Runsas tietomäärä sekä ristiriitaiset signaalit voivat hämmentää sijoittajaa. Miten esimerkiksi arvioida yhtiöiden ESG-tekijöitä kehittyvien maiden osakemarkkinoilla, joille Evli GEM -rahastomme sijoittaa?
Ellei pidä varaansa, sijoituskohteita etsiessä voi ajautua epätoivoon pelkästä tiedon runsaudesta. Yhtiöiden tilinpäätöslukuja voi tarkastella monesta näkökulmasta ja niitä voi suhteuttaa erinäisillä tunnusluvuilla. Yritysjohdot julkaisevat tulevaisuuden suunnitelmiaan ja analyytikot arvioitaan. On tarjolla koko taloutta koskevaa ja toimialakohtaista dataa, puhumattakaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvästä ESG-datasta. Useimmiten valintatilanteessa löytyisi painavia perusteluita sekä sijoituskohteen puolesta että sitä vastaan. Miten päätöstilanteeseen saataisiin selkeys, rauhallisuus ja johdonmukaisuus?
Otetaan vaikka ESG-asiat kehittyvien maiden osakemarkkinoilla. Olisiko mahdollista taklata informaatiotulva vaikkapa yhdellä ulkopuolisen tahon tuottamalla indikaattorilla, ESG-arvosanalla? Tyypillisesti arvosanan tarkoitus on kuvata, minkälaisia olennaisia ESG-riskejä ja -mahdollisuuksia yritys ja sen toimiala kohtaavat, kuinka alttiina yritys niille on ja kuinka hyvin se niitä hallinnoi ‒ myös suhteessa kilpailijoihinsa.
Helppojen ratkaisujen harha
Sijoittajan kannalta ESG-arvosana ei kuitenkaan välttämättä kerro yksittäisestä yhtiöstä koko kuvaa. Yhtiö saattaa luokittelijan mallin mukaan pärjätä omalla toimialallaan vastuullisuusasioissa hyvin, mutta sijoittajalle toimiala itsessään voi olla ongelma. Voi myös olla, että tietty ristiriita, riski, tai mahdollisuus painottuu luokittelijan mallissa tavalla, joka ei sovi sijoittajan lähestymistapaan.
Joskus yhtiö voi siirtyä luokittelijan kirjoissa toimialaluokasta toiseen, kun liiketoiminnan fokus vuosien varrella tarpeeksi muuttuu. Sen seurauksena vaihtuu paitsi vertailuryhmä, todennäköisesti myös luokittelumalli, jolla yhtiön ESG-riskejä ja -mahdollisuuksia uudella toimialalla arvioidaan. Hyvä ESG-arvosana voi vaihtua huonoksi tai huono hyväksi, vaikka yhtiön toiminnassa ei olisi tapahtunut dramaattista muutosta. Näin kävi hiljattain yhtiölle, jonka suurimpia liikevaihdon lähteitä on pitkään ollut ajoneuvojen valmistus ja jakelu. Sillä toimialaluokituksella se oli saanut melko hyvän ESG-arvosanan, mutta luokituksen vaihduttua monialayhtiöksi arvosana laski kahdella pykälällä.
Yhtiön tarina ei ollut yksiselitteinen ennen toimialaluokituksen muutostakaan. Kelvollisen ESG-arvosanan paras osa-alue oli ympäristö, toisaalta tulevaisuuden näkymiä vaarantaa sähkö- ja hybridiajoneuvojen vähäinen osuus tuotepaletissa. Yksi yhtiön muista toimialoista on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta hankala hiilen louhinta, joka yhtiön kotimaassa on edelleen merkittävä energian lähde. Tarkastelua sijoittajalta vaatisivat mahdollisesti myös öljypalmuviljelmien vaikutukset ympäristöön. Vastuullisuusanalyysissä kantaa voisi ottaa moneen asiaan ja ESG-arvosana on vain yksi näkemys tilanteesta.
Kaikkein ilmeisin ongelma ESG-arvosanojen käytössä kehittyvillä markkinoilla on kuitenkin datan puutteellinen kattavuus, sillä osa etenkin pienistä tai keskisuurista yhtiöistä ei ole luokittelujen piirissä. Pitäisikö näihin yhtiöihin jättää kokonaan sijoittamatta vai yrittää sittenkin itse luovia dataviidakossa?
Periaatteiden valitseminen etukäteen
Vaarana on, että ilman selkeää suunnitelmaa sijoittaja voi suuren tietomäärän ja ristiriitaisten signaalien äärellä harhautua epäolennaisuuksiin. Jos lähestymistapaamme sijoittamiseen pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se on fokus. Olemme etukäteen punninneet ja tarkkaan valinneet mielestämme olennaiset valintakriteerit, mukaan lukien ESG-periaatteemme. Sijoituskohteiden valinnasta ja salkun rakennuksesta tulee mahdollisimman selkeää ja sujuvaa, eivätkä salkunhoitajan henkilökohtaiset mieltymykset, ajatusvääristymät tai ennakkoluulot määritä salkun sisältöä. Vaikka tilinpäätös- tai ESG-dataa löytyisi kuinka paljon, keskitymme sijoitusprosessimme määrittelemään olennaiseen tietoon.
Marjaana Haataja
