Jyväskylässä uskotaan, että yliopiston hiilijalanjälkeen täytyy laskea myös sen sijoitukset. Mutta miten onnistuu suuren ja laajalle hajautetun sijoitussalkun ohjaaminen kohti hiilineutraaliutta?
Jyväskylän yliopistolla on kunnianhimoinen ympäristöohjelma, jonka yksi keskeisimmistä tavoitteista on, että yliopisto on hiilineutraali ja luontoa kokonaisuudessaan heikentämätön vuoteen 2030 mennessä. Poikkeuksellisen yliopiston ohjelmasta tekee se, että tavoitteet koskevat myös sen sijoitussalkkua.
”Kun yliopiston hiilijalanjälkeä on laskettu, isoimmaksi jalanjäljeksi ovat osoittautuneet sijoitukset”, kertoo yliopiston sijoitusten valmistelusta vastaava Vesa Kupari. Vuonna 2020 sijoitukset muodostivat lähes puolet yliopiston kokonaishiilijalanjäljestä.
Yliopiston laajan sijoitussalkun on määrä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Välitavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kupari painottaa, että edessä on pitkä tie, jota yliopisto ei voi käydä yksin.
”Ensimmäinen ja tärkein tehtävämme meidän näkökulmastamme on, että emme voi tuijotella vain yksittäisiä kohteita, koska meillä on globaalisti erittäin hajautettu salkku. Meidän täytyy toimia yhteistyössä varainhoitajien kanssa.”
Hiilineutraalin sijoitusstrategian keskiössä on siirtymän ja ratkaisujen tukeminen
Tärkeä askel hiilineutraalin sijoitussalkun tavoittelussa on analysoida, millaisia kohteita yliopiston sijoitussalkkuun kuuluu, sekä laskea sijoitusten hiili-intensiteetti ja hiilijalanjälki. Tässä työssä yliopiston tutkijoista ja vahvasta sisäisestä vastuullisuusosaamisesta on merkittävä etu.
Sijoitusten hiili-intensiteettilaskentaa tehnyt väitöskirjatutkija Sami El Geneidy kertoo, että sijoituskohteiden analyysi kertoo paljon eri yritysten vaikutuksista ympäristöön. Eräässä sijoituskohteessa esimerkiksi huomattiin, että kymmenen hiili-intensiteetiltään korkeinta yritystä olivat vain 4 prosenttia kohteen arvosta mutta yli 40 prosenttia sen hiili-intensiteetistä.
”Analysoimalla näkee, että on pieni joukko yrityksiä, jolla on todella iso vaikutus koko hiili-intensiteettiin. Ne ovat kohtia, joita pitää lähteä purkamaan”, El Geneidy kertoo.
Tieto auttaa yliopistoa ja varainhoitajia tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Tiettyjen yritysten tai toimialojen poissulkeminen ei ole yliopistolle ensisijainen vaihtoehto, vaan sijoituksissa keskitytään etenkin tukemaan siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Jos yritysten liikevaihdosta yli 30 prosenttia tulee kivihiilen tuotannosta, ne suljetaan pois, jos niillä ei ole vakuuttavaa siirtymästrategiaa.
Kestävyyden ja vastuullisuuden asiantuntijan Ulla Helimon mukaan yliopistolla vallitsee selkeä ymmärrys siitä, että tarkoitus ei ole saada välittömästi hiili-intensiteetiltään mahdollisimman pientä salkkua vaan tukea hiilineutraalia siirtymää sijoitustoiminnalla.
”Sen takia mittaritkin ovat erilaisia, eli ei seurata pelkästään hiilijalanjälkeä vaan myös hiili-intensiteettiä. Lisäksi seuraamme kiistanalaisia yrityksiä ja pyrimme tukemaan niitä, ketkä ovat osa ratkaisua, vaikka olisivat vielä osa ongelmaa”, hän kertoo.
Evli seuraa Jyväskylän yliopiston omaisuudenhoitosalkun hiilijalanjälkeä salkkupainoilla painotetulla hiili-intensiteetillä. Sijoitussalkun painotettu hiili-intensiteetti on puolittunut vuodesta 2020. Toukokuussa 2023 sijoitusten keskimääräinen hiili-intensiteetti oli 97 tCO2e/$M liikevaihto). Lähde: Evli, MSCI
Evlin ilmastosalkku tukee tavoitteiden saavuttamista
Työ hiilineutraalin sijoitussalkun tavoittelussa käynnistyi toden teolla vuoden 2022 lopussa, kun yliopiston hallitus hyväksyi sijoitusten vastuullisuustavoitteiden seurannan mittarit. Kupari painottaa, että työ on vielä hyvin alussa.
”Yksittäisiä taikatemppuja emme kuvittele tekevämme, mutta olemme siitä huolimatta tehneet jotain. Hyvänä esimerkkinä tästä on Evlin hallussa olevien varojen ilmastostrategian käyttöönotto. Se on konkreettinen toimenpide, jolle odotamme konkreettisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä.”
