Valuuttamarkkinat ovat hyvin erilaisia verrattuna sijoittajille tuttuihin osake- tai korkomarkkinoihin. Valuutta vaikuttaa myös korkoihin ja osakkeisiin.
Valuuttojen arvoon vaikuttavat talouden heilahtelujen lisäksi hyvin monisyiset asiat, kuten poliittiset muutokset ja keskuspankkien strategiat.
– Valuuttamarkkinat ovat mielenkiintoisia, koska niihin liittyy niin paljon keinotekoista säätöä ja poliittista riskiä. Jos vastaavanlaista keinottelua tehtäisiin osakemarkkinoilla, niin siitä joutuisi vankilaan, kuvailee Evlin seniorisalkunhoitaja Peter Lindahl.
– Valtiot ja keskuspankit voivat sitä kuitenkin tehdä, ja se on riski sijoittajan näkökulmasta.
Evlin (Head of Treasury and Loans) Bengt Wahlström jatkaa, että valuuttamarkkinoihin ei ole sisäpiirisääntöä. Monien mielestä kyse on eräänlaisesta informaatiopelistä.
Valuuttasijoittaminen on periaatteessa kaikkein yksinkertaisin sijoittamisen muoto. Ideana on myydä yhtä valuuttaa ja ostaa toista, ja tavoitteena on jäädä voitolle. Valuuttasijoittamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi kahden valuutan korkoeroja. Valuuttasijoittaja tarkastelee muun muassa inflaatiota, talouskasvua, tulevaisuuden näkymiä ja vaikkapa kymmenen vuoden valtion bondeja. Sitten voidaan päätellä, mikä keskuspankki nostaa korkoja ja syntyykö korkoeroja suhteessa toiseen valuuttaan.
– Valuuttasijoittaminen ei ole helppo tapa rikastua. Se vaatii paljon, sanoo Wahlström.
Valuuttamarkkina on vaikein pääomamarkkina ennustettavuuden näkökulmasta, koska valuuttaliikkeisiin vaikuttaa niin moni hyvin erilainen asia. Etenkin pitkän aikavälin ennustaminen on vaikeaa. Vaikka jokin valuutta olisikin yli- tai aliarvostettu, saattaa kestää vuosia ennen kuin sen arvo hakeutuu kohti tasapainoa.
Keskuspankkien erilaiset tavoitteet
Maailmantaloudessa on ollut hyvin ainutlaatuinen tilanne viimeisen puolentoista vuoden aikana. Yhdysvaltain keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaansa, kun taas Japanin keskuspankki ja Euroopan keskuspankki, EKP, ovat edelleen elvyttäneet ja pitäneet rahapolitiikan hyvin kevyenä.
– Yleensä kun Yhdysvaltain keskuspankki on nostanut korkoja, niin EKP on alkanut pikkuhiljaa tulla perässä. Nyt olemme olleet hyvin erilaisessa ympäristössä pitkään, Lindahl sanoo.
Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut maailmantalouden kannalta erikoinen. Yhdysvalloissa talous toipui nopeasti, mutta euroalueella nähtiin toinen taantuma eli eurokriisi heti finanssikriisin jälkeen. Myös Japanissa ja kehittyvissä maissa kasvu lähti hitaammin liikkeelle kuin Yhdysvalloissa, joka on kulkenut omia polkujaan. Muutokset ovat vaikuttaneet valuuttaliikkeisiin.
– Viime vuosina keskuspankkien roolit ovat olleet isoja. Jos ne haluavat heikentää valuuttaa, niin silloin lisätään likviditeettiä markkinoille ja alennetaan ohjauskorkoa, Wahlström sanoo.
Finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat harrastaneet paljon likviditeetin lisäämistä. Keskuspankit ovat tuoneet rahaa markkinoille ostamalla valtionlainoja ja muita bondeja. Heikko valuutta on hyvä asia vientiteollisuudelle. Niin kauan kuin inflaatio pysyy kurissa, heikko valuutta luo paremmat mahdollisuudet talouskasvulle.
Valuuttaliikkeisiin ovat vaikuttaneet myös keskuspankkien erilaiset rahapolitiikat.
