Alkuvuoden toiveikkuus vuonna 2021 nostatti maailmantaloutta ja osakemarkkinoita, mutta myös inflaatiopelkoja. Loppuvuonna ilmaantui uusia huolenaiheita. Koronatartunnat lisääntyivät rajusti vuoden vaihteen jälkeen, mutta kääntyivät pian laskuun. Uusien virusmuunnosten ilmaantuminen aiheutti huolta ja rokotteiden jakeluongelmat loivat turhautumista. Useissa Keski-Euroopan maissa jatkettiin tai tiukennettiin vielä keväällä rajoitustoimia leviämisen hillitsemiseksi.
Odotukset rokotteiden positiivisesta vaikutuksesta pysyivät korkealla, kun kevään kuluessa uusien tartuntojen määrä jatkoi hidastumistaan varsinkin anglosaksissa maissa. Kesän tullen ei Delta koronavariantin leviäminen johtanut sairaalahoidon tarpeiden eikä kuolemantapausten lisääntymisiin ja liikkumisrajoituksia ryhdyttiin purkamaan useissa maissa.
Uusien koronatartuntojen määrät nousivat kuitenkin joulukuussa eksponentiaalisesti länsimaissa. Muun muussa Britanniassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa ylittyivät aiempien tartuntapiikkien määrät moninkertaisesti. Rajuista tartuntaluvuista huolimatta ei sairaalahoitoa tarvitsevien henkilöiden eikä kuolemantapausten määrät nousseet yhtä kovaa. Yhtenä osatekijänä saattaa olla koronaviruksen omikron -muunnos, joka vaikuttaa aiheuttavan lievempiä oireita kuin aiemmat virusmuunnokset.
Joe Bidenin presidenttikausi alkoi
Virkaan astunut presidentti Joe Biden ryhtyi ajamaan uutta entistä suurempaa talouden tukipakettia. Kongressi hyväksyi keväällä 1 900 miljardin dollarin tukipaketin amerikkalaisille kotitalouksille ja yrittäjille, ja niille puuhattiin jatkoa 3 000 miljardin dollarin rahoitusohjelmalla infrastruktuuriin ja sosiaalisiin hankkeisiin.
Republikaanit eivät varauksetta tukeneet avokätistä rahankäyttöä, joka johtaisi verojen korotuksiin ja valtionvelan rajuun kasvuun. Myös demokraattisen puolueen sisällä oli erimielisiä näkemyksiä liittovaltion budjetista. Bidenin ajamien ohjelmien täysimääräinen toteutuminen näyttikin vesittyvän vuoden lopussa. USA:n liittovaltion velkakatosta päästiin väliaikaiseen sopuun ja kattoa nostettiin helmikuuhun 2023 saakka.
Kasvunäkymät vahvistuivat
Odotukset USA:n talouden elpymisestä olivat vahvat. Bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan trenditason vuoden 2021 kuluessa.
Vielä alkuvuonna Euroalueen talousnäkymiä painoi vaikeana jatkuva tautitilanne. Kuluttajien luottamusta Saksassa heikensi myös tilapäisen arvonlisäveroalennuksen päättyminen. Italiassa hallitus kaatui eripuraan EU:n elpymisrahojen käytöstä. Maahan saatiin kuitenkin muodostettua uusi hallitus EKP:n entisen pääjohtaja Mario Draghin johdolla.
Optimistisuus maailmantalouden elpymisestä kasvoi kevään edetessä. Koronarajoitusten purku ja teollisuuden vahvistuneet odotukset paransivat talousnäkymiä hankalan alkuvuoden jälkeen. Kauan odotetun EU:n elpymisvälineen hyväksyntä saatiin läpivietyä jäsenmaissa toukokuussa.
Kiinan taloudessa huomio kohdistui jo keväällä luotonannon kasvun hidastumiseen. Talouden kasvunäkymiin vaikuttava luotonannon muutostahti eli ns. luottosysäys kääntyi negatiiviseksi.
USA:n teollisuuden suhdanneodotuksia kuvaava ISM indeksi ei kesän jälkeen enää kiivennyt uusiin huippuihin, mutta on pysytellyt korkeilla tasoilla. Kuluttajien suhdanneodotukset laskivat kesällä vetäen mukanaan vähittäiskaupan myyntiä. Palvelutoimialojen suhdanneodotukset sen sijaan pysyttelivät korkealla Delta virusvariantin leviämisestä huolimatta. Uusien työpaikkojen kasvu oli odotettua vähäisempää, mutta työttömyysprosentti laski, kun moni amerikkalainen jättäytyi työvoiman ulkopuolelle.
Loppuvuonna kurittivat nousevat virustartuntojen määrät, logistiikka- ja alihankintaketjujen ongelmat sekä energian hintojen nousu Euroopan teollisuuden näkymiä. Saksan teollisuuden luottamusta kuvaava Ifo indeksi luiskahti noususuhdanteesta laskusuhdanteeseen. Myös vähittäiskauppa ja kulutus kärsivät uudelleen voimaan tulleista rajoitustoimenpiteistä.
