Henkilöstörahastolaki oli aiemmassa muodossaan voimassa 1.1.2011 lukien. Tuolloinen lainsäädännön kokonaisuudistus oli varsin laaja, mahdollistaen mm. tulospalkkioerien rahastoinnin.
1.4.2023 rahastojen toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä uudistettiin jälleen siten, että sekä henkilöstörahastolaki että tuloverolaki muuttuivat. Uudistukset ovat varsin maltillisia ja kaikilta osin rahastojen toimintaa entisestään joustavoittavia ja uusien rahastojen perustamista helpottavia. Uudistusten tavoitteena onkin entisestään yleistää rahastojen hyödyntämistä osana rahallista palkitsemista.
Muutosten olennaiset vaikutukset
1. Rahasto-osuuden siirto uuden työnantajan rahastoon
Jatkossa henkilöstörahaston jäsen voi työpaikkaa vaihdettuaan siirtää rahasto-osuutensa toiseen henkilöstörahastoon, jos myös uuden työnantajan yhteydessä toimii henkilöstörahasto. Aikaisemmin tämä mahdollisuus on ollut vain yritysjärjestelyjen yhteydessä.
Edellytyksenä rahasto-osuuden siirrolle on, että molempien henkilöstörahastojen hallitukset antavat siihen suostumuksensa. Samalla tuloverolakiin (1535/1992) lisättiin säännös, jonka mukaan siirrosta ei aiheudu henkilölle veroseuraamuksia. Rahasto-osuuden siirtäminen edellyttää, että työntekijä tekee siirtoa koskevan pyynnön työsuhteen päätyttyä ennen rahaston seuraavaa arvonmäärityspäivää.
Rahasto-osuuden siirron on tapahduttava neljän kuukauden kuluessa seuraavasta arvonmäärityspäivästä luettuna siitä, kun jäsenen työsuhde on päättynyt. Tämän ajan puitteissa henkilöstörahastojen hallitusten tulee noudattamansa käytännön mukaisesti ilmoittaa, voidaanko siirtoa hyväksyä. Jos jommassakummassa henkilöstörahastossa ei hyväksytä siirron toteuttamista, on osuus maksettava normaalina rahasto-osuuksien maksupäivänä kokonaisuudessaan.
2. Nosto-oikeudesta voidaan edellyttää ilmoitusta jo ennen arvonmäärityshetkeä
Jatkossa henkilöstörahasto voi ottaa rahasto-osuuksien sitovat nostoilmoitukset vastaan jo ennen arvonmäärityspäivää. Jos nostoilmoitus tehdään ennen arvonmäärityspäivää, nostettavaksi ilmoitettavan rahasto-osuuden arvo perustuu lakimuutoksen mukaan ennen tilinpäätöksen valmistumista olevaan arvioon. Muutosta perustellaan sillä, että rahasto pystyy ajoittamaan esimerkiksi maksujen edellyttämät osakemyynnit mahdollisimman lähelle arvonmäärityspäivää.
Tämä muutos on osin ongelmallinen, koska henkilöllä ei olisi nostoilmoitusta tehdessään tiedossa oman rahasto-osuutensa arvoa, eikä sen jakautumista sidotun ja nostettavissa oleva osuuden kesken. Ennalta tehtävä nostoilmoitus voisi siten tarkoittaa vain sitovaa ilmoitusta nostaa tietty prosentuaalinen osuus maksiminosto-oikeudesta – kuitenkin määrittelemättä tehtävän noston euromäärää. Täten noston todellinen toteutuva euromäärä selviäisi vasta sitovan nostoilmoituksen tekemisen jälkeen.
Kukin henkilöstörahasto voi päättää, halutaanko edellä kuvattu aikaistettu nostoilmoitus ottaa käyttöön. Jos toimintatapaa halutaan muuttaa, edellyttää se rahaston sääntöjen muuttamista ja siten rahaston kokouksen tai valtuuston päätöstä 2/3 enemmistöllä. Jos sääntömuutosta ei tehdä, jatkuu nostoilmoitusmenettely aikaisemman käytännön mukaisena.
3. Maksettavaksi erääntyneen vähäisen rahasto-osuuden lakkaaminen
Henkilöstörahastoja koskevassa käytännössä on ollut oikeudellisesti epävarmaa, milloin maksamaton rahasto-osuus vanhentuu. Jos rahaston jäsen ei jatkossa anna henkilöstörahastolle rahasto-osuuden maksamiseksi välttämättömiä tietoja, saaminen henkilöstörahastolta lakkaa kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenen saatava olisi pitänyt maksaa.
