Donald Trump voitti selvästi USA:n presidentinvaalit. Lisäksi republikaanit saivat enemmistön sekä senaatissa että kongressissa. Voiton myötä Yhdysvaltojen politiikassa on nyt odotettavissa jatkoa Trumpin edellisen kauden politiikalle.
Trumpin uuden kauden odotetaan hyödyttävän amerikkalaisia yrityksiä, ja osakemarkkinoiden reaktiot vaalivoiton jälkeen olivat sen mukaiset. Yhdysvalloissa osakekurssit nousivat selvästi: S&P 500 -indeksi kohosi viisi prosenttia ja Russell 2000 -indeksi kymmenen prosenttia marraskuussa. Yhdysvaltalaiset pankit ja energiayhtiöt nousivat voimakkaimmin.
Esimakua tulevasta saatiin ministereiden ja avustajien nimityksistä. Alkavan presidenttikauden aikana Trump aikoo rukata merkittävästi ainakin maan kauppapolitiikkaa, verotusta, maahanmuuttoa ja yritysten sääntelyä. Tulilinjalla voivat olla myös kansainvälinen yhteistyö ja maan rahapolitiikan toteutus.
Trumpin talouspolitiikan arvioidaan ylläpitävän maan budjettialijäämää ja liittovaltion velan kasvun jatkumista. Hedge-rahaston omistajan Scott Bessentin nimitys nähtiin kuitenkin markkinoilla rauhoittavana asiana, ja Yhdysvaltojen pitkien korkojen voimakas nousu lokakuussa taittui lievään laskuun marraskuussa. Keskuspankin odotetaan edelleen laskevan ohjauskorkoaan joulukuun kokouksessaan, vaikka useat sen johtokunnan jäsenet ovat nyt olleet pidättyväisempiä näkemyksissään.
Euroopan ja kehittyvien maiden markkinat jäivät miinukselle tai nollille. Trumpin ilmoitus Kiinan, Meksikon ja Kanadan tuontitariffien nostosta heti tammikuussa herätti huolta sen vaikutuksesta kuluttajahintoihin Yhdysvalloissa.
Euroopassa näkymät synkkenivät
Sen lisäksi, että Yhdysvaltojen suhtautuminen Eurooppaan muuttui kriittisemmäksi, myös sisäpoliittiset ongelmat Saksassa ja Ranskassa synkensivät näkymiä. Saksassa hallitus kaatui ja Ranskassa budjettikäsittely uhkaa kaataa hallituksen. Euro heikkeni noin kolme prosenttia dollaria vastaan. Euroalueen teollisuuden luottamus heikkeni jälleen ja nosti uudelleen toiveita Euroopan keskuspankin puolen prosenttiyksikön laskusta joulukuun kokouksessaan. EKP kuitenkin tulee todennäköisemmin pysymään 0,25 prosenttiyksikön koronlaskutahdissa.
Synkistyvät näkymät painoivat euroalueen pitkiä korkoja selvästi alaspäin. Saksan ja Italian 10 vuoden korot laskivat noin 0,3 prosenttiyksikköä jättäen jälkeensä Ranskan. Korkoero Ranskan ja Saksan 10 vuoden lainojen välillä kasvoi 0,83 prosenttiyksikköön, mikä on korkein taso sitten eurokriisin vuonna 2012.
Geopoliittiset jännitteet kasvoivat Ukrainan rintamilla. Pohjoiskorealaiset liittyivät taistelutoimiin Venäjän puolella, ja Yhdysvallat ja Iso-Britannia sallivat Ukrainalle pitkän kantaman ohjusten käytön. Ukrainan heikkenevä asema kasvattaa paineita neuvotteluille, mutta odotukset kestävästä rauhasta ovat heikot.
Perusskenaariomme vuodelle 2025
Globaali talouskasvu pysyttelee nykyvauhdissaan 2025. USA:n talouskasvu heikkenee jonkin verran, mutta maa ei ajaudu taantumaan. Kiinan ja Euroopan talouskasvu jatkuu hitaana. Inflaatio jatkaa laskuaan globaalisti. Inflaation lasku mahdollistaa rahapolitiikan keventämisen ja ohjauskorkojen laskemisen USA:ssa ja euroalueella. Pitkien korkojen lasku ei toteudu yhtä suurena korkoliikkeenä. Yrityslainat tarjoavat edelleen hyvää tuottopotentiaalia.
Osakemarkkinat tarjoavat edelleen kohtuullisia tuottomahdollisuuksia tuloskasvun myötä 2025. Yritysten tuloskasvu jatkuu USA:n toimiessa edelleen veturina. Arvostustasot ovat USA:n osakemarkkinoilla edelleen kalliit, mikä rajoittaa nousuvaraa. Muilla osakemarkkinoilla arvostustasot ovat halvat historiaansa nähden. Geopoliittiset ja maailmankaupan jännitteet jatkuvat ensi vuonnakin. Niiden eskaloituminen tai kriisiytyminen on edelleen riski markkina- ja talouskehitykselle.
Kuva: Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden neljä pääajuria kuluneena vuonna
Tomas Hildebrandt
