Se, mitä koroille tapahtuu lähitulevaisuudessa, on yksi sijoittajien kestopuheenaiheista. Korkojen käyttäytymiseen on tällä hetkellä yksinkertaistaen kolme vaihtoehtoa, jotka sijoittajan tulee ottaa huomioon: koronnousun jatkuminen ensi vuoden puolelle, korkotason jämähtäminen nykyiselle tasolle sekä korkojen lasku.
Ensimmäistä skenaariota, eli ohjauskorkojen nousun jatkumista, en itse pidä nykytiedon mukaan kovin todennäköisenä. Euroopan keskuspankin (EKP) viimeisin koronnostopäätös ja sitä seurannut kommunikointi markkinoille eivät myöskään tue tätä skenaariota. Siihen on kuitenkin tärkeä varautua yhtenä mahdollisena riskinä, mikäli inflaatiota ei saada taittumaan. Viime viikkoina koettu markkinakorkojen nousu on osaltaan johtunut juuri peloista, ettei inflaatio olekaan tarpeeksi vahvalla lasku-uralla.
Mikäli näin tapahtuu, pitkän duraation eli takaisinmaksuajan korkosijoitukset kärsisivät koronnostojen jatkumisesta. Tällä hetkellä käänteinen korkokäyrä lähtee siitä oletuksesta, että inflaatiopaineet laskevat, talous heikkenee ja ohjauskorkoa aletaan laskea. Jos korkojen nousun todennäköisyys kuitenkin kasvaisi, neuvoisin sijoittajaa pitämään sijoitukset lyhyessä päässä, eli lyhyen maturiteetin yrityslainoissa ja osin keskipitkän maturiteetin yrityslainoissa. Näissä tuotto on hyvällä tasolla ja korkoriski sen verran maltillista, etteivät pienet yllätykset vaikuta kovin paljon.
Nykytason pitäminen on korkosijoittajan etu
Toinen skenaario, jossa korot jämähtäisivät nykytasolle ainakin vuodeksi, olisi korkosijoittajalle hyvä uutinen. Korkosijoittajaa kiinnostaa tämän vuoden tuoton ohella myös se, mitä tapahtuu seuraavina vuosina. Mitä pidempään koroissa ollaan korkealla tasolla, sitä pidempään saadaan nauttia näistä korkeista tuotoista.
Korkotason jämähtämiseen uskovaa sijoittajaa ohjeistan pitämään salkussaan lyhyempien lainojen ohella myös pidemmän maturiteetin korkosijoituksia. Itse suosisin 3–5 vuoden lainojen painottamista laajemman Investment Grade -markkinan ohella.
Tällä hetkellä korkokäyrä on käänteinen. Eli mitä lyhyemmissä lainoissa ollaan, sitä korkeampi riskitön korko on. Pidempiin maturiteetteihin mentäessä riskitön korko laskee, jolloin kannattaa ottaa hyvää lyhyen maturiteetin korkotuottoa. Salkun strategiaa kannattaa miettiä uudelleen siinä vaiheessa, kun alkaa selvitä, mihin suuntaan korkomarkkina liikkuu. Investment Grade -markkina on kuitenkin houkuttelevasti hinnoiteltu tuottoerojen osalta, joten myös tähän markkinaan kannattaa osa salkusta allokoida ja pikkuhiljaa kasvattaa myös pidemmän pään painoa kokonaissalkussa.
Myös korkeamman luottoriskin High Yield -lainat kannattaa pitää osana salkkua, vaikka tuottoerot eivät olekaan leveitä suhteessa markkinan lähihistoriaan. Niitä on hyvä olla mukana jo senkin takia, että 7,5 prosentin tuotto on sen verran korkea, että se myös kestää aika paljon negatiivisia yllätyksiä.
Entä jos korot laskevat?
Kolmannessa skenaariossa, jossa korkotason laskusta on selviä merkkejä, neuvoisin pidentämään korkosijoitusten duraatiota. Todennäköisesti korkoja lähdetään laskemaan siinä vaiheessa, kun talouskasvu on hiipunut ja inflaatio laskenut lähelle EKP:n kahden prosentin tavoitetta.
Tässä ympäristössä yrityslainojen kokonaistuotto hyötyisi roimasti korkotason laskusta ja erityisesti Investment Grade -markkina erottuisi houkuttelevana pidemmän duraation ja taantumaa kestävien vahvojen taseiden ansiosta. Historiallisesti Investment Grade -markkinan tuotot ovat olleet vahvimmat BKT:n kääntyessä laskuun, johtuen erityisesti korkotason laskusta.
Juhamatti Pukka