– FED tavoittelee kasvua, kun taas EKP:n tavoitteena on hintavakaus. Kun euroalueella ei ole inflaatiota, keskuspankin kädet ovat sidotut, vaikka on jo kasvua, Wahlström sanoo.
Valuuttariskin voi suojata
– Me emme suosittele suoraa valuuttasijoittamista yksityissijoittajille, emme edes institutionaalisille sijoittajille. Valuuttasijoittaminen on spekulaatiota ja melko vaarallista. Se on todella haastava omaisuusluokka, jossa jää helposti jalkoihin, jos kilpailee isojen valuuttasijoittajien kanssa, Lindahl sanoo.
Satunnaiset yksityishenkilöt ovat harjoittaneet valuuttasijoittamista esimerkiksi ottamalla asuntolainan jossain toisessa valuutassa. Lindahl ei syty tällaisellekaan idealle.
– Siinä on iso riski, että valuutta vahvistuu eli lainan määrä kasvaa. Sijoittajan ei kannata välttämättä pitää sellaista riskiä, Lindahl sanoo.
– Jos yksityinen sijoittaja haluaa sijoittaa valuuttoihin, niin kannattaa huomioida, että yksittäiset valuutta liikkeet voivat olla todella suuria.
Sen sijaan sijoittaminen välillisesti valuuttoihin voi olla sijoittajan kannalta hyvä hajauttaja. Valuuttakurssien vaihtelut näyttelevät tärkeää roolia osake- ja korkosijoittamisessa. Osake- ja korkomarkkinoille sijoittava joutuu pohtimaan myös valuutta-altistusta. Valuuttojen liikkeet vaikuttavat muun muassa yhtiöiden kilpailukykyyn. Vaikka sijoittaja keskittyisi pelkästään suomalaisiin yhtiöihin, valuuttakurssit vaikuttavat sijoitukseen, koska suurin osa vie tuotteitaan euroalueen ulkopuolelle.
Korkosijoittajille Lindahl suosittelee valuuttariskin suojaamista, koska riski voi vaikuttaa korkotuottoon merkittävästi.
Jos sijoittaa esimerkiksi yrityslainoihin Yhdysvalloissa, kannattaa suojata valuuttariski, koska euro-dollari-liike voi pilata tuoton hyvin nopeasti, Lindahl selittää.
– Osakesijoitukset puolestaan ovat sen verran riskillisiä, että valuuttariskiä ei kannata välttämättä suojata.
Vaikka suora valuuttasijoittaminen on harvoin suositeltavaa, valuuttasijoittamista voi hyödyntää muissa sijoituksissa.
– Se on hyvä hajauttaja, sanoo Lindahl.
– Sijoittaja voi hyötyä systemaattisista strategioista, mutta niitä ei kannata tehdä itse, koska ne ovat aika haastavia ja teknisesti vaikeita. Kannattaa mieluummin kääntyä ammattisijoittajien tai vaikka rahastojen puoleen, jotka osaavat hyödyntää akateemisiin tutkimuksiin perustuvia valuuttastrategioita.
Poliittisia riskejä maailmalla
Valuuttasijoittamista harjoittavan kannattaa seurata poliittista kenttää. Esimerkiksi Britannian EU-ero Brexit on vaikuttanut negatiivisesti puntaan.
– Brexit on heikentänyt talouskasvua, ja se on luultavasti nostanut inflaatiota. Britannia on ehkä jäämässä pois tulliunionista, eli hinnat nousevat ja talous heikentyy. Sijoittajien kiinnostus puntaa kohtaan on heikentynyt, Lindahl pohtii.
Myös Yhdysvaltain dollarin arvoon on politiikka vaikuttanut. Presidentti Donald Trumpin elvyttävän finanssipolitiikan myötä Yhdysvalloissa on lisätty veroelvytystä ja muita menoja.
– Trumpin politiikasta seuraa budjettivaje ja vaihtotaseen vaje. Niillä on negatiivinen vaikutus Yhdysvaltain dollariin.
Toisaalta dollaria tukee se, että se on edelleen maailman tärkein valuutta.
Poliittisia riskejä on myös muualla. Esimerkiksi Turkin poliittinen tilanne on lisännyt valuuttariskiä ja vähentänyt halukkuutta sijoittaa maahan.
