ainoa vaihtoehto.
”Korkorahastot ovat yksityissijoittajalle varmempi valinta – ja usein myös ainoa vaihtoehto.”
Korkorahastossa hajautus on jo tehty useampaan yrityslainaan sijoittajan puolesta. Lisähajautusta sijoittaja voi tehdä valitsemalla omaan salkkuun eri pituisia ja eri riskiprofiilien rahastoja omien tarpeiden mukaan.
4. Pidä kiinni sijoitusstrategiasta myös heilahteluissa
Yksi finanssikriisin tärkeimmistä opeista oli, että kriisin aikana on vaikeaa valmistautua kriisiin. Hyvässä salkunhoidossa mahdollisiin kriiseihin valmistaudutaan jo ennalta. Tämä tuo meidät jälleen hyvän hajauttamisen äärelle sekä siihen, että sijoitetaan instrumentteihin, joista tiedetään, että myös heikoissa hetkissä voidaan saada luvattu korko ja pääomat takaisin.
Kriisissä pitää aina muistaa oma sijoitussuunnitelma. Heikommat hetket kuuluvat sijoittamiseen, ja jos niitä ei olisi, sijoittaminen olisi liiankin helppoa. Kriisin keskellä kannattaa harvemmin ruveta muuttamaan sijoitusstrategiaa. Jos olet sijoittanut vain yhteen kohteeseen, jolla alkaa mennä huonosti, kannattaa miettiä mitä siitä on vielä saatavissa takaisin, jos sijoituksen myy nyt. Rahastoihin hajauttanut voi ottaa vähän rauhallisemmin.
”Kriisin keskellä kannattaa harvemmin ruveta muuttamaan sijoitusstrategiaa.”
Kriisissä kannattaakin katsoa, millaisia mahdollisuuksia se voi luoda. Jokaisen kriisin myötä avautuu valtavasti hyviä mahdollisuuksia. Minulle hyvä oppi on ollut, että en lue liikaa finanssilehtiä kriisin pahimmassa vaiheessa. Silloin kun mediassa kerrotaan, kuinka huonolta asiat näyttävät ja mikä yritys menee seuraavaksi konkurssiin, on hyvä laittaa lehdet sivuun ja miettiä oman sijoitusstrategian kautta, millaisia sijoitusmahdollisuuksia markkinasta löytyy.
5. Tavoittele tuottoa rohkeammin
Korkosijoittamista pidettiin pitkään huonosti tuottavana sijoittamisen muotona nollakorkojen takia. Korkojen palattua moni on huomannut, että korot tuottavatkin todella kilpailukykyisesti.
Monelle korkosijoittaminen on sitä, että pidetään varat pankkitilillä tai tehdään lyhyitä määräaikaistalletuksia, joiden tuotto on matala. Korkosijoittaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin rahan tallettamista.
Yrityslainoista löytyy äärimmäisen kiinnostavia lainoja erilaisilla tuotto- ja riskiprofiileilla. Myös korkeamman riskin high yield -lainoissa riskikorjattu tuotto on ollut äärimmäisen hyvä, etenkin kun niihin on sijoittanut hajautetun salkun kautta. Kuten tiedetään, osakkeet voivat olla vuosia rankasti pakkasella. Yrityslainoissa taas vuodet, jolloin ei saada tuottoa, ovat äärimmäisen harvinaisia. Osakkeen ostohetken hinta ei kerro mitään siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Korkomarkkinoilla eteenpäin katsominen taas on helpompaa, sillä korkorahastojen tuotto on ennustettavaa, jos kaikki pysyy ennallaan.
Kiinnostaako korkosijoittaminen? Miten korkoihin kannattaa sijoittaa – ja miksi se kannattaa juuri nyt? Evlin Kaikki koroista -podcastissa koroista ja korkosijoituksista puhutaan ilman jargonia. Kuuntele kaikki jaksot Spotifyssa.
Kim Pessala