Inflaatioangsti kasvoi
Keväällä vahvistuneen taloustilanteen myötä inflaatiopelot kasvoivat markkinoilla. Kulutusinnostuksen pelättiin johtavan hintojen nousuun. Teollisuuden tuottajahinnat nousivat raaka-aineiden ja komponenttien hintojen nousun takia. Esimerkiksi puolijohteiden tuotannossa oli pullonkauloja, jotka vaikeuttivat niiden saantia. Raakaöljyn hinnan nousu heijastui myös nopeasti polttoaineiden hintoihin, varsinkin Yhdysvalloissa.
Inflaatioangsti näkyi korkomarkkinoilla keväällä pitkien korkojen selkeänä nousuna. Vellovista inflaatiopeloista huolimatta keskuspankit pitivät päänsä kylminä eivätkä lotkauttaneet korviaan markkinoiden huolille. Euroopan keskuspankki jopa kiihdytti arvopapereiden osto-ohjelmaansa (PEPP) kesällä.
Yhdysvalloissa inflaatio nousi 6,8 prosenttiin. Kesällä nähty pitkien korkojen laskun ja tuottokäyrän tasoittumisen arveltiin heijastavan markkinoiden uskoa inflaation taittumiseen. Odotukset ja vaatimukset keskuspankin arvopaperiostojen pienentämisestä kuitenkin lisääntyivät ja syyskuun kokouksessaan Fed olikin haukkamaisempi. Joulukuussa Fed päätti nopeuttaa osto-ohjelmansa alasajoa ja ennakoi vuodelle 2022 kolmea koron nostoa.
Syyskuussa myös EKP ilmoitti vähentävänsä joulukuusta alkaen markkinaostojaan 60-70 miljardin euron kuukausitasolle aiemmasta noin 80 miljardin euron tasosta. Lausunnoissaan EKP piti silti tämänhetkistä korkeaa inflaatiota ohimenevänä ilmiönä ja euroalueen inflaation asettuvan 1,8 prosentin tasolle vuonna 2023. Euroalueen inflaatio nousi 4,9 prosenttiin ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset yli kahden prosentin 10 vuoden inflaatioswap sopimuksella tarkasteltuna.
Osakemarkkinoilla nousua
Pääomamarkkinoilla sijoittajien riskinottohalukkuus kasvoi vaihtoehtojen puutteessa. Se näkyi vahvoina nousupyrähdyksinä joissakin osakkeissa ja ennätyksellisen suurina merkintöinä osakerahastoihin. Hedge- ja muiden sijoittajien lyhyeksi myynnit markkinoilla vähenivät.
Yritysten tulokset nousivat vauhdilla ja ne ylittivät analyytikoiden ennusteet. Euroopassa koko vuoden tulosten odotetaan kasvaneen jopa 65 prosenttia (Stoxx 600 indeksit yhtiöt). Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksin suurimpien yhtiöiden ja erityisesti FAANG ja teknologia- yhtiöiden liikevaihdot ja tulokset olivat vahvoja. Vuonna 2023 tuloskasvun ennakoidaan olevan 7-10 prosenttia Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Aasialaiset osakkeet ottivat kuitenkin takapakkia. Kiinassa osakemarkkinat saivat kyytiä viranomaisten toimenpiteistä vuoden aikana nähdylle regulaation ja kontrollin kiristymiselle muun muussa opetusalalla, rahoituksessa, nettikaupoissa, mobiilisovelluksissa ja kiinteistöalalla.
Osakemarkkinoiden nousu jatkui Yhdysvalloissa ja Euroopassa loppuvuoteen saakka ja Yhdysvalloissa osakemarkkinat saavuttivat uudet kaikkien aikojen korkeimmat tasot.
Pilvet kasaantuivat Kiinan ylle
Kiinan talouden kasvu nikotteli monin paikoin asetetuista koronarajoituksista johtuen. Sekä teollisuuden että kuluttajien odotukset hiipuivat. Huolia lisäsivät kiinteistörahoittajien kasvavat rahoitusongelmat ja huonojen luottojen lisääntyminen rahoittajien taseissa.
Huolta luottotappioiden määrästä ja kasvusta Kiinassa aiheuttivat roskalainoihin erikoistuneen valtionomisteisen China Huarong Asset Management Company:n joukkovelkakirjalainojen arvon romahdus, sekä pelot suurien rakennusyhtiöiden Evergranden ja Kaisan maksukyvyttömyydestä. Todennäköisten luottotappioiden vaikutukset kiinalaisille pankeille ja finanssisektorille eivät ole selviä. Keskuspankki reagoi tilanteeseen helpottamalla pankkien varantovaatimuksia.
Tomas Hildebrandt