– Turkista on lähtenyt pääomavirtoja, valuutta on heikentynyt parikymmentä prosenttia ja korot ovat nousseet. Kyse on kuitenkin maasta, jossa on aika paljon kehittyvien maiden sijoittajia.
Tulevat 5–10 vuotta on poliittisesti mielenkiintoista aikaa, johon liittyy paljon riskejä.
– Eteen voi tulla jopa tilanne, jossa euroalue hajoaa. Jos euro pysyy heikkona, voi hyötyä sijoittamalla muihin valuuttoihin. Tai jos jokin heikko valtio eroaa eurosta, sillä voi olla positiivinen vaikutus euroon, Lindahl pohtii.
– Näitä on todella vaikea ennustaa, mutta niihin kannattaa valmistautua pitämällä hyvin hajautettua salkkua valuuttojen näkökulmasta.
Info: Eurosta taalan haastaja
Eurosta on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana entistä merkittävämpi valuutta ympäri maailmaa. Se on varteenotettava kilpailija dollarille.
– Eurosta on tullut Aasian maiden reservivaluutta dollarin ohella. Kiina ja Japani ovat hajauttaneet reserviään entistä enemmän euroon, sanoo Peter Lindahl.
– Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on hermostuneisuutta, koska finanssipolitiikka on muuttunut elvyttäväksi. Se tekee eurosta houkuttelevamman kuin dollarista.
Euroalueella on myös ylijäämäinen vaihtotase, mikä on positiivinen asia valuutalle.
Yhdysvaltain dollari on niin sanottu maailmanvaluutta, joka käy kaikissa maissa. Dollarin vahvuus perustuu siihen, että Yhdysvallat on edelleen maailman suurin talous.
– Siellä on maailman suurimmat pääomamarkkinat. Luultavasti noin puolet maailman sijoituksista on dollarisijoituksia, Lindahl sanoo.
– Raaka-aineet on hinnoiteltu dollareissa. Monien kehittyvien maiden valtionlainat ovat dollareissa.
Jotkut valtiot ovat linkittäneet oman valuuttansa Yhdysvaltain dollariin, eli niiden arvo seuraa dollarin arvoa. Myös Kiinan juan on varsinkin aikaisemmin seurannut dollarin arvoa.
– Dollariin sitomalla yritetään tavoitella vakautta, selittää Bengt Wahlström.
– Kiina on nyt heikentänyt linkkiä. Kiinalla on tärkeitä kauppasuhteita myös monien muiden maiden kanssa, joten ne ovat halunneet hajauttaa linkkiä myös muihin valuuttoihin. Sitä paitsi dollari on ollut aika vahva, mikä ei ole viennin kannalta hyvä asia.
Info: Suurin markkina
Valuuttamarkkina on maailman suurin ja likvidein markkina maailmassa. Viimeisen 40–50 vuoden aikana, kun keskuspankkitoiminta on muuttunut kultakannasta fiat-rahajärjestelmään, valuuttamarkkinat ovat pikkuhiljaa avautuneet sijoittajille.
Vaikka valuuttasijoittamiseen liittyy monia satumaisia rikastumistarinoita, suora sijoittaminen valuuttoihin sisältää paljon riskejä. Valuuttojen arvojen muutokset voivat olla hyvin äkillisiä ja arvaamattomia. Valuuttasijoittamista voi harjoittaa välillisesti korko- ja osakesijoitusten kautta, ja valuuttasijoittaminen voi olla hyvä hajauttaja omassa salkussa.
Kuka?
BENGT WAHLSTRÖM
- Head of Treasury and Loans
- Yli 30 vuoden kokemus valuuttamarkkinasta
PETER LINDAHL
- Seniorisalkunhoitaja, Evlin systemaattisten rahastojen tiimin vetäjä. Kauppatieteiden maisteri.
- Vastuussa rahastotiimistä, joka hoitaa Evlin faktorirahastoja. Evlin allokaatioryhmän jäsen vuodesta 2002 ja toimii nykyisin sen puheenjohtajana.
- Ollut sijoitusalalla vuodesta 1996 ja Evlissä vuodesta 2000.
Teksti: Mikko Huotari