Lakimuutos koskee vain tilanteita, joissa rahasto-osuuden määrä on vähäinen. Rahasto-osuutta pidetään vähäisenä, jos se alittaa aluehallintovirastolle tehtävän maksutalletuksen käsittelymaksun määrän, joka tällä hetkellä on 200 euroa.
Jos maksamaton rahasto-osuus vanhentuu, siirretään erä osaksi rahaston tuloslaskelman osoittamaa tuottoa. Tällöin erä jakaantuu muille rahaston jäsenille samalla tavoin kuin tilikauden aikaiset tuotot muutoinkin jakautuvat.
4. Mahdollisuus oman rahasto-osuuden riskiprofiilin valintaan
Henkilöstörahastoissa on viime vuosina yleistynyt käytäntö, jossa kukin rahaston jäsen voi valita oman rahasto-osuutensa sijoittamisen riskitason. Tällöin rahaston hallitus määrittelee tyypillisesti kaksi tai kolme erilaista riskiprofiilia, joiden puitteissa rahaston jäsen tekee oman valintansa.
Tällaisesta toimintatavasta ei ole ollut lainsäädännössä erillistä ohjeistusta, mutta jatkossa jo sinänsä vakiintunut toimintatapa määritellään myös henkilöstörahastolakiin. Lainsäädännön täsmentämisellä ei ole vaikutusta jo käytössä oleviin toimintatapoihin, eikä muutos siten edellytä toimenpiteitä rahastoilta.
Koska riskiprofiilin valintamahdollisuus tuo omat haasteensa tuottojen ja arvonmuutosten kohdentamiseen ja riskiprofiilien välillä siirrettävien rahasto-osuuksien arvonmääritykseen, on tämä mahdollisuus rajautunut, ja lähtökohtaisesti rajautuu jatkossakin niihin henkilöstö- ja palkkiorahastoihin, joilla on vain yksi varainhoitaja.
Toimenpidesuositukset henkilöstö- ja palkkiorahastojen hallituksille
Kuvatuista muutoksista toimenpiteitä rahastojen hallituksilta edellyttää rahasto-osuuden siirto-oikeudesta päättäminen. Kukin rahasto siis jatkossa päättää, salliiko se edellä kohdassa 1. kuvatun mukaiset siirrot rahastosta/ rahastoon. Päätösvalta kuuluu rahaston hallitukselle eikä se edellytä muutoksia rahaston sääntöihin.
Rahaston hallituksella on myös oikeus olla mahdollistamatta rahasto-osuuden siirtoja rahastosta/ rahastoon. Myös tästä on selvyyden vuoksi tarpeen tehdä erillinen päätös, vaikka nykyinen toimintatapa ei täten muutukaan.
Siirtomahdollisuuden osalta keskeistä on, kuinka se saadaan rahaston jäsenistölle tiedoksi. Avustamme tarpeen mukaan asiakkaitamme siirtomahdollisuuden kirjaamisessa osaksi rahastoon liittyvää sisäistä ohjeistusta.
Viime kädessä vastuu nosto-oikeuspyynnön tekemisestä on kuitenkin rahaston jäsenellä itsellään, samoin kuin sen selvittäminen, onko uudella työnantajalla rahastoa ja onko mahdollinen rahasto tehnyt pääoman vastaanottamisen mahdollistavan päätöksen.
Osana EAB Group Oyj:n ja Evli Oyj:n yhdistymistä on palkitsemisen asiantuntijaorganisaatio Elite Palkitsemispalvelut Oy siirtynyt osaksi Evli-konsernia 1.10.2022 lukien. Samalla yhtiö nimi muuttui EAI Palkitsemispalvelut Oy:ksi.
Palkitsemisen asiantuntijapalveluita Evli-konsernissa tuottavat jatkossa Evli Alexander Incentives Oy ja sen tytäryhtiö EAI Palkitsemispalvelut Oy. EAI Palkitsemispalvelut Oy keskittyy henkilöstö- ja palkkiorahastoille tarjottaviin palveluihin, kuten rahastojen perustamiseen, niiden hallinnointiin, rahastoitavia palkkioeriä muodostavien järjestelmien kehittämiseen ja palkitsemisen vaikuttavuuden arviointiin. Lisäksi rahastoasiakkaille tarjotaan Evli-konsernin monipuolisia varainhoidon palveluita.
Lisätietoja:
Lasse Mäkinen, CEO, EAI Palkitsemispalvelut Oy, +358 50 3360 204, lasse.makinen@eai.fi