Evlin ilmastosalkku on varainhoidon strategia, jonka tavoitteena on vähentää sijoitussalkun kasvihuonekaasupäästöjä ja ohjata sijoituksia ilmastoratkaisuihin asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Keskeisessä roolissa strategiassa ovat huolellinen allokaatio ja riskianalyysi. Sijoituksia tehdään sekä rahastoihin että yksittäisten yritysten osakkeisiin.
Jyväskylän yliopisto on Evlin pitkäaikainen asiakas ja yksi ensimmäisistä ilmastostrategiasalkun käyttöön ottaneista organisaatioista. Tähän mennessä on käyty läpi sijoitussalkun koostumusta ja aloitettu hallitusti allokaatioiden muuttaminen yliopiston tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kupari kiittelee yhteistyötä Evlin kanssa ja kehuu erityisesti aktiivista ja avointa vuoropuhelua, jota hiilineutraaliustavoitteen tiimoilta on käyty.
”Evlillä otetaan huomioon meidän tavoitteemme, ja se koskee aivan yhtä lailla vastuullista sijoittamista. Ilmastostrategia on siitä hyvä esimerkki.”
Yliopiston ympäristöohjelmassa ja Evlin ilmastosalkkustrategiassa on paljon samaa. Hiilineutraaliutta tavoitellaan pitkäjänteisesti ja hallitusti siirtymää painottaen sekä tavoitteiden toteutumista jatkuvasti tarkastellen. Helimon mukaan myös ratkaisujen etsiminen yhdistää yliopistoa ja Evliä.
”Evli on selkeästi edelläkävijänä lähtenyt näihin asioihin. Yhteistyö on ollut hyvää vuoropuhelua, olemme pallotelleet ideoita ja miettineet ratkaisuja yhdessä.”
Vastuullinen sijoittaminen on kestävyyttä vaativa ja monitahoinen projekti
Sijoitusten vastuullisuus on Jyväskylän yliopistolle riskienhallinnan väline samalla tavalla kuin esimerkiksi hajautus.
”Ei meillä toisaalta ole kuvitelmia, että vastuullisuuden avulla tulisi automaattisesti parempia tuottoja, mutta niiden kautta olemme todennäköisemmin varmemmalla pohjalla”, Kupari pohtii.
Hiilineutraaliuden osalta työ on nyt käynnistetty. Kuparin mukaan edessä on sinnikkyyttä ja kestävyyttä vaativa projekti, jossa pitää tarkastella niin tavoitteiden toteutumista kuin tavoitteiden relevanttiutta joka vuosi.
”Tämä tulee olemaan vuoropuhelua varainhoitajien kanssa vuoteen 2035 asti, kunnes asetetaan jälleen uudet tavoitteet.”
Lopulta hiilineutraalius on vain yksi, joskin hyvin tärkeä, osa yliopiston vastuullista sijoittamista. Vastuullisuuteen kuuluvat ympäristönäkökulman lisäksi myös sosiaalinen aspekti sekä hyvä hallintotapa, jotka myös otetaan huomioon kaikessa sijoitustoiminnassa.
”Lisäksi meillä on toki myös taloudellinen vastuu, ettemme hupuloi yliopiston varoja taivaan tuuliin, koska ne on tarkoitus käyttää hyviin tarkoituksiin. Tässä on siis neljä ulottuvuutta”, Kupari kertoo.
Jatkossa sijoitussalkussa halutaan ottaa huomioon myös luontojalanjäljen mittaaminen, jonka metodologiaa El Geneidy kollegoineen kehittää. Keskusteluja luontojalanjäljen huomioimisesta on käynnistetty myös Evlin kanssa.
”Sijoituskentällä luontojalanjäljen mittaaminen edistyy hurjaa vauhtia. Luontojalanjälki on lopulta ihan samanlainen mittari kuin vaikka hiilidioksidiekvivalentti, siihen tuodaan yhden mittayksikön alle haitat esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle. Se ei ole sen ihmeellisempää”, El Geneidy kertoo.
Jyväskylän yliopisto oli Suomessa ensimmäinen korkeakoulu, joka otti myös sijoitukset huomioon hiilijalanjäljessään. Jyväskyläläiset ovat kannustaneet muita yliopistoja samaan ja pyrkineet lisäämään avoimuutta sijoitusten ympäristöjalanjäljestä. El Geneidyn mukaan sijoitukset ovat tärkeä osa yliopistojen vaikuttavuutta.
”Puhutaan paljon siitä, mitä hyvää koulutus saa aikaiseksi, mikä onkin tärkeää, mutta sijoituksilla on jossain määrin samanlainen valta. Sitä kautta voitaisiin myös saada aikaan paljon positiivisia vaikutuksia, ja sen takia uskon, että se on tärkeä osa laajempaa kokonaisuutta.”