"Kyntää, kylvää, korjata kokoon, levätä vihdoin rauhassa raatamisestaan."
Eino Leino: Väinämöisen laulu (1912)
Sijoitusmarkkinoiden hivenen heiluessa (niinkuin ne ovat aina heiluneet) moni sijoittaja miettii, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Ostaako, vai myydä vai olisiko fiksuinta istua vanttuut vaaterissa?
Markkinat ja erityisesti siitä kirjoittava media tarjoaa joka päivä yllin kyllin hermostuttavia reaktioita jotka aikaansaavat impulsseja, joihin ei kannata tarttua. Taitava sijoittaja harjoittaakin tietoisesti impulssiensa tunnistamiskyvykkyyttä, jotta ne eivät johtaisi turhaan (ja omaisuutta pitkällä aikajänteellä tuhoavaan) toimintaan.
Erottele ajattelumallejasi
Psykologian perustietämyksestä on nykypäivän sijoittajalle arvaamatonta hyötyä. Tosin elämänkokemuksen perusteella väitän, että kyvykkyys psykologiseen työskentelyyn tuntuu olevan toisilla myötäsyntyisempi lahja kuin toisilla. Mentaalirepresentaatioiden muodostaminen ja oman sijoitustoiminnan katsominen "ulkopuolelta" ei kaikilta onnistu.
Miten ajatteluprosessit, jotka voivat johtaa hyviin tai huonoihin sijoitusratkaisuihin karkeasti syntyvät ja miten voisimme välttää omia heikkouksiamme tieteellisen ajattelun pohjalta?
Sijoituskohteiden arvostuksiin vaikuttavat kymmenet seikat. Sijoitushistoriaa tutkimalla voimme havaita kuinka kompleksisia asiat oikeasti ovat. Tilanteiden ketjuuntuminen ja vuorovaikutussuhteiden painoarvojen muutokset tekevät tulevaisuuden ennustamisen erittäin vaikeaksi. Esimerkiksi monille private banking varallisuustason omaaville sijoittajille tulvii satoja uutisia pörssipäivän aikana. Klassisena ongelmana onkin erottaa relevantti tieto epäolennaisesta.
{{cta('3274714b-73f1-424c-a3ca-34e995e1f8d5')}}
Arkiajattelun ansat
Ihmismieli rakentuu pitkälti arkiajattelun varaan, joka on intuitiivista ja vaistonvaraista. Kuinka helppoa onkaan mielestämme päätellä yksinkertaisten arvostuslukujen perusteella, onko osake halpa vai kallis. Arkiajattelu on evolutiivisesti vanhaa ja usein tiedostamatonta sekä automaattista. Se on pitänyt meidät hengissä kriisitilanteissa, koska arkiajattelu on helppoa ja nopeaa.
Taitavat sijoittajat ja markkinakommentaattorit käyttävät toisten arkiajattelua hyväkseen muodostamalla mielleyhtymiä, joissa osakkeet esimerkiksi ovat kalliita/halpoja. Syyksi usein ilmoitetaan jotkin yksittäiset tapahtumat, joilla ei todellisuudessa ole kohdeyritykselle suurtakaan merkitystä.
Vaistonvaraisen ja nopean toiminnan ongelmana on, etteivät mielessä yhteenkytketyt syy-seuraussuhteet pidäkään paikkaansa.
Sijoitusmaailman todelliset huuhaat perustuvat aina sijoittajien arkiajattelulle. Taitavat toimijat toki heittävät muutamia ”tieteellisiä tutkimuksia” markkinoinninsa tueksi.
Kohti tieteellistä ajattelua
Eräs oleellisin ero ammattilaisten ja amatöörien kesken on kyky tieteelliseen ajatteluun. Sijoittamisen ammattilaiset kykenevät tiedostetusti analyyttiseen ja erittelevään ajatteluun. Oleellista tieteellisessä ajattelussa on loogisuus, kielellisyys sekä markkinoilla esitettyjen väitteiden rauhallinen tutkinta. Väitteet voivat olla tosia tai epätosia. Tieteellinen ajattelu myös suhteuttaa väitteitä oikeisiin raameihin sekä muuttuu väittelyn myötä.
Tieteellisen ajattelun harjoittaminen lienee paras vaihtoehto sijoittajalle, joka haluaa erotella infotulvasta olennaisen. Voit rennolla kädellä päästää paljon ns. roskatietoa oman tietoisuutesi ohi. Sijoitusmenestyksesi ei siitä kärsi. Päinvastoin.
